Markkinointi sosiaalisessa mediassa : Opas Pajulahden Seikkailupuistoon

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten markkinointi sosiaalisessa mediassa toimii. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Pajulahden Seikkailupuistoon. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää sosiaalisen median keskeisimmät näkyvyyttä parantavat keinot ja luoda sen pohjalta strategia toimeksiantajalle sosiaalisen median käytöstä. Työn raporttiosuuteen hankittiin mahdollisimman spesifioitua tietoa sosiaalisen median kanavien käytöstä. Työn produktina tuotin sosiaalisen median oppaan toimeksiantajan työssä käytettäväksi. Oppaan on tarkoitus toimia hyödyllisenä apuvälineenä toimeksiantajan työssä ja toimia strategiana sosiaalisen median markkinoinnissa. Opas toteutettiin selvitetyn tiedon pohjalta käyttäen 5T-metodia, jonka Korpi (2010) esittelee kirjassaan Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Produktissa pohdittiin ja esiteltiin erilaisia keinoja strategian onnistumiseksi.This thesis studied how marketing in social media works. The thesis was commissioned by Pajulahti Adventure Park. The aim of the thesis was to find out the most important ways of improving the social media visibility, and to create a strategy to the commissioner for using social media. The work aims to provide most specific information on using social media channels. The product of the thesis is a social media guide to be used by the commissioner. The purpose of the guide is to serve as a useful tool for the commissioner. It could also work as a strategy for marketing in social media. The guide was implemented on the basis of the information provided by using the 5T method, which Korpi (2010) presents in his book Marketing in Social Media. Different ways to succeed in the strategy were discussed and presented in the product

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisättyjen rokotteiden taloudellinen arviointi

This study presents the materials, methods, and results of the economic evaluations of 7-valent pneumococcal conjugate vaccination (PCV7) programme, influenza vaccination programme and human papillomavirus (HPV)-associated cost of illness study, all of which were used in the vaccine adoption decision-making process in Finland in 2001 2011. Vaccinations of all children aged 6 36 months with influenza vaccine were accepted into the NVP in 2007, infant pneumococcal vaccinations in 2010 and HPV vaccinations of all girls in 2013. When a new vaccine is considered for inclusion into the NVP in Finland the expected public health benefit, the safety of the vaccine for an individual, the safety of the vaccination programme at the population level, and the cost-effectiveness of the vaccination programme are evaluated. An economic evaluation is needed to support the decision-making process. The decision-makers have not specified an explicit range of cost-effectiveness threshold values below which an intervention would automatically be accepted and lead to funding. In the first economic evaluation of the infant PCV7 vaccination programme (excluding indirect herd effects) the cost per QALY gained was EUR 54 600. In the economic re-evaluation, including the indirect herd effects of the vaccination programme in older age groups reduced the cost per QALY gained to EUR 20 600. The influenza vaccination programme of healthy children was found to yield cost savings from the health care provider perspective even though the indirect herd effects and influenza-associated deaths were excluded. The vaccination programme was estimated to save annually EUR 7.6 per vaccinated child aged 0.5 4 years when the assumed vaccine efficacy was 60%. In Finland, there is a considerable annual disease burden of HPV-related genital disease in the female population. Most of it is detected by the 446 000 annual screening tests, 55% of which are carried out as opportunistic tests. The opportunistic tests account for 71% of the total of EUR 22.4 million screening costs. Further diagnostics, management and treatment of HPV-related genital disease resulted in an additional cost of EUR 22.3 million, of which the costs of less severe HPV-related disease manifestations were EUR 15.5 million. Considering all tests taken both within and outside the organised programme, the 5-year coverage of Pap testing in Finland was 87% among women aged 25 69 years. At present, the successful reduction in the cervical cancer incidence and mortality is due to tests taken both within and outside organised screening. Opportunistic Pap testing both substitutes and overlaps with the tests taken within the organised programme. Overlapping tests stem from the lack of coordination and result in over-management of reversible lesions. In order to be able to coordinate organised and opportunistic Pap testing without losing the high coverage, it is essential to establish a nationwide Pap test register. Furthermore, such a register is necessary for the effective and cost-effective secondary prevention of cervical cancer, which will be needed in both unvaccinated and vaccinated populations.Pneumokokkibakteeri sekä influenssa- ja papilloomavirus aiheuttavat Suomessa merkittävän tautitaakan. Rokotukset näitä tauteja vastaan lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla. Kansalliseen rokotusohjelmaan 2000-luvulla lisätyt rokotteet ovat käyneet läpi huolellisen tieteelliseen näyttöön perustuvan asiantuntija-arvion, joka sisältää taloudellisen arviointitutkimuksen. Arviointi perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) määrittämiin kriteereihin: seuraako rokotuksista kansanterveydellisesti merkittävää taudin vähenemistä, ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilöille että väestölle ja ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden. Ei ole itsestään selvää, että uuden ja kalliin rokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan olisi paras mahdollinen tapa käyttää niukkoja yhteisiä varoja. Väitöskirjan tutkimuksia on käytetty päätöksenteon tukena, kun rokotteita on harkittu liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuosina 2001 2011. Suomessa päätöksentekijät eivät ole määritelleet kuinka paljon Suomessa ollaan valmiita maksamaan terveydenhuollon toimenpiteen tuottamasta lisäterveyshyödystä (maksuhalukkuuden kynnysarvo). Pneumokokki aiheuttaa aivokalvontulehduksia, vakavia yleistulehdustiloja, keuhkokuumetta ja korvatulehduksia. Kun arvioinnissa otettiin huomioon pneumokokkirokotusohjelman epäsuorat vaikutukset myös rokottamattomille, päätöksentekijät pitivät pneumokokkirokotusten hyötyjä riittävinä suhteessa kustannuksiin. Influenssarokotusten estämistä tautitapauksista saadut säästöt hoitokustannuksissa ylittivät rokotusten kustannukset, vaikka lasten rokotusten epäsuoria vaikutuksia rokottamattomiin ei otettu huomioon. Kun rokotusten oletettiin vähentävän 60% influenssatapauksista, säästöjen arvioitiin olevan 7.6 euroa yhtä rokotettua 0.5 4-vuotiasta lasta kohti. Noin 2 miljoonaa euroa maksava tyttöjen HPV-rokotusohjelma ei kokonaan korvaa kohdunkaulan syövän seulontaa, mutta rokotettujen seulontaa voidaan vähentää. Rokottamattomien seulontaa on varaa järkeistää. HPV:n aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää on ehkäisty Suomessa sekä väestöpohjaisella seulontaohjelmalla että sen ulkopuolella otetuilla irtosolukokeilla (Papa-koe). Suomessa otettiin vuosittain 22.4 miljoonalla eurolla 446 000 seulontaluonteista Papa-koetta. Näistä 55% oli opportunistista ohjelman ulkopuolisia kokeita, joista aiheutui 71% kustannuksista. Lisäksi naisten genitaalialueen HPV-tautitapauksia hoidettiin ja seurattiin vuosittain 22.3 miljoonalla eurolla, josta lievien solumuutosten osuus oli 15.5 miljoonaa euroa. Kun sekä seulontaohjelmassa että sen ulkopuolella tehdyt Papa-kokeet otettiin huomioon, 25 69-vuotiaista naisista 87% kävi Papa-kokeessa viimeisen viiden vuoden aikana. Ohjelman ulkopuoliset Papa-kokeet sekä korvasivat että olivat päällekkäisiä seulontaohjelman kanssa. Päällekkäiset Papa-kokeet ovat turhia ja kalliita sekä aiheuttavat etenkin nuorille naisille itsestään paranevien esiasteiden turhia hoitoja. Seulontaohjelman ulkopuolinen testaus vähentyy samaan aikaan, kun seulontaohjelma loppuu 60-vuotiaana ja kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus lisääntyy uudestaan. Seulontaohjelman ja sen ulkopuolella otettujen Papa-kokeiden yhteensovittamiseksi on välttämätöntä perustaa kansallinen rekisteri, johon rekisteröidään myös ohjelman ulkopuolella otetut Papa-kokeet

Kansallinen rokotusohjelma : kansanterveyden ja talouden menestystarina

Kansallisen rokotusohjelman estämistä tautitapauksista saadut säästöt hoitokustannuksissa ylittävät rokotusohjelman kustannukset ainakin 60 miljoonalla eurolla. Rokotuksilla sekä lisätään hyvinvointia että vapautetaan voimavaroja muuhun käyttöön. Sairausvakuutusjärjestelmän kautta rokottamisen tukeminen olisi kallista ja kohdentuisi maksukyvyn mukaan. Yhteiset voimavarat kannattaa suunnata rokotusohjelman kehittämiseen

Genetic testing and new variants in diagnosis of congenital ichthyoses

BACKGROUND: The aim of this study was to evaluate how diagnostic practice in congenital ichthyoses has evolved during the years 2000-2020 and what kind of gene variants of congenital ichthyosis have been found. METHODS: The study cohort of this register-based research consisted of a total of 88 patients, whose diagnostic testing was conducted, and ichthyosis diagnoses set at the Department of Dermatology and the Department of Clinical Genetics at Tampere University Hospital during the years 2000-2020. RESULTS: Diagnosis of ichthyosis was confirmed with genetic testing in 33 cases, and with conventional diagnostic methods, such as clinical findings, skin biopsy and family history of ichthyoses, in 55 cases. We observed four novel variants in patients with the clinical diagnoses of congenital ichthyoses. CONCLUSION: When genetic testing became available, it was offered primarily to patients with severe forms of ichthyosis. During the study period next-generation sequencing became the genetic testing method of choice providing new opportunities in diagnostics.Peer reviewe

Predictors of hospitalisation and death due to SARS-CoV-2 infection in Finland: A population-based register study with implications to vaccinations

Introduction: The aim of this study was to investigate how age and underlying medical conditions affect the risk of severe outcomes following SARS-CoV-2 infection and how they should be weighed while prioritising vaccinations against COVID-19. Methods: This population-based register study includes all SARS-CoV-2 PCR-test-positive cases until 24 Feb 2021, based on the Finnish National Infectious Diseases Register. The cases were linked to other registers to identify presence of predisposing factors and severe outcomes (hospitalisation, intensive care treatment, death). The odds of severe outcomes were compared in those with and without the pre-specified predisposing factors using logistic regression. Furthermore, population-based rates were compared between those with a given predisposing factor and those without any of the specified predisposing factors using negative binomial regression. Results: Age and various comorbidities were found to be predictors of severe COVID-19. Compared to 60–69-year-olds, the odds ratio (OR) of death was 7.1 for 70–79-year-olds, 26.7 for 80–89-year-olds, and 55.8 for ≥ 90-year-olds. Among the 20–69-year-olds, chronic renal disease (OR 9.4), malignant neoplasms (5.8), hematologic malignancy (5.6), chronic pulmonary disease (5.4), and cerebral palsy or other paralytic syndromes (4.6) were strongly associated with COVID-19 mortality; severe disorders of the immune system (8.0), organ or stem cell transplant (7.2), chronic renal disease (6.7), and diseases of myoneural junction and muscle (5.5) were strongly associated with COVID-19 hospitalisation. Type 2 diabetes and asthma, two very common comorbidities, were associated with all three outcomes, with ORs from 2.1 to 4.3. The population-based rate of SARS-CoV-2 infection decreased with age. Taking the 60–69-year-olds as reference, the rate ratio was highest (3.0) for 20–29-year-olds and Conclusion: Comorbidities predispose for severe COVID-19 among younger ages. In vaccine prioritisation both the risk of infection and the risk of severe outcomes, if infected, should be considered. © 2022 The AuthorsAuthor keywordsChronically ill (max 6); COVID-19; Elderly; Risk factors; SARS-CoV-2</p

Information nudges for influenza vaccination: Evidence from a large-scale cluster-randomized controlled trial in Finland

Background & nbsp;Vaccination is the most effective means of preventing the spread of infectious diseases. Despite the proven benefits of vaccination, vaccine hesitancy keeps many people from getting vaccinated.& nbsp;Methods and findings & nbsp;We conducted a large-scale cluster randomized controlled trial in Finland to test the effectiveness of centralized written reminders (distributed via mail) on influenza vaccination coverage. The study included the entire older adult population (aged 65 years and above) in 2 culturally and geographically distinct regions with historically low (31.8%, n = 7,398, mean age 75.5 years) and high (57.7%, n = 40,727, mean age 74.0 years) influenza vaccination coverage. The study population was randomized into 3 treatments: (i) no reminder (only in the region with low vaccination coverage); (ii) an individual-benefits reminder, informing recipients about the individual benefits of vaccination; and (iii) an individual- and social-benefits reminder, informing recipients about the additional social benefits of vaccination in the form of herd immunity. There was no control treatment group in the region with high vaccination coverage as general reminders had been sent in previous years. The primary endpoint was a record of influenza vaccination in the Finnish National Vaccination Register during a 5-month follow-up period (from October 18, 2018 to March 18, 2019). Vaccination coverage after the intervention in the region with historically low coverage was 41.8% in the individual-benefits treatment, 38.9% in the individual- and social-benefits treatment and 34.0% in the control treatment group. Vaccination coverage after the intervention in the region with historically high coverage was 59.0% in the individual-benefits treatment and 59.2% in the individual- and social-benefits treatment. The effect of receiving any type of reminder letter in comparison to control treatment group (no reminder) was 6.4 percentage points (95% CI: 3.6 to 9.1, p </p

Factors Affecting Revision Rate of Chronic Rhinosinusitis

Peer reviewe