Raskaana olevien mielipiteitä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista

Sikiöseulonnoista on säädetty seulonta-asetus (1339/2006), jonka perusteella kuntien sikiöseulontoja yhtenäistettiin vuoden 2010 alussa. Asetuksen mukaan kuntien tulee tarjota raskaana oleville tasavertaisesti sikiön poikkeavuuksien seulontoja ja tarvittaessa jatkotutkimuksia. Uudistettuihin sikiöseulontakäytäntöihin kuuluu varhaisraskauden ultraääni raskausviikolla (rv) 10+0-13+6, varhaisraskauden yhdistelmäseulonta, rakenneultraäänitutkimus raskausviikolla 18+0-21+6 tai raskausviikon 24 jälkeen. Opinnäytetyössämme on tarkoitus kartoittaa raskaana olevien mielipiteitä tiedoista, joita he ovat saaneet sikiöseulonnoista. Opinnäytetyömme tavoitteena on antaa sikiöseulontoja tekeville tietoa raskaana olevien mielipiteistä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista, jotta he voivat näiden pohjalta kehittää omaa työtänsä. Tutkimustehtävät: 1. Millaista tietoa raskaana olevat ovat saaneet sikiöseulonnoista? 2. Millaista tietoa raskaana olevat olisivat tarvinneet sikiöseulonnoista? 3. Mistä raskaana olevat ovat saaneet tietoa sikiöseulonnoista? Opinnäytetyössä on käytetty sekä määrällisen että laadullisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Uudelleensynnyttäjiä oli 59 % (n=56) kaikista vastanneista (n=95). Ensisynnyttäjiä oli 41 % (n=39) kaikista vastanneista. Uudelleensynnyttäjillä on tulosten mukaan ollut paremmat ja kattavammat tiedot seulontoihin mennessä kuin ensisynnyttäjillä. Avoimen kysymyksen kolmeksi pääteemaksi nousi: riittävä tiedon saanti, tiedon lähde ja kehitettävät osa-alueet. Suurimmat puutteet tiedon saannissa ja sen riittävyydessä koskivat sikiöseulontojen sisältöä sekä luotettavuutta. Ensisynnyttäjät kokivat saaneensa vähemmän tietoa kuin uudelleensynnyttäjät. Suurin osa vastanneista oli saanut sikiöseulontoja koskevat tiedot neuvolasta, synnytysosastolta ja Internetistä. Aiempien tutkimusten mukaan nykykäytännöllä raskaana olevat eivät tiedä seulonnasta riittävästi voidakseen tehdä päätöksensä siihen osallistumisesta tietoisina ja asian ymmärtäneinä. Tulostemme perusteella suurimmalla osalla vastaajista on riittävästi tietoa seulontoihin tullessaan. Näin ollen Kainuussa raskaana olevat saavat mielestään riittävästi tietoa ennen sikiöseulontoihin osallistumista. Jatkotutkimusaiheita omalle opinnäytetyöllemme voisi olla tutkimuksen toistaminen esimerkiksi toisessa si-kiöseulontoja tekevässä sairaalassa. Vastaavan tutkimuksen voisi tehdä myös neuvolan terveydenhoitajille. Esimerkiksi millaisena he kokevat tiedon antamisen sikiöseulonnoista ja sen riittävyydestä.Prenatal screenings are enacted in the screening statute (1339/2006) on the basis of which the practices for prenatal screenings provided by municipalities were unified in 2010. According to the statute, municipalities must offer pregnant women an equal opportunity to screening for fetal abnormalities. The revised practices include a first trimester ultrasound examination in weeks 10+0-13+6, a combined first trimester screening and a supplementary ultrasound examination in weeks 18+0-21+6 or after week 24. Quantitative and qualitative research methods were used in this thesis. The purpose of this thesis was to chart pregnant women’s opinions of the information which they had received about prenatal screening. The objective of this thesis was to give information to health professionals who perform prenatal screenings about what kind of information pregnant women had got about screenings. The research questions were to chart firstly what kind of information pregnant women had got about prenatal screening, secondly where pregnant women had got the information, and thirdly what kind of information they would have needed. 59 % (n=56) of the respondents (n=95) were reparturient mothers and 41 % (n=39) primipara mothers. According to the results, reparturient mothers had received better and wider information than primipara mothers before they went to screenings. The three main themes to the open question were access to information, source of information and areas to be developed. As far as access to information and insufficient information were concerned, both primipara and reparturient mothers named the content and the reliability of prenatal screenings as having most shortcomings. Most respondents had got the information about prenatal screenings from the maternity clinic, maternity ward and internet. Previous researches have shown that nowadays pregnant women do not know sufficiently about prenatal screenings to make a conscious and knowledgeable decision on participation. According to the results of this thesis, most respondents have sufficient information, when they come to prenatal screening. Also, pregnant women in Kainuu think that they receive sufficient information before prenatal screening. Further research could focus on performing a similar research, for example, in another hospital where prenatal screenings are made or on studying how public health nurses feel about giving information about prenatal screenings and the adequacy of the information

Tutkimus lasten kokeman lähisuhdeväkivallan kohtaamisesta ja siihen puuttumisesta erikoissairaanhoidossa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lasten kokeman lähisuhdeväkivallan kohtaamista ja siihen puuttumista erikoissairaanhoidossa. Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa läheisissä ihmissuhteissa tapahtuvaa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Lapsiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta voidaan puhua myös lapsen kaltoinkohteluna. Lähisuhdeväkivalta on kulttuurinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella suurta osaa suomalaisista lapsista ja nuorista. Väkivalta aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä sairastavuutta, minkä vuoksi siihen olisi pyrittävä puuttu-maan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveydenhuolto on usein ensimmäinen ta-ho, jossa lähisuhdeväkivalta tulee ilmi. On kuitenkin havaittu, että väkivallan tunnistami-nen ja siihen puuttuminen on terveydenhuollon henkilöstölle haastavaa. Tutkielma on toteutettu osana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toiminutta Lähisuhdevä-kivalta-projektia. Aineistona on käytetty projektissa kerättyä fokusryhmähaastatteluaineis-toa, johon kuuluu kuusi henkilöstön ryhmähaastattelua. Haastateltavina on erikoissairaan-hoidossa työskenteleviä lääkäreitä, sairaanhoitajia, kätilöitä, psykologeja ja sosiaalityönte-kijöitä. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysilla ja diskurssianalyysilla. Näillä menetel-millä on pyritty selvittämään, mitä ja miten lasten kokeman lähisuhdeväkivallan kohtaami-sesta ja siihen puuttumisesta puhutaan. Tutkimus on määritelty osaksi terveyssosiaalityön tutkimusta, joka tarkastelee terveydenhuoltoon liittyviä ilmiöitä psykososiaalisesta näkö-kulmasta. Lisäksi tutkimuksessa on vahvasti esillä lastensuojelullinen ja moniammatillinen näkökulma. Sisällönanalyysissa muotoutui kolme pääkategoriaa, joissa käsitellään lasten kaltoinkohte-luun liittyviä puuttumisen haasteita, lastensuojelulakia erityisenä puuttumisen keinona ja moniammatillista yhteistyötä osana kaltoinkohteluun puuttumista. Diskurssianalyysi tuotti neljä tulkintarepertuaaria, jotka ovat velvollisuusrepertuaari, ahdistusrepertuaari, vihare-pertuaari ja epävarmuusrepertuaari. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erikois-sairaanhoidon työntekijät kaipaavat lisää lasten kaltoinkohteluun liittyvää koulutusta, sel-keät ja yhtenäiset toimintaohjeet väkivaltatilanteiden tunnistamiseksi ja niihin puuttumi-seksi sekä ohjausta ja tukea moniammatilliseen työskentelyyn

Neuvonnalla on merkitystä – Artikkeli opinnäytetyöstä Kätilölehteen

Kehittämistehtäväni tarkoituksena on kirjoittaa artikkeli raskaana olevien mielipiteistä sikiöseulonnoista saamis-taan tiedoista opinnäytetyön pohjalta. Tavoitteena on antaa sikiöseulontoja tekeville tietoa raskaana olevien mielipiteistä, jotta seulontoja tekevä henkilökunta voi hyödyntää tuloksia raskaana olevia kohdatessaan seulontatilanteessa. Tutkimustehtäväni oli: • Millaisen artikkelin avulla pystyn antamaan sikiöseulontoja tekeville tietoa opinnäytetyöstäni ja raskaana olevien mielipiteistä sikiöseulonnoista saamistaan tiedoista? Tulen tarjoamaan artikkeliani Kätilölehteen, koska silloin se tavoittaa mahdollisimman paljon sikiöseulontoja tekeviä työntekijöitä. Olen kirjoittanut artikkelin noudattaen Kätilölehden kirjoitusohjeita. Keskityin artikkelissani esittämään opinnäytetyön tuloksia.The purpose of this development assignment was to write an article about pregnant women’s opinions of the information on prenatal screening and about a thesis written on the subject. The objective of this development assignment was to give information to health professionals who perform prenatal screenings about what kind of information pregnant women had got about screenings. So health professionals could use the results when they meet pregnant women in their work. The research task was: • What kind of article would give health professionals who perform prenatal screenings information about pregnant women’s opinions of the information on prenatal screenings and the thesis written on the subject? The article was written for Kätilö magazine because then it would reach as many health professional as possible. The article was written according to the instructions given by the magazine

Sfäärisen ja toorisen piilolasikorjauksen erot hämäränäkemisessä pienillä sylinterivoimakkuuksilla

Hajataitteisen silmän voimakkuudet ovat erilaiset silmän kahdessa eri pääleikkaussuunnassa. Kun hajataitteisuutta on 0,50 dioptriaa tai enemmän, se on mahdollista korjata toorisilla piilolinsseillä. Työssämme tarkasteltavat osa-alueet ovat näöntarkkuus, silmän taittovirheet, hämäränäkeminen ja kontrastinäkeminen. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelemme tutkimuksen kannalta oleelliset asiat näköjärjestelmän toiminnasta ja piilolinsseistä. Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulu. Tavoitteenamme oli selvittää, onko lievän hajataiton korjaamisesta toorisilla piilolinsseillä apua hämäränäkemisessä. Tämän selvittämiseen käytimme Rodenstockin Nyktometer 500 -laitetta, jolla on mahdollista mitata kontrastiherkkyysarvot hämärässä ilman häikäisyä ja häikäisyn kanssa. Teimme tutkimukset sekä sfäärisillä että toorisilla pehmeillä piilolinsseillä kahdeksalle nuorelle koehenkilölle. Tutkimuksessamme teimme koehenkilöille näöntarkastuksen, silmien etuosan mikroskopoinnin, toorisen ja sfäärisen piilolinssin sovituksen ja niiden istuvuuden arvioinnin, sekä hämäränäkötutkimukset Nyktometrillä molemmilla piilolinsseillä. Pääsääntöisesti visus parani toorisilla piilolinsseillä. Selkeää yhteyttä näöntarkkuuksien ja hämäränäkemisen välillä ei löytynyt. Puolella koehenkilöistä mesooppinen kontrastiherkkyys oli huonompi toorisilla piilolinsseillä. Tutkimuksemme otoskoko on varsin pieni, joten varsinaisten johtopäätösten tekeminen oli vaikeaa ja tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Isommalla otoksella tutkimus olisi luotettavampi. Jatkotoimenpiteinä tutkimuksen voisi suorittaa uudelleen isommalla otannalla ja erilaisella hämäränäkölaitteella. Tutkimuksessa kaikki koehenkilöt voisivat lisäksi käyttää saman valmistajan piilolinssejä. Mikäli tutkimus suoritettaisiin uudelleen Nyktometrillä, siinä voitaisiin käyttää matalakontrastisempaa testilevyä sekä mahdollisesti miinuslinssejä yömyopian kontrolloimiseksi. Tutkimuksen voisi suorittaa myös ikänäköisille, jotta saataisiin selville ikääntymisen vaikutukset hämäränäkemiseen piilolinsseillä. Tästä aiheesta on tehty tutkimuksia ulkomailla, mutta ei vielä Suomessa. Tutkimuksesta hyötyvät optometrian opiskelijat sekä optometristit, jotka miettivät, suosittelisivatko asiakkaalle sfäärisiä vai toorisia piilolinssejä. Tutkimuksen avulla he osaavat helpommin kertoa erot sfäärisen ja toorisen piilolinssikorjauksen välillä sekä voivat näin suositella näkemisen kannalta parasta vaihtoehtoa.Ametropes with low levels of astigmatism (between −0,5 and −1,00 D) can be fitted with either spherical or toric contact lenses. Typically, aided visual acuity is used to determine if a spherical contact lens is adequate. However, visual acuity only measures vision in high contrast environments. Contrast sensitivity function is a measurement of a person’s ability to detect low contrast patterns and can be argued to give a better representation of the overall quality of vision. Surprisingly, there is a dearth of research comparing soft toric contact lenses with soft spherical contact lenses regarding contrast sensitivity performance. The aim of this thesis was to compare visual acuity and mesopic contrast sensitivity with soft spherical and toric contact lenses on test subjects with between −0.50 and −1.00 of refractive astigmatism. The test subjects were all non-presbyopic and had less than ±3,00 diopters of spherical refractive error. The study was commissioned by Oulu University of Applied Sciences. A total of eight test subjects were fitted with soft spherical and toric contact lenses, in random order. First, visual acuity with spectacles was measured with a logarithmic Snellen chart. After a proper contact lens fit was determined, the test subjects’ visual acuities with contact lenses were recorded and their contrast thresholds in photopic conditions were measured using the Pelli-Robson chart. Mesopic contrast sensitivity was evaluated separately for both the spherical and toric lenses in binocular conditions with and without glare by employing Rodenstock’s Nyktometer. In four test subjects, binocular visual acuity improved with toric contact lenses. In two test subjects, visual acuities remained the same with both spherical and toric corrections. Furthermore, in two test subjects spherical contact lenses provided better visual acuity. Half of the test subjects had lower measured mesopic contrast sensitivities with toric contact lenses. Any marked differences between soft spherical and toric contact lenses regarding mesopic contrast sensitivity could not be teased out in this study. The sample size employed in this thesis was small, only eight test subjects. Therefore, any meaningful extrapolations cannot be made regarding the results