Sairaanhoitajakoulutus ja naiskansalaisuus: hyvinvointivaltion huomasta kilpailuyhteiskunnan realiteetteihin

Artikkelin aiheena on sairaanhoitajakoulutus ja sen rakentama naiskansalaisuus eurooppalaistuvassa toimintaympäristössä 1990-luvulta alkaen. Artikkelin lähtökohtana on, että ison, naisvaltaisen ammattiryhmän koulutuksen ja työn muutokset kertovat yleisemminkin suomalaisen naiskansalaisuuden ideaaleista ja ehdoista. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia uudelleenorientoitumisen vaiheita sairaanhoitajakoulutus ja sen ohjaus sekä alan työmarkkinat ovat kohdanneet hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilussa. Artikkelissa kysytään myös, millaista sairaanhoitajaideaalia (naiskansalaisuutta) sairaanhoitajakoulutuksen viralliset ohjausdokumentit ilmentävät sekä millaisia hoitotyön ehtoja terveydenhuollon organisaatiot välittävät sairaanhoitajaopiskelijoille. Tutkimusaineisto muodostuu sairaanhoitajakoulutuksen ohjausdokumenteista sekä tilastoaineistosta. Ohjausdokumentit määrittelevät sairaanhoitajan osaamista ja ammattikuvaa yhä enemmän uudentyyppisten työelämä-, organisaatio- sekä talous- ja yrittäjyyssanastojen kautta. Toisaalta niissä painotetaan myös humanistis-eettisiä arvoja koulutuksen lähtökohtana. Ideaali sairaanhoitaja ja naiskansalainen on aktiivinen ja kansainvälinen. Ohjausdokumenteissa kuten myös työorganisaatioiden ja työmarkkinoiden ehdoissa korostuvatkin vahvasti joustavuuden ja sopeutumisen odotukset

Lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistuvien lääkäreiden opetuksen vaikutukset yliopistosairaalassa

Tutkimuksen kohteena oli Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS). Tutkimuksessa selvitettiin erikoislääkäreiden työajan jakautumista, lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistuvien lääkäreiden opetustoimintaan liittyviä tehtäviä sairaalassa sekä siitä koettuja hyötyjä ja haittoja. Lisäksi selvitettiin opettamisesta koituvia henkilöstökustannuksia. Tarkasteltaviksi tulosyksiköiksi valittiin isoilla sekä kirurgisilla että konservatiivisilla erikoisaloilla koulutusta antavia tulosyksiköitä. Tarkasteltava ajankohta oli vuosi 2017. Aineisto kerättiin vuoden 2018 aikana haastattelemalla pääasiassa esimiesasemassa olevia lääkäreitä HYKSin kolmessa eri tulosyksikössä. Yhteensä 18:n haastattelun avulla selvitettiin 265:n lääkärin työajan jakaumat ja vastaukset muihin tutkimuskysymyksiin. Henkilöstökustannuksien arvioimiseen käytettiin HYKSin lääkäreiden palkkakustannuksia ja haastatteluista saatuja työaika-arvioita. Tutkimuksessa ilmeni, että yliopistosairaalan erikoislääkäreiden työajasta menee yhteensä 12,6% lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistuvien lääkäreiden opetus ja ohjaustoimintaan. Tämä vastaa henkilöstökustannuksissa noin 26 miljoonaa euroa. Opetustoiminta on monipuolista ja se koostuu muun muassa käytännön opettamisesta, konsultointeihin vastaamisesta ja teoreettisesta opettamisesta. Kokonaisuudessaan opetustoiminta koettiin tärkeänä asiana ja siitä koettiin olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Yliopistosairaalalla on iso ja tärkeä yhteiskunnallinen vastuu lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistuvien lääkäreiden opettamisessa. Lähes kaikki (92%) yliopistosairaalan erikoislääkäreistä osallistuu opetustoimintaan. Valtion koulutuskorvaus ei arvion mukaan kata kaikkia opetustoiminnan kustannuksia. Koulutuskorvaus lääkäreiden peruskoulutukseen sekä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jatkokoulutukseen HUSille vuonna 2017 oli noin 14 miljoonaa euroa, eli noin 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin arvioitu opetuksen osuus henkilöstökustannuksista

Koulutettu naiskansalainen suomalaisessa hyvinvointivaltiossa – johdatus teemaan

Koulutuksen, työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan murrokset ovat muokanneet naiskansalaisuutta läpi vuosikymmenten. Sari Sairaanhoitajan kuvitteellinen tarina elämänvaiheineen nivoo yhteen tyttö-, nais- ja hoivakansalaisuuden rakentumisen koulutuksessa, omaishoivassa ja työelämän reunaehdoissa