Research Challenges in Electronic Commerce

In this paper we look at different research topics that will be interesting and important challenges in the area ofelectronic commerce (EC). These topics include benefits ofECfor different stakeholders, changing consumer behaviour, changing basis for services, restructuring of service processes and changing logic ofbusiness and industries in the global market space. We identify relevant topics for further investigation in all these topics. We believe that the Scandinavian environment together with the tradition ofhigh quality in-depth research, offers the Nordic countries a great opportunity to be in the frontline in developing services and business structures for the new order of economy and society coming together with the rapid diffusion ofelectronic commerce

Kontteihin perustuva videoprosessointi

In recent years, the development and proliferation of mobile devices and the increasing speed of data communication have accelerated the rapid growth of video creation and consumption. Social media, for instance, has embraced video as its essential part. However, different devices and platforms with various screen resolutions, video format capabilities and data communication speeds have created new challenges for video transcoding systems. Especially, system scalability is an important aspect to ensure a proper user experience for end-users by maintaining a high rate of overall transcoding speed despite usage peaks and fluctuating system load. One way to build a scalable, rapidly deployable video transcoding service is to wrap transcoding instances into lightweight, portable containers, virtualized at the operating system level. Since containers share the kernel of the host operating system, new instances can be quickly launched when necessary. First, this thesis discusses Linux container technology, its main derivatives and related tools. Furthermore, this thesis describes various utilities that facilitate the orchestration of Linux containers but also typical video processing and internet video technologies are introduced. In order to investigate the advantages of using containers, we implemented a video transcoding service that uses application containers virtualized in CoreOS operating systems. The transcoding service is run on Amazon EC2 (Elastic Compute Cloud) instances. In addition to evaluating the service in terms of functionality, the thesis also discusses the strengths and weaknesses of the development process and use of container technologies within the scope of this project.Viime vuosina mobiililaitteiden kehittyminen ja nopea leviäminen sekä nopeutuvat tietoliikenneyhteydet ovat kiihdyttäneet videoiden luonnin ja kulutuksen ripeää kasvua. Videosta on tullut olennainen osa sosiaalista mediaa. Erilaiset laitteet ja alustat vaihtelevilla näyttöresoluutioilla, videoformaattituilla sekä tietoliikenneyhteyksien nopeuksilla ovat kuitenkin luoneet uusia haasteita videoiden prosessointiin. Erityisesti skaalautuvuus on olennainen aspekti yritettäessä varmistaa loppukäyttäjille asianmukainen käyttökokemus ylläpitämällä korkeaa prosessointinopeutta huolimatta käyttöpiikeistä ja vaihtelevasta systeemin kuormituksesta. Eräs tapa rakentaa skaalautuva, ripeästi käyttöönotettava videoiden prosessointipalvelu on paketoida prosessointi-instanssit kevytrakenteisiin, helposti liikuteltaviin kontteihin, jotka virtualisoidaan käyttöjärjestelmätasolla. Koska kontit käyttävät samaa käyttöjärjestelmän ydintä, uusia instansseja voidaan luoda tarpeen vaatiessa hyvin nopeasti. Tässä työssä esitellään Linux-kontteja ja joitakin sen johdannaisia sekä aiheeseen liittyviä työkaluja. Lisäksi erilaisia konttien orkestrointia helpottavia apuohjelmia käydään läpi, kuten myös videoprosessoinnin peruskäsitteitä ja Internetissä käytettyjä videoteknologioita. Tutkiaksemme konttien käytöstä saatavia hyötyjä toteutettiin videoiden prosessointipalvelu, joka käyttää CoreOS-käyttöjärjestelmän päälle virtualisoituja sovelluskontteja. Se rakennetaan Amazonin EC2-instanssien päälle. Palvelua ei arvioida ainoastaan toiminnallisuuden kannalta, vaan myös kehittämisvaiheen sekä konttien käytön hyviä ja huonoja puolia käsitellään

Longitudinal Study on the Expectations of Cloud Computing Benefits and an Integrative Multilevel Model for Understanding Cloud Computing Performance

Cloud computing, a term introduced ten years ago, has proliferated rapidly both in developed and developing economies. Benefit expectations have impacted the rapid usage increase of this technology. We investigated with a five-year longitudinal survey changes in the expectations regarding cloud computing. We also crafted an integrated multilevel model to understand how cloud expectations and cloud readiness influence cloud computing deployment and performance combined with five IT business value (ITBV) factors. We tested empirically the crafted hypotheses and the research model using survey data collected from approximately 200+200 randomly selected business and IT executives in 2014 and 2015. Empirical results confirmed that our research model explained approximately one half of cloud computing performance for both years

PK-yritysten rahoituslaskelmien täsmäämisestä

TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia eroja havaitaan, kun pienen osakeyhtiön rahavirroista tehdään samalla menetelmällä kaksi rahoituslaskelmaa, joista toinen pohjautuu yrityksen kirjanpidon pankkitilitapahtumiin ja toinen julkaistuun tuloslaskelmaan, taseeseen ja liitetietoihin. Lisäksi on tavoitteena selvittää, onko rahoituslaskelmien eroille tiettyjä syitä ja sisältyykö yrityksen julkistetusta tilinpäätösaineistosta laskettuihin rahoituslaskelmiin jokin systemaattinen virhe. LÄHDEAINEISTO Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksän sellaisen pienen osakeyhtiön tilinpäätöksistä, jotka liikevaihtonsa perusteella ovat tilintarkastuslain alaisia mutta eivät velvollisia tekemään rahoituslaskelmaa. Tutkimus kattaa neljä peräkkäistä tilinpäätöstä. Otoksen yrityksistä kuusi muodostaa perusjoukon, kaksi verrokkiryhmän pitkän tuotantosyklinsä perusteella ja yksi käsitellään erityistapauksena, koska sillä on laajaa varsinaiseen liiketoimintaan liittymätöntä sijoitustoimintaa. Kukin tilinpäätös edustaa tutkimuksessa yhtä havaintoa. Tutkimuksen otos on 34 havaintoa. TULOKSET Perusjoukossa yritysten liiketoiminnan ja investointien rahavirrat erosivat toisistaan lähes poikkeuksetta eri lähteistä laskettaessa. Liiketoiminnan rahavirrassa oli kirjanpidon pankkitilitapahtumista laskettu rahavirta useimmiten suurempi kuin tasekirjasta laskettu rahavirta ja investointien rahavirroissa oli useimmiten päinvastainen tilanne. Rahoituksen rahavirroissa erot olivat pienimmät ja jakautuivat tasaisimmin. Satunnaisuus oli tärkein selittäjä havaituille eroille kaikissa kolmessa rahavirrassa. Vertailuryhmän mukaan tulo pienensi erojen keskiarvoa ja mediaania mutta keskihajonta kasvoi sekä liiketoiminnan että investointien rahavirroissa. Rahoituksen rahavirtoihin vertailuryhmä ei havaittavasti vaikuttanut. Satunnaisuuden merkitys erojen selittäjänä kasvoi. Perusjoukossa liiketoiminnan rahavirrassa 10 tapauksessa 23:sta ero oli enintään ± 5 % ja 15 tapauksessa enintään ± 10 %. Verrokkiyrityksissä vain 2 havainnossa 7:stä ero oli enintään ± 10 %. Perusjoukossa tasekirjoista lasketut rahavirrat liioittelivat liiketoiminnan rahavirtaa keskimäärin 8 %. Investointien rahavirroissa kirjanpidon pankkitilitapahtumista laskettu rahavirta oli keskimäärin 18 % suurempi kuin tasekirjoista laskettu. Rahoituksen rahavirrat molemmista lähteistä laskettuna täsmäsivät melko hyvin ja ero oli noin 2 %. Rahavirtaperusteisilla tunnusluvuilla arvioiden tasekirjasta lasketut rahavirrat antoivat pessimistisemmän kuvan pääoman tuottoasteesta, mutta optimistisemman kuvan investointien tulorahoitusasteesta kuin kirjanpidon pankkitilitapahtumista lasketut rahavirrat. Tunnuslukujen perusteella tehtävässä yritysvertailussa yritysten paremmuusjärjestys ei muuttunut

Managing Requirements Engineering Risks: an Analysis and Synthesis of the Literature

Requirements engineering is recognized as a key discipline in developing business software. Practitioners are, however, facing a steady stream of new techniques and an increasingly differentiated portfolio of requirements engineering risks. The purpose of this paper is to propose a model that links the available repertoire of techniques to the situations in which practitioners find themselves. To this end, the paper reviews the software development and requirements engineering literature to understand the risks that characterize requirement engineering situations, to classify available techniques to resolve these risks, and to identify key principles by which tactics can be applied to resolve requirements risks. The paper synthesizes the findings from the analysis into a contingency model for managing requirements engineering risks. The model sets the scene for future research and practitioners can use it to navigate the requirements engineering landscape

A Contigency Model for Requirements Development

Drawing upon the requirements and software development literature, the present study proposes an integrative contingency model for requirements development. Based on 116 quality journal articles, we analyze requirements development risks, requirements development techniques, and heuristics for how they are effectively related. Subsequently, we synthesize the insights from the identified literature into a model for requirements development that relates patterns of risk resolution to archetypical risk profiles. The model integrates the literature on requirements and software development; sets the scene for future research; and, finally, proposes how practitioners can manage risks in requirements development projects

Kevytmuokkaus ja suorakylvö kevyillä maalajeilla

Tutkimustieto uusien kevytmuokkausmenetelmien ja suorakylvön soveltuvuudesta keveille maalajeille on maassamme vähäistä. Tällaisia muokkaimia ovat esimerkiksi lautasmuokkaimet ja jäykkäpiikkiset kultivaattorit. Toisaalta viljelijöillä on suuri tarve leikata viljelyn kustannuksia, joten kyntöä edullisemmat menetelmät kiinnostavat. Lisäksi ympäristötukijärjestelmä kannustaa muokkauksen keventämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää edullisia ja hyvin toimivia viljakasvuston perustamisvaihtoehtoja hieta- ja turvemaille, eli verrata kynnön, kevytmuokkauksen ja suorakylvön sato- ja kustannusvaikutuksia toisiinsa. Koejäseniksi valittiin kyntö syksyllä tai keväällä, lautasmuokkaus syksyllä tai keväällä, suorakylvö ja lisäksi yhdellä koepaikalla kultivointi syksyllä. Kolmivuotiset kokeet järjestettiin vuosina 2009 - 2011 Ruukissa turvemaalla, Haapajärvellä hieno/karkeahiedalla ja Kannuksessa karkeahiedalla. Kokeissa oli neljä toistoa, koeruudut pysyivät vuosittain samoilla paikoilla ja kasvina oli vuosittain ohra. Kyntöä seurasi keväällä kaksi S-piikkiäestystä ja kylvö. Kevytmuokattuja lohkoja ei erikseen kylvömuokattu. Kaikki koejäsenet kylvettiin samalla suorakylvökoneella. Juolavehnä torjuttiin vuosittain glyfosaatilla joko syksyllä tai keväällä. Puinnin jälkeen oljet silputtiin maahan. Kynnetyistä koejäsenistä saatiin tasaisen hyviä, 4000 – 6000 kg/ha (14 %) ohrasatoja. Kevät- ja syyskyntö eivät eronneet toisistaan merkitsevästi, joten näillä mailla kynnön voi tehdä syksyllä tai keväällä. Aurattomista viljelytavoista parhaiten toimi keväällä tehty lautasmuokkaus, sen sato ei yleensä poikennut kynnetyistä. Syksyllä lautasmuokatun koejäsenen sato jäi usein kynnettyjä heikommaksi, keskimäärin noin 5 – 30 % ja syksyllä kultivoidussa sato oli vielä heikompi, 30 – 50 % kyntöä alempi. Turvemaalla suorakylvö toimi hyvin, keskimäärin saatiin noin 10 % alempi sato kuin syyskynnöllä. Hietamaan koepaikoilla suorakylvettyjen ruutujen sato oli kahtena ensimmäisenä vuonna vähintään 30 % alempi kuin kynnettyjen ruutujen, mutta parantui viimeisenä vuonna. Hehtolitra-painot eivät eronneet toisistaan merkitsevästi millään koepaikalla yhtenäkään koevuonna. Syksyllä tehtyjen kevytmuokkausten ja suorakylvön heikompaa menestystä verrattuna keväällä tehtyyn lautasmuokkaukseen tai kyntöön selittänee maan nopeampi lämpiäminen ja kylänurmikan heikompi selviytyminen kevätmuokkauksen jäljiltä. Torjunta-aineet eivät tehonneet nurmikkaan ja jos mitään kevätmuokkausta ei tehty, nurmikka rajoitti selvästi viljan kasvua orasvaiheessa. Näillä maalajeilla sopiva viljakasvuston perustamistapa voisi olla keväällä tehty kevytmuokkaus yhdistettynä kiekkovannaskylvökoneeseen. Myös kyntö on edelleen hyvä vaihtoehto. Jos halutaan kevytmuokata jo syksyllä, kannattaisi keväälläkin ajaa vielä kertaalleen kevytmuokkarilla tai äkeellä ennen kylvöä. Nykyisillä viljan hinnoilla ja satotason ollessa noin 5 tonnia/ha, suorakylvön aiheuttama sadonalennus saisi olla korkeintaan 16 %, jotta kynnöstä luopuminen kannattaisi. Kevytmuokkausmenetelmillä eron tulisi olla vielä pienempi

Overwintering of Vaccinium vitis-idaea in two sub-Arctic microhabitats: a reciprocal transplantation experiment

Peer reviewe

Sub-Arctic alpine Vaccinium vitis-idaea exhibits resistance to strong variation in snowmelt timing and frost exposure, suggesting high resilience under climatic change

In tundra ecosystems, snow cover protects plants from low temperatures in winter and buffers temperature fluctuations in spring. Climate change may lead to reduced snowfall and earlier snowmelt, potentially exposing plants to more frequent and more severe frosts in the future. Frost can cause cell damage and, in combination with high solar irradiance, reduce the photochemical yield of photosystem II (phi(PSII)). Little is known about the natural variation in frost exposure within individual habitats of tundra plant populations and the populations' resilience to this climatic variation. Here, we assessed how natural differences in snowmelt timing affect microclimatic variability of frost exposure in habitats of the evergreenVaccinium vitis-idaeain sub-Arctic alpine Finland and whether this variability affects the extent of cell damage and reduction in phi(PSII). Plants in early melting plots were exposed to more frequent and more severe frost events, and exhibited a more pronounced decrease in phi(PSII), during winter and spring compared to plants in late-melting plots. Snowmelt timing did not have a clear effect on the degree of cell damage as assessed by relative electrolyte leakage. Our results show that sub-Arctic alpineV. vitis-idaeais currently exposed to strong climatic variation on a small spatial scale, similar to that projected to be caused by climate change, without significant resultant damage. We conclude thatV. vitis-idaeais effective in mitigating the effects of large variations in frost exposure caused by differences in snowmelt timing. This suggests thatV. vitis-idaeawill be resilient to the ongoing climate change.Peer reviewe