Nuorten kokemuksia osallistumisesta kuntouttavaan työtoimintaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia osallistumisesta kuntouttavaan työtoimintaan. Tutkimus toteutettiin Porin kaupungin Nuorten työpajalla haastattelemalla kuutta eri elämäntilanteessa olevaa nuorta. Vastaajilta kerättiin kirjalliset suostumukset haastatteluun osallistumisesta ja haastatteluissa annettujen vastausten käytöstä julkisessa opinnäytetyössä. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten ennakko odotuksia, odotusten toteutumista sekä mahdollisia kehitysajatuksia kuntouttavaan työtoimintaan liittyen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liikkuu kuntouttavan työtoiminnan, työn kuntouttavan vaikutuksen, nuorisotakuun sekä työpajatoiminnan teemoissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Tutkimuksen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan nuorten työpajalla osallistuvat nuoret kokevat työtoiminnan positiivisena ja elämänhallintaa vahvistavana toimintona, josta ovat saaneet tukea eri elämän osa-alueilla. Mahdollisuus kokeilla erilaisia aloja työpajan puitteissa, sosiaalisen tuen helppo saatavuus sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vertaistukeen olivat seikkoja, jotka nousivat tutkimuksessa selkeästi esille. Kehitysajatukset kuntouttavan työtoiminnan osalta liittyivät motivointiin, palkkioihin sekä työn vaativuuteen ja vastuuseen. Yleisesti toivottiin työn vaativuuden lisääntymistä kuntoutujan edistymisen tahdissa, sekä jonkinlaisia palkkioita hyvin tehdystä työstä.The study examined young people's experiences participating rehabilitative work. The study was carried out at the Pori town Youth Workshop by interviewing six young people that are in different life situations. Respondents was collected written agreements for taking part for the interview and also for the answers that are being used in this public thesis. Study examined young people's expectations, fulfilment and the possibilities to improve the rehabilitative work. The theoretical framework of the study moves rehabilitative work, the work of the rehabilitative effect, Youth Guarantee, as well as the workshop themes. The study was conducted as a qualitative, semi-structured theme interviews using. The study says that young people who participate in rehabilitative work at youth workshop, felt that it had positive and life control corroborative action, and it has supported them in different life situations. The opportunity to try out different areas of work at the youth workshop, the easy availability to social support as well as possibility to social interaction and peer support were things that stand out at the study. The improvement ideas for regarding rehabilitative work was motivation, rewards as well as demanding and responsibility at work. In general it was hoped that work tasks would be more demanding when rehabilitative person is proceeding as well as some kinds of rewards from work well done

Mental disorders and lifetime earnings

Previous version May 202

Essays on economics of mental health

This dissertation consists of an introductory chapter and three empirical essays that examine the linkages between economic activity and mental disorders. I examine two separate themes: the effect of migration on long-term mental health and the association of mental disorders and labor market performance. The first article of the thesis exploits a historical natural experiment in forced migration in the World War II to study the impact of migration on mental health. The Finnish-Soviet wars resulted in the displacement of 11% of the Finnish population. As the forced migration of Finnish Karelians was unexpected and was conducted with full compliance, the displacement provides a compelling “naturalexperiment” framework to study the mental health effects of forced migration free on confounding. We do not find evidence that supports migration being a risk factor for mental disorders in the long-term. This result is at odds with the general finding from non-experimental studies that point to a positive association between migration and mental disorders. Our results highlights the importance of an appropriate research design when measuring the impacts of migration. The second article examines the lifetime labor market consequences of mental disorders. The main contribution stems from the scope of the data, which allows the identification of the emergence of severe mental disorders as the first psychiatric admission. By documenting that, the labor market deficits are the greater the earlier the mental health problems manifest, the paper motivates the need for early intervention to tackle these problems. The third article focuses more closely on the immediate changes in labor market performance surrounding the first psychiatric admission. I exploit a recently popularized dynamic differences-in-differences strategy where counterfactuals are constructed from amongst the individuals with psychiatric admissions, but who are just treated for the first time a few years later than the treatment group. I show that this way the observable differences between treatment and control group are considerably reduced relative to case-control comparison. This strategy also produce results that do not violate the parallel trends assumption in anxiety disorders.Esseitä mielenterveydestä ja taloudellisesta toiminnasta Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta sekä kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat taloudellista toimintaa ja mielenterveyshäiriöitä. Tarkastelu jakautuu kahteen aihepiiriin: muuttoliikkeen pitkän aikavälin mielenterveysvaikutuksiin sekä mielenterveyshäiriöiden yhteydestä työmarkkinamenestykseen. Ensimmäisessä väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen pakkosiirtolaisuuden pitkän aikavälin vaikutuksia mielenterveysongelmiin. Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydyt sodat tarkoittivat sitä, että Neuvostoliitolle luovutetuilla asunut Suomen väestö tuli uudelleenasuttaa muualle Suomeen. Hyödynnämme Luovutetun Karjalan väestön pakkosiirtolaisuutta ns. ”luonnollisena kokeena”, joka mahdollistaa muuttoliikkeen mielenterveysvaikutusten tutkimisen ilman muuttoliikkeeseen tyypillisesti liittyvää valikoitumisharhaa. Aiemmista tutkimuksista poiketen emme havaitse muuttoliikkeen olevan yhteydessä kohonneeseen pitkän aikavälin mielenterveyshäiriöriskiin. Tutkimuksemme havainnollistaa tutkimusasetelman merkitystä muuttoliikkeeseen liittyvissä vaikutusarvioinneissa. Toisessa paperissani tarkastelen mielenterveyshäiriöiden yhteyttä elinajan työmenestykseen. Tutkimus hyödyntää aiempaa kattavammin suomalaista rekisteriaineistoa, joka mahdollistaa ensimmäisten psykiatristen hoitokäyntien tunnistamisen. Tutkimuksessa havaitaan, että työuran työmarkkinamenestys on sitä heikompaa mitä aikaisemmin sairastuu vakavaan mielenterveyshäiriöön. Tämä havainto kannustaa arvioimaan psykiatristen varhaisten interventioiden vaikutusta myös taloudellisesta näkökulmasta. Kolmannessa paperissani tarkastelen vakavien mielenterveysongelmien välitöntä yhteyttä työmarkkinamenestykseen. Hyödynnän tutkimuksessa dynaamista differences-in-differences -tutkimusasetelmaa, jossa sairastuneita verrataan muihin muutamaa vuotta myöhemmin sairastuneisiin. Havainnollistan, että tämänkaltainen vertailu vähentää valikoituvuusongelmaa suhteessa tyypilliseen tapausverrokkiasetelmaan sekä täyttää yhtenevien trendien oletuksen ahdistuneisuushäiriöissä

Exploring the labor market consequences of psychiatric disorders : An event study approach

Vast literature documents a negative association between mental disorders and labor market performance but it is challenging to find a research design that could provide an reliable estimate for an effect. This paper provides new evidence on the immediate labor market consequences following the first psychiatric admission using the event study framework. To reduce selection bias, I exploit variation in the timing of the first psychiatric admission to estimate the effect of the first psychiatric treatment on labor market performance. Using Finnish administrative data, I find that the first psychiatric admission leads to loss in earned income of about AC1700 (10%). However, but to a large extent the empirical analyses demonstrate decreasing pre-trends in labor market outcomes before the event year, thus signaling problems related to endogeneity. Anxiety disorders provide a notable exception by exhibiting pre-event labor market trajectories for which parallel trends assumption cannot be ruled out. This study provides evidence that research designs that use timing variation in the first health may produce very modest pre-trends also in relationships typically considered endogenous.</p

The influence of family history on learning opportunities of Inuvialuit youth

In this article we argue that family histories are key to understanding the differential capacities of Inuvialuit youth to learn traditional knowledge and school curricula. Thematic semi-directed interviews were conducted between 2007 and 2009 with three generations of four Inuvialuit families in Tuktoyaktuk (Northwest Territories). Summaries of each family history are presented to help answer two questions: 1) How do individuals negotiate between different ways of learning? and 2) Why do learning opportunities differ across family groups? We discuss the unevenness of learning opportunities as a result of individual choice and aptitude, family, kinship and community influences, and an increasingly globalised society.Dans cet article nous soutenons que les histoires familiales sont des éléments clés pour comprendre les différentes capacités des jeunes Inuvialuit dans l’apprentissage du savoir traditionnel et du programme scolaire. Des entrevues thématiques semi-dirigées ont été faites entre 2007 et 2009 avec quatre familles intergénérationnelles de Tuktoyaktuk (Territoires du Nord-Ouest). Des résumés de leur histoire familiale sont présentés afin de pouvoir répondre à deux questions: 1) Comment les individus négocient-ils entre les différentes manières d’apprendre? et 2) Pourquoi les opportunités d’apprentissage diffèrent entre les familles? Nous discutons de l’inégalité des opportunités d’apprentissage comme étant le résultat de choix et d’aptitude individuels, de l’influence de la famille, la parenté et la communauté, ainsi que d’une société en pleine globalisation

The evaluation and steering of English academy schools through inspection and examinations: national visions and local practices

The article analyses the redefinition and distribution of powers between central governance and local actors in English independent state-funded schooling. Earlier research on governance confirms the importance of the local and the school level in reshaping national-level reforms and steering policies. The research draws on data from interviews with national-level policymakers and an ethnographic school case study, thereby yielding contrasting views and perceptions of governance at the national level, and the day-to-day reality at the local level. The empirical analysis gives mixed results in that the national visions of innovative local practices seem not to be manifest at the local level. Despite the legal and financial freedoms granted to academy schools, the case academy is constrained by the national policy of steering by evaluation, namely inspection and testing, and the managerial practices of the sponsor. The article concludes that the real effect of academies is still under construction and meanwhile their space for action is strongly restricted by the tools of evaluation. As a more theoretical conclusion the analysis suggests that future analysis should concentrate more on action rather than structures and on evaluation as an embedded practice

Childhood adverseties and mental ill health: Studies on associations between reported childhood adverse and trauma experiences and adult perceived attitudes of others, mental disorders and suicidality

Several studies have indicated that childhood adversities and trauma (CAT) are not uncommon and that they are often associated with physical illnesses, mental problems and disturbed behaviour in adulthood. We have no standardised Finnish instrument for assessment of CAT, and our knowledge of the association between CAT and mental wellbeing is still sporadic. In particular, knowledge of specific associations of CAT with mental problems and gender differences is sparse. The aims of this study programme were to evaluate the feasibility of a new Finnish CAT instrument and the associations of CAT experiences with adult individuals’ perceived attitudes of other people, and the associations of CAT with suicidality and psychiatric disorders. The study samples comprise 692 adult individuals from the general population, 250 patients attending primary care, 160 patients attending psychiatric outpatient care, and 245 patients with clinical high risk (CHR) of psychosis. The three first samples were recruited from South-West Finland. The CHR sample was available from the European Prediction of Psychosis Study (EPOS). In each sample, CAT was assessed with the Trauma and Distress Scale (TADS) which was translated into Finnish. TADS and its five sub-scale domains indicated good psychometric properties in terms of internal consistency, content, inter-method reliability and concurrent validity for adults from a Finnish community sample. TADS appeared to be a useful instrument for the assessment of retrospectively reported childhood adversity and trauma in the general population and clinical samples. In the general population, nearly three fourths (72.3%) of individuals reported at least one and nearly a half (48.1%) two or more CAT experiences. In primary care, the corresponding figures were 76.9% and 57.7%, and in psychiatric outpatient care, 94.4% and 80.6%. Childhood adverse and trauma experiences in general and emotional neglect specifically associated with negative perceived attitude of others in adulthood. The effects of CAT experiences on adult perceived negative attitude of others seem to be stronger in males than in females. All CAT domains associated significantly with reported alcohol problems. In females, sexual abuse and physical abuse had a direct effect on alcohol problems, while in males the corresponding effects were mainly mediated via depressive mood. Emotional abuse and neglect and physical abuse associated most strongly with current mood and anxiety disorders. However, there were considerable inter¬correlations within the CAT domains, as well as comorbidity between clinical diagnoses. When these inter-correlations were taken into account, physical abuse and emotional neglect had the strongest specific association with adult psychiatric disorders and might transmit main effects of other CAT domains onto mental disorders. In a random clinical sample, most psychiatric disorders and CAT domains associated with suicide risk. However, when the effect of co-morbidity and overlap of CAT domains was controlled, major depression, social phobia, alcohol, drug dependency and emotional abuse seemed to increase the risk of suicide. This risk profile varied between the genders. In clinical high risk to psychosis patients, all CAT domains except physical neglect predicted suicidal ideations. The effect of CAT on suicidal ideation was mediated via clinical depression and concurrent depression symptoms. Gender proved to be a central moderating factor in effects of CAT experiences on mental wellbeing. Therefore, in addition to controlling for the effect of gender in the analyses, it is also important to carry out analyses for females and males separately. Emotional neglect and physical abuse proved to be associated specifically with adult psychiatric disorders and, emotional neglect also with perceived negative attitude of other people. These both CAT domains touche on child’s and adolescent’s basic needs of safety and love, and may consequently damage their psychic integrity and self¬esteem, predisposing him/her to a distrusting attitude towards other people and making him/her vulnerable to adult mental problems and disorders. The majority of childhood adverse and trauma experiences are family-centred. Parents’ mental health and their mutual interaction, i.e. family function, form a central basis for the children’s undisturbed development. Therefore, early family¬centred therapeutic and educational interventions directed to improving parents’ and children’s mental health, and to supporting parents in their parenthood can protect children from adverse and traumatic experiences. Societal measures to help families facing economic and other difficulties can contribute to the same goal. At the level of the whole society, it is a question of valuation of family life. Societal actions should be taken to support a stable and harmonious family life, and to really value children and their wellbeing. Moreover, the public media have an important role to play in these actions.Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden kaltoinkohtelu ja traumat (KT) eivät ole harvinaisia ja että ne usein yhdistyvät aikuisiän fyysisiin sairauksiin, mielenterveyden ongelmiin ja häiriintyneeseen käyttäytymiseen. Meillä ei ole vielä standardoitua suomenkielistä mittaria lapsuuden KT:n arviointiin ja tietomme KT:n ja psyykkisen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä on edelleen satunnaista. Varsinkin tietomme KT:n ja psyykkisten ongelmien välisistä spesifisistä yhteyksistä ja sukupuolieroista ovat niukkoja. Tässä tutkimuskokonaisuudessa pyrittiin arvioimaan uuden suomenkielisen lapsuuden KT-instrumentin käyttökelpoisuutta, KT:n yhteyksiä koettuun, muiden taholta tulevaan asennoitumiseen sekä KT:n yhteyksiä itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin. Tutkimusaineistot käsittävät 692 yleisväestön aikuista, 250 terveyskeskukseen ja 160 psykiatriseen avohoitoon tullutta sekä 245 psykoosiriskissä olevaa potilasta. Kolme ensiksi mainittua otosta kerättiin Lounais-Suomesta. Psykoosiriskiaineisto tuli European Prediction of Psychosis study’stä (EPOS). Kaikissa aineistoissa lapsuuden kaltoinkohtelu ja traumat arvioitiin Trauma and Distress Scale:lla (TADS), joka oli käännetty englannista suomeksi. TADS:n ja sen viiden komponentin psykometriset ominaisuudet: sisäinen konsistenssi, sisältö, menetelmällinen reliabiliteetti, samanaikaisvaliditeetti, osoit¬tautuivat hyviksi suomalaisessa väestöotoksessa. TADS osoittautui käyttökelpoi¬seksi instrumentiksi, kun takautuvasti raportoituja lapsuuden kaltoinkohtelua ja traumoja arvioidaan yleisväestössä ja kliinisissä aineistoissa. Yleisväestöstä lähes kolme neljäsosaa (72.3%) raportoi vähintään yhden ja lähes puolet (48.1) kaksi tai useamman lapsuuden KT-kokemuksen. Terveyskeskuksen potilailla vastaava osuudet olivat 76.7% ja 57.7% ja psykiatrisilla avohoitopotilailla 94.4% ja 80.6%. Lapsuuden kaltoinkohtelu ja traumakokemukset yleisesti ja emotionaalinen laiminlyönti spesifisesti yhdistyivät aikuisiässä koettuun, toisten ihmisten nega¬tiiviseen asenteeseen. KT-kokemusten vaikutukset aikuisiässä koettuun, toisten ihmisten negatiiviseen asenteeseen näyttivät olevan miehillä voimakkaampia kuin naisilla. Kaikki KT:n komponentit yhdistyivät merkitsevästi raportoituihin alkoholiongelmiin. Naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen kaltoinkohtelu yhdistyivät suoraan alkoholiongelmien esiintymiseen; miehillä vastaavat yhteydet välittyivät pääasiassa masentuneen mielialan kautta. Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä fyysinen kaltoinkohtelu yhdistyivät vahvimmin ajankohtaisiin mieliala-ja ahdistuneisuushäiriöihin. KT:n komponentit kuitenkin korreloivat huomattavasti keskenään, samoin kliinisten diagnoosien kesken ilmeni samanaikaisesiintymistä. Kun nämä samanaikais¬korrelaatiot otettiin huomioon, fyysinen kaltoinkohtelu ja emotionaalinen laiminlyönti yhdistyivät spesifisesti aikuisiän psykiatrisiin häiriöihin ja saattoivat siten välittää KT:n muiden komponenttien pääasialliset vaikutukset mielenterveyden häiriöihin. Satunnaisessa kliinisessä aineistossa useimmat psykiatriset häiriöt ja lapsuuden KT:n komponentit yhdistyivät itsemurhariskiin. Kuitenkin kun oheissairaudet ja KT:n komponenttien päällekkäisyys oli kontrolloitu, masennustila, sosiaalinen fobia, alkoholi-ja huumeriippuvuus sekä emotionaalinen kaltoinkohtelu näyttivät lisänneen itsemurhariskiä. Tämä riskiprofiili vaihteli sukupuolten välillä. Psykoosi¬riskipotilailla kaikki KT:n komponentit paitsi fysikaalinen laiminlyönti ennustivat seuranta-aikaisia itsetuhoisia ajatuksia. KT:n vaikutus itsetuhoisiin ajatuksiin välittyi perusvaiheen kliinisen masennushäiriön ja samanaikaisen masentuneisuuden kautta. Sukupuoli osoittautui keskeiseksi muovaavaksi tekijäksi, kun tarkasteltiin lapsuuden KT:n vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin. Niinpä sen lisäksi, että sukupuolen vaikutus analyyseissä kontrolloidaan, on tärkeää myöskin suorittaa analyysit naisilla ja miehille erikseen. Emotionaalinen laiminlyönti ja fyysinen kaltoinkohtelu osoittautuivat yhdis¬tyvän spesifisti psykiatrisiin häiriöihin ja emotionaalinen laiminlyönti myös negatiiviseksi koettuun toisten ihmisten asenteeseen. Nämä molemmat KT:n muodot koskettavat lapsen ja nuoren perustavaa laatua olevia turvallisuuden ja rakastettuna olemisen tarpeita ja voivat siten vahingoittaa hänen psyykkistä eheyttään ja itsetuntoaan altistaen hänet aikuisiässä epäluottamuksen sävyttämälle asenteelle toisia ihmisiä kohtaan sekä mielenterveyden ongelmille ja häiriöille. Enemmistö lapsuuden kaltoinkohtelusta ja traumakokemuksista liittyy perheisiin. Vanhempien mielenterveys ja heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa, ts. perhefunktio, muodostaa keskeisen pohjan lasten häiriöttömälle kehitykselle. Tämän vuoksi varhaiset vanhempien ja lasten mielenterveyttä tukevat perhekes¬keiset terapeuttiset ja neuvontatoimenpiteet sekä vanhempien tukeminen heidän vanhemmuuden tehtävässään voivat suojata lapsia ja nuoria kaltoinkohtelulta ja traumakokemuksilta. Sosiaalipoliittiset toimenpiteet, jotka suunnataan perheisin niiden kohdatessa taloudellisia ja muita vaikeuksia, voivat vaikuttaa samaan tavoitteeseen. Koko yhteiskunnan taholla kyse on perhe-elämän arvostamisesta. Yhteiskunnan tuleekin ryhtyä toimenpiteisiin stabiilin ja tasapainoisen perhe-elämän tukemiseksi sekä suhtautua todella arvostavasti lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Myös julkisella medialla on tärkeä rooli näissä toimenpiteissä

TikTok-sisältömarkkinoinnin arvo Z-sukupolven nuorelle aikuiselle

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista arvoa TikTok-sisältömarkkinointi tuottaa Z-sukupolven nuorille aikuisille. TikTok on sosiaalisen median tuore jättiläinen, jonka suurimpana käyttäjäryhmänä voidaan pitää Z-sukupolvea, eli noin 13–26-vuotiaita henkilöitä. Koska TikTokia voidaan pitää jopa sisältömarkkinoinnin tulevaisuutena, oli perusteltua tutkita TikTokia nimenomaan sisältömarkkinoinnin kontekstissa. Aihetta siitä, millaista arvoa TikTok- sisältömarkkinointi tuottaa kuluttajille lähestytään kuluttajan kokeman arvon käsitteen avulla. Tässä tutkimuksessa sisältömarkkinoinnin arvon määritellään olevan kuluttajan kokonaisarvio sisältömarkkinoinnin hyödyllisyydestä, mikä perustuu kuluttajan käsitykseen siitä, minkälaista hyötyä hän saa sisältömarkkinoinnin kuluttamisesta sekä mitä hän uhraa sitä kuluttaessaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Teemahaastattelu perustui tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu digitaalisesta sisältömarkkinoinnista ja siihen liittyvistä hyödyistä sekä uhrauksista. Viitekehyksen muodostamisessa huomioitiin myös Z-sukupolven ominaisuudet kuluttajina. Empiirinen aineisto kerättiin toteuttamalla kuusi yksilöhaastattelua 23–26-vuotiailta kuluttajilta, ja saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun keinoin. Tutkimustulosten perusteella TikTok-sisältömarkkinointi tuottaa Z-sukupolven nuorille aikuisille sekä informatiivista, viihteellistä, sosiaalista, funktionaalista sekä eskapistista hyötyä, joista erityisesti informatiivinen sekä viihteellinen hyöty korostuivat tuloksissa. Tulosten perusteella TikTokin käyttöön ja siellä sisältömarkkinoinnin kuluttamiseen liittyi myös uhrauksia, joista keskeisenä nousi esille TikTokin käytön viemä aika. TikTok-sisältömarkkinointiin liittyvinä uhrauksina voidaan nähdä myös sisältöjen luotettavuuden arviointi sekä yksityisyyden suojaan liittyvät uhraukset. Lisäksi tuloksissa tunnistettiin uusia uhraustyyppejä, kuten kulutuskulttuurille altistuminen. Yleisellä tasolla haastateltavat kuvailivat yritysten TikTokin käyttöä positiiviseksi asiaksi, ja yrityksiltä toivottiinkin ennen kaikkea TikTokin tyylistä, viihdyttävää sisältöä. Tutkimuksessa annetaan tulosten pohjalta myös liikkeenjohdollisia suosituksia, joissa keskeisimpänä tunnistetaan TikTokin ja sen sisältöjen trendien sekä yrityksen kohderyhmän tuntemisen tärkeys. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta yritysten voi olla helpompi tuottaa sellaista TikTok-sisältöä, joka aidosti kiinnostaa Z-sukupolven nuoria aikuisia, ja joka voi siten sitouttaa heitä yritykseen

Työkyvyttömyyseläketaustan vaikutus vanhuuseläkeläisten toimeentuloon ja sen kehitykseen

Eläkeläisten toimeentulo on noussut viime vuosien aikana polttavaksi puheenaiheeksi suurten ikäluokkien siirryttyä vanhuuseläkkeelle. Heidän joukossaan on myös useita henkilöitä, jotka ovat saaneet työuransa aikana jonkinlaista työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeiden tason tiedetään jääneen vuosien saatossa muiden eläkkeiden tasosta jälkeen, mikä on osaltaan kasvattanut eläkeläisten välille muodostuneita tuloeroja. Tilannetta voidaan pitää haasteellisena Suomen eläkejärjestelmän kannalta, jonka tehtävänä on kohtuullisen toimeentulon turvaaminen vanhuuseläkeaikana. Vielä toistaiseksi on ollut epäselvää, näkyykö työkyvyttömyyseläketaustan olemassaolo myös vanhuuseläkeajan toimeentulon tasossa. Tämän tutkielman päätavoitteena onkin ollut selvittää, onko työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen taso kehittynyt kuten muilla vanhuuseläkeläisillä. Kokonaiseläkkeen tason keskilukuna on käytetty mediaania. Työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten kokonaiseläkkeen tasoa on tarkasteltu ikäryhmän, sukupuolen ja saadun eläkemuodon perusteella. Lisäksi tutkielmassa on tavoiteltu tietoa siitä, onko työkyvyttömyyseläkeajan kesto näyttäytynyt kokonaiseläkkeen tasossa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestoa on mitattu kuukausitasolla 63 ikävuoden täyttämiseen asti. Keston vaikutusta on tutkittu ensin yleisellä tasolla eri ryhmien välillä, jonka jälkeen vuonna 2014 alkaneisiin työkyvyttömyyseläketaustaisiin vanhuuseläkkeisiin on suoritettu hieman perusteellisempi tarkastelu lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkielmassa käytetty aineisto on ollut peräisin Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä. Aineistoa on lisäksi täydennetty kansaneläkkeiden osalta Kansaneläkelaitoksen eläkerekisterien tiedoilla. Tutkimusmuotona on ollut kvantitatiivinen poikkileikkaushetkeen perustuva kokonaistutkimus. Poikkileikkaushetki on ajoittunut vuoden 2014 lopun tilanteeseen. Tutkielmassa perusjoukon ovat muodostaneet 63-89-vuotiaat vanhuuseläkeläiset. Perusjoukkoa on tutkittu kokonaisuutena sekä pienemmissä osissa työkyvyttömyyseläketaustan mukaan. Tutkimustuloksista on ollut havaittavissa, ettei työkyvyttömyyseläketaustaisten vanhuuseläkeläisten keskieläke ole pysynyt muiden vanhuuseläkeläisten keskieläkkeen kehityksessä mukana. Kokonaiseläkkeiden erot ovat olleet suuria erityisesti perusjoukon nuorimmissa ikäluokissa. Työkyvyttömyyseläkeajan kestolla on esiintynyt kokonaiseläkkeen tasoa merkitsevästi pienentävää vaikutusta. Ero on näkynyt hieman selkeämmin, mikäli työkyvyttömyyseläkeaikaa on kertynyt yli 20 vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläkeajan kesto ei ole kuitenkaan itsessään selittänyt kovinkaan perusteellisesti kokonaiseläkkeen tason muodostumista