The Relationship between Tobacco Retailer Density and Neighborhood Demographics in Ohio

Introduction: Studies from various parts of the country suggest that tobacco-related health disparities are exacerbated by disparitiesin the distribution of tobacco retailers (convenience stores, tobacco shops, etc.). The purpose of the present study was to use advancedspatial modeling techniques for count data to estimate current disparities in tobacco retailer density in Ohio.Methods: We identified and geocoded 11,392 tobacco retailers in Ohio. Next, we obtained census tract-level information on race/ethnicity, poverty, and age and obtained county-level information on whether an area was Urban, Suburban, or Rural. Finally, we used negative binomial generalized linear models, adapted for residual spatial dependence, to determine the association between per capita tobacco retailer density and demographic characteristics—summarized by adjusted rate ratios.Results: There were more (from 1.4-1.9 times as many) retailers per capita in high-poverty vs. low-poverty tracts. Poverty also interacted with age: the association between high poverty and high retailer density was stronger for tracts with a low youth population. Density was also greater in tracts with a high (vs. low) prevalence of African Americans (1.1 times as many) and Hispanics (1.2 times as many). Finally, density was generally greater in rural (vs. suburban or urban) tracts, although the effect was modified by a three-way interaction: density was particularly high for rural tracts that also had both a high prevalence of poverty and a low youth population.Discussion: Overall, our findings indicate that Ohio’s vulnerable populations are exposed to a greater per capita density of tobaccoretailers. There is a need for state and local-level tobacco control policies that will improve equity and reduce health disparities

UK guideline on transition of adolescent and young persons with chronic digestive diseases from paediatric to adult care

The risks of poor transition include delayed and inappropriate transfer that can result in disengagement with healthcare. Structured transition care can improve control of chronic digestive diseases and long-term health-related outcomes. These are the first nationally developed guidelines on the transition of adolescent and young persons (AYP) with chronic digestive diseases from paediatric to adult care. They were commissioned by the Clinical Services and Standards Committee of the British Society of Gastroenterology under the auspices of the Adolescent and Young Persons (A&YP) Section. Electronic searches for English-language articles were performed with keywords relating to digestive system diseases and transition to adult care in the Medline (via Ovid), PsycInfo (via Ovid), Web of Science and CINAHL databases for studies published from 1980 to September 2014. The quality of evidence and grading of recommendations was appraised using the Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation (GRADE) system. The limited number of studies in gastroenterology and hepatology required the addition of relevant studies from other chronic diseases to be included. These guidelines deal specifically with the transition of AYP living with a diagnosis of chronic digestive disease and/or liver disease from paediatric to adult healthcare under the following headings; 1. Patient populations involved in AYP transition 2. Risks of failing transition or poor transition 3. Models of AYP transition 4. Patient and carer/parent perspective in AYP transition 5. Surgical perspectiv

Näkökulmia traumaattisen ja turvattoman lapsuuden yhteydestä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin

TIIVISTELMÄ Karoliina Kaalikoski, Elli Nieminen, Ramona Schwartz ja Katja Tähti Näkökulmia traumaattisen ja turvattoman lapsuuden yhteydestä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin 44 sivua ja 2 liitettä Syksy 2023 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) Mielenterveys luo pohjan hyvinvoinnille ja se alkaa rakentua heti ihmisen synnyttyä. Turvaton ja traumaattinen ympäristö ja kokemukset ovat haitaksi sen terveelle kehitykselle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tutkimusten avulla erilaisia näkökulmia siihen, millaisia yhteyksiä turvattomalla ja traumaattisella lapsuudella on aikuisen mielenterveydenhäiriöihin. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta mielenterveyshäiriöiden synnystä erilaisten tutkimusten avulla. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi muotoutui: Millaisia näkökulmia on löydettävissä lapsuusiän haitallisten kokemusten yhteydestä aikuisiän mielenterveyteen? Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1971. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoon valikoitui kuusi erilaista tutkimusta, joista neljä oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielistä. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää työelämäyhteistyökumppanin lisäksi kaikki alalla toimivat ja aiheesta kiinnostuneet. Tämän tutkimuksen tuloksista oli löydettävissä useita näkökulmia lapsuuden haitallisten kokemusten yhteydestä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin. Tutkimuksen yhdeksi tärkeimmäksi näkökulmaksi nousi turvallisen kiintymyssuhteen rooli mielenterveyden terveessä rakentumisessa. Häpeän ja turvattomuuden tunteen kantamisen lapsena huomattiin olevan yhteydessä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin. Sodan tai pakolaisuuden kokeneilla lapsilla huomattiin olevan kohonnut riski käytöshäiriöihin ja masennusoireisiin. Emotionaalisella laiminlyönnillä huomattiin olevan suurempi yhteys aikuisiän masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin, kun taas henkisellä ja fyysisellä väkivallalla oli suurempi yhteys aikuisiän itsetuhoisuuteen. Kaikki poiminnat aineistosta viittasivat siihen, että lapsuuden haitallisilla elinolosuhteilla ja kokemuksilla oli merkittävä yhteys aikuisiän mielenterveyshäiriöiden syntyyn. Sosiaalialan ammattilaisen on tärkeää ymmärtää työssään näiden yhteys, jotta pystyy parhaiten edistämään asiakkaiden mielenterveyttä sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Asiasanat: lapsuus, traumat, mielenterveys, mielenterveyshäiriöt, turvattomuus, kaltoinkohtel

You and me and the computer makes three: variations in exam room use of the electronic health record

Challenges persist on how to effectively integrate the electronic health record (EHR) into patient visits and clinical workflow, while maintaining patient-centered care. Our goal was to identify variations in, barriers to, and facilitators of the use of the US Department of Veterans Affairs (VA) EHR in ambulatory care workflow in order better to understand how to integrate the EHR into clinical work. We observed and interviewed 20 ambulatory care providers across three geographically distinct VA medical centers. Analysis revealed several variations in, associated barriers to, and facilitators of EHR use corresponding to different units of analysis: computer interface, team coordination/workflow, and organizational. We discuss our findings in the context of different units of analysis and connect variations in EHR use to various barriers and facilitators. Findings from this study may help inform the design of the next generation of EHRs for the VA and other healthcare systems