Mitä ammattimaisempi, sen parempi? : Seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia urheiluseuratoiminnan ammattimaistumisesta ja vapaaehtoistyön merkityksestä joukkuevoimisteluseuroissa

Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan urheiluseuratoiminnan ammattimaistumista sekä vapaaehtoistyön murrosta suomalaisissa joukkuevoimisteluseuroissa. Tavoitteena on selvittää urheiluseuratoimintaa ohjaavia arvoja sekä toimijoiden omaa työtä motivoivia tekijöitä. Tutkielma vertailee seuroissa toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia ja näkemyksiä vapaaehtoistyön muutoksista ja sen merkityksestä joukkuevoimisteluseuroissa. Liikunta, urheilu ja vapaa-ajan viettäminen ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, joten tutkimus on ajankohtainen. Muuttuvassa yhteiskunnassa urheiluseuratoiminta voi tarjota alustan tehdä merkityksellistä työtä ja saada sen kautta sosiaalista pääomaa. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on käytetty sosiaalisen pääoman teoriaa. Vapaaehtoistyössä korostuvat sosiaaliset verkostot ja niistä saatava hyöty sekä pyyteetön, altruistinen työ. Tutkimusta on taustoitettu myös suomalaisen urheiluseuratoiminnan ja liikuntakulttuurin muutoksen tarkastelulla. Harrastelusta on siirrytty kohti ammattimaisempaa ja yritysmäistä seuratoimintaa. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin neljää joukkuevoimisteluseurassa toimivaa seuratyöntekijää sekä neljää vapaaehtoista. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla on muodostettu kuva seuratyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksista oman urheiluseuran ammattimaistumiskehitykseen sekä vapaaehtoistyössä tapahtuneisiin muutoksiin liittyen. Analyysin kautta urheiluseuroille on mahdollista tuoda lisää tietoa esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytoimisen ja seuratoimijoiden yhteistyön parantamiseksi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ammattimaistuminen nähdään joukkuevoimisteluseuroissa positiivisena kehityslinjana. Ammattimaistumisen avulla pystytään takaamaan esimerkiksi paremmat ja vastuullisemmat harjoitusolosuhteet voimistelijoille. Voimistelijoiden vanhemmat tulevat yleensä mukaan vapaaehtoiseen seuratoimintaan lasten harrastuksen kautta ja valmennus tapahtuu vapaaehtoisuuden sijaan palkka- tai palkkiopohjaisesti. Yhteisöllisyys nähdään kuitenkin edelleen urheiluseuratoiminnan perustana. Nykymuotoisen seuratoiminnan nähdään tarvitsevan sekä vapaaehtoisia että palkattuja työntekijöitä ja tämän tutkimuksen mukaan toimijat arvostavat toisiaan. Joukkuevoimistelun ammattimaistumiskehitykseen liittyy erityispiirteitä, koska laji on kansainvälisesti vertailtuna marginaalinen

Structural Design of Supported Sheet Pile Walls

Teräsponttiseinä on Suomessa yleisimmin käytetty tuettujen kaivantojen tukiseinätyyppi. Tämä diplomityö on kirjallisuustutkimus esimerkkilaskelmineen teräsponttiseinän ja sen tuentojen eurokoodien mukaisesta rakenneteknisestä suunnittelusta. Maahan upotetuista ja toisiinsa lukituista teräsponteista toteutetut tukiseinärakenteet koostuvat tyypillisesti edellä mainitusta tukiseinästä ja sille rakennettavasta tuennasta. Tuentatapoina ovat joko kaivannon ulkopuolinen tuenta, jossa tukina toimivat vetoank-kurit tai vaihtoehtoisesti sisäpuolinen tuenta, jossa tukina ovat puristussauvat. Tuet sijoi-tetaan teräsponttiseinälle yleensä tukitasoittain samalle korkeudelle ja tukipisteiden välil-le rakennetaan kuormaa teräsponttiseinältä tukipisteille välittävä vaakapalkki jatkuvana rakenteena. Kalliopintaan saakka ulottuvissa kaivannoissa teräsponttiseinä tuetaan ala-päästään juuripulttien ja juuripalkin avulla kallioon. Muussa tapauksessa alapää tukeutuu joko ulokkeellisesti alimpaan tukitasoon tai yleiskaivutason alapuoliseen maahan. Verrat-tain matalat kaivannot voidaan toteuttaa tukemattomina, jolloin teräsponttiseinän stabili-teetti on riippuvainen yleiskaivutason alapuolelle upotetusta tukiseinän osasta ja maan ominaisuuksista. Teräsponttiseinälle maan- ja pohjavedenpaineesta kohdistuvan kuormituksen laskenta edellyttää aina geoteknistä mitoitusta, joka perustuu kohteen pohjaolosuhteisiin. Geo-tekninen laskenta on tehtävä kaivuvaiheittain, sillä teräsponttiseinään kohdistuva kuor-mitus vaihtelee kaivun edetessä. Murtorajatilatarkasteluissa käytetään poikkeuksellisesti mallikerrointa osavarmuuslukujen lisäksi kuormien ja kuorman vaikutusten mitoitusarvo-jen määrittämisessä. Mallikerrointa ei kuitenkaan kohdisteta ankkurin mitoitukseen. Käyttörajatilatarkasteluissa keskitytään pääosin teräsponttiseinän kokonaissiirtymän ar-vioimiseen. Teräsponttiseinä mitoitetaan yleensä taivutukselle ja leikkaukselle. Vaakasuuntaan näh-den kulmaan asennetuilla esijännitetyillä ankkureilla tuetuissa teräsponttiseinissä tulee huomioida myös ankkuroinnista johtuvien aksiaalisten voimien vaikutukset poikkileik-kauksen kestävyyteen sekä rakenteen stabiiliuteen. Tuennan vaakapalkit mitoitetaan pääosin jatkuvina palkkeina taivutukselle ja leikkaukselle. Ulkopuolisten tuentojen osalta tarkastellaan ankkurin vetokestävyys. Ankkurin kiinnitysrakenteen mitoitustarkastelu suositellaan tehtävän FEM-laskentaohjelmistolla kiinnitysrakenteen tavanomaisesta poikkeavasta muodosta johtuen. Sisäpuolisten tuentojen puristussauvat mitoitetaan pu-ristettuina ja taivutettuina sauvarakenteina. Teräsponttiseinän alapään tuennan juuripult-tien tulee kestää niihin kohdistuvat taivutus- ja leikkausrasitukset. Juuripalkin ja siihen liittyvien kalliopulttien suunnittelu tehdään teräsbetonirakenteita koskevien standardien ja ohjeiden mukaan

Structural Design of Supported Sheet Pile Walls

Teräsponttiseinä on Suomessa yleisimmin käytetty tuettujen kaivantojen tukiseinätyyppi. Tämä diplomityö on kirjallisuustutkimus esimerkkilaskelmineen teräsponttiseinän ja sen tuentojen eurokoodien mukaisesta rakenneteknisestä suunnittelusta. Maahan upotetuista ja toisiinsa lukituista teräsponteista toteutetut tukiseinärakenteet koostuvat tyypillisesti edellä mainitusta tukiseinästä ja sille rakennettavasta tuennasta. Tuentatapoina ovat joko kaivannon ulkopuolinen tuenta, jossa tukina toimivat vetoank-kurit tai vaihtoehtoisesti sisäpuolinen tuenta, jossa tukina ovat puristussauvat. Tuet sijoi-tetaan teräsponttiseinälle yleensä tukitasoittain samalle korkeudelle ja tukipisteiden välil-le rakennetaan kuormaa teräsponttiseinältä tukipisteille välittävä vaakapalkki jatkuvana rakenteena. Kalliopintaan saakka ulottuvissa kaivannoissa teräsponttiseinä tuetaan ala-päästään juuripulttien ja juuripalkin avulla kallioon. Muussa tapauksessa alapää tukeutuu joko ulokkeellisesti alimpaan tukitasoon tai yleiskaivutason alapuoliseen maahan. Verrat-tain matalat kaivannot voidaan toteuttaa tukemattomina, jolloin teräsponttiseinän stabili-teetti on riippuvainen yleiskaivutason alapuolelle upotetusta tukiseinän osasta ja maan ominaisuuksista. Teräsponttiseinälle maan- ja pohjavedenpaineesta kohdistuvan kuormituksen laskenta edellyttää aina geoteknistä mitoitusta, joka perustuu kohteen pohjaolosuhteisiin. Geo-tekninen laskenta on tehtävä kaivuvaiheittain, sillä teräsponttiseinään kohdistuva kuor-mitus vaihtelee kaivun edetessä. Murtorajatilatarkasteluissa käytetään poikkeuksellisesti mallikerrointa osavarmuuslukujen lisäksi kuormien ja kuorman vaikutusten mitoitusarvo-jen määrittämisessä. Mallikerrointa ei kuitenkaan kohdisteta ankkurin mitoitukseen. Käyttörajatilatarkasteluissa keskitytään pääosin teräsponttiseinän kokonaissiirtymän ar-vioimiseen. Teräsponttiseinä mitoitetaan yleensä taivutukselle ja leikkaukselle. Vaakasuuntaan näh-den kulmaan asennetuilla esijännitetyillä ankkureilla tuetuissa teräsponttiseinissä tulee huomioida myös ankkuroinnista johtuvien aksiaalisten voimien vaikutukset poikkileik-kauksen kestävyyteen sekä rakenteen stabiiliuteen. Tuennan vaakapalkit mitoitetaan pääosin jatkuvina palkkeina taivutukselle ja leikkaukselle. Ulkopuolisten tuentojen osalta tarkastellaan ankkurin vetokestävyys. Ankkurin kiinnitysrakenteen mitoitustarkastelu suositellaan tehtävän FEM-laskentaohjelmistolla kiinnitysrakenteen tavanomaisesta poikkeavasta muodosta johtuen. Sisäpuolisten tuentojen puristussauvat mitoitetaan pu-ristettuina ja taivutettuina sauvarakenteina. Teräsponttiseinän alapään tuennan juuripult-tien tulee kestää niihin kohdistuvat taivutus- ja leikkausrasitukset. Juuripalkin ja siihen liittyvien kalliopulttien suunnittelu tehdään teräsbetonirakenteita koskevien standardien ja ohjeiden mukaan

Tarkastuslautakuntien vastuullisuusarviointi Suomen suurimmissa kaupungeissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkien tarkastuslautakuntien yhteiskuntavastuun arviointia Suomen väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Tarkastuslautakuntien tehtävänä on kuntalain mukaan tarkastella esimerkiksi kuntien toiminnan taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ja kunnat esittävät tarkastushavaintonsa vuosittaisissa kuntien arviointikertomuksissa. Kuntien arviointikertomusten sisältöön ei ole tiukkoja muotovaatimuksia ja tämän takia arviointikertomukset voivat vaihdella sisällöllisesti eri kuntien välillä. Toisaalta yhteiskunnan muuttuessa yritysten ja julkisen sektorin tulee entistä enemmän huomioida vastuullisuuskysymykset toiminnassaan. Siksi esimerkiksi pelkästään taloudellisesti menestyvä organisaatio ei välttämättä kerro organisaation vaikutuksista ympäristöön, asiakkaisiin tai ihmisoikeuksiin. Tässä tutkimuksessa yhdistetään tarkastuslautakuntien arviointityö osaksi vastuullisuustutkimusta ja tarkastellaan tarkastuslautakuntien yhteiskuntavastuullisuuden arviointia. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”millä tavalla yhteiskuntavastuullisuus ilmenee arvioin-tikertomuksissa”, ja ”miten tarkastuslautakunta reagoi vastuullisuuskysymyksiin arviointikertomuksissa?” Tutkimuksessa analysoitiin kuuden suurimman kaupungin arviointikertomuksia kolmen vuoden ajalta, jolloin tarkasteltavia arviointikertomuksia oli yhteensä 18. Nämä arviointikertomukset muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimuksessa tehtiin empiirinen katsaus ja analyysi tehtiin kvalitatiivisesti dokumenttianalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella kaupunkien tarkastuslautakunnat ovat ottaneet yhteiskuntavastuullisuuden osaksi arviointityötä, sillä jokaisessa kaupungissa arviointiin yhteiskuntavastuun osa-alueita monipuolisesti. Arviointikertomuksista voidaan todeta, että tarkastuslautakuntien vastuullisuuden arvioinneissa painottuvat kaupunkilähtöisyys, kustannusten hillintä ja hallinnon raportointi. Samalla tarkastuslautakunnat painottavat kaupungin jatkuvaa kehittämistä vastuullisuuskysymykset huomioiden. Tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että tarkastuslautakunnan yhteiskuntavastuun arvioinnissa ei ole suuria kaupunkikohtaisia eroja, mutta arvioinneissa painottuvat kunkin kaupungin ominaispiirteet, kuten paikalliset sidosryhmät. Toisaalta tarkastuslautakuntaa voidaan pitää toimielimenä, joka ottaa huomioon myös laajasti yhteiskuntavastuun osa-alueet osana lakisääteistä toiminnan ja talouden arviointia. Tarkastuslautakuntaa voidaan näin ollen pitää toimielimenä, joka antaa paikallishallinnolle vastuullisuuteen liittyviä kehitysehdotuksi

Palvelupolun käyttäjäkeskeisyys ja sen parantaminen autovuokraamossa : Case: Autovuokraamo "Biili"

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin autovuokraamon palvelupolun käyttäjäkeskeisyyttä ja sen parantamista eräässä Suomessa toimivassa autovuokraamossa, joka mainitaan tässä työssä vain peitenimellä "Biili". Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Autovuokraamo "Biilin" asiakkaiden käyttäjäkokemus yhden toimipisteen palvelupolusta, löytää mahdollisia puutteita tai ongelmia palvelupolussa sekä kerätä toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia pohjaksi käyttäjäkeskeisemmäksi muokattavalle palvelupolulle, joka voidaan tarvittaessa toteuttaa vuokraamon kaikissa pisteissä Suomessa. Tutkimuksen teossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, joista ensimmäisenä toteutettiin mystery shopping autovuokraamon toimipisteessä ja siitä saadut kokemukset raportoitiin luotaimen välityksellä, joka tässä työssä oli päiväkirja. Tämän jälkeen testiostajat vielä haastateltiin. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, jotka edustivat suurimpia käyttäjäsegmenttejä: lapsiperheitä, vanhempia turistipariskuntia, englantia puhuvia eli ulkomaalaisia asiakkaita sekä liikematkustajia. Segmentointi perustui omaan kokemukseeni autovuokraamoalalta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään käytettävyyttä, käyttäjätietoa sekä käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun välineistä perehdytään erityisesti muotoiluluotainten suunnitteluun ja käyttöön. Tutkimustulosten perusteella kriittisimmiksi kontaktipisteiksi palvelupolulla nousivat vuokrauspisteen palvelutiskille saapuminen, vuokrasopimuksen teko ja läpikäynti, parkkihalliin saapuminen ja auton käyttöönotto sekä mahdollinen auton check-in eli sisääntulotarkastus palautusvaiheessa. Näissä pisteissä tapahtuvalla asiakaspalvelulla sekä itse auton siisteystasolla on testiostajien vastausten perusteella asiakkaiden kannalta suurin merkitys ja muut kontaktipisteet koetaan tutkimuksen perusteella lähinnä oheispalveluiksi. Palvelupolun rakenne on jo tällä hetkellä melko käyttäjäkeskeinen, eikä siinä oli tarpeettomia tai suuria viivytyksiä aiheuttavia kontaktipisteitä ja asiakaspalvelu on pääsääntöisesti hyvää. Tutkimuksessa nousi esiin muutamia yksityiskohtia, palvelueleitä ja -tuokioita, joilla palvelupolusta voidaan saada entistä käyttäjäkeskeisempi ja näin saada autovuokraamolle entistä sitoutuneempia asiakkaita. Tässä opinnäytetyössä käytettyä luotainta on mahdollista pienin muutoksin käyttää missä tahansa yrityksen toimipisteessä ja kehittää näin yrityksen asiakasymmärrystä ja käyttäjäkeskeisyyttä toimipistekohtaisesti.User-Centered Customer Journey and Its Improvement in Car Rental Company Case: Car Rental Company "Biili" This Master's thesis studies how user-centered in Finland is the customer journey of car rental company customer and how it can be developed to be more user-centered. This car rental company for purpose of this thesis is called "Biili". The aim of the thesis is investigate what is the customer's experience of customer journey in one of the car rental branches, find possible lacks or problems in the customer journey and collect viable suggestions for improvement to create more user-centered customer journey, which can be implement in every branch in Finland. Qualitative research methods were used in the study. First mystery shopping took place in the chosen car rental branch and mystery shoppers gave the reports of mystery shopping by probe, which was diary in this case. After mystery shopping the test persons were also interviewed. There were five test persons, who represented large user segments: families with children, older tourist couples, English speaking foreign customers and business customers. These segments are based on my own experience as a car rental agent. The theoretical framework of the thesis introduced usability, user data, user-centered design and service design. The main tools of service design are probes and the thesis introduced how to design and use them. The research results indicated that most critical service touch points were arriving to the car rental counter, creating and going through the rental agreement, arriving to the parking hall and first moments of the use of the car and also possible check-in of the returning car. In the touch points the customer service and cleanliness of the car were most important things according the mystery shoppers. Other touch points were less important. The service journey in this branch is already quite user-centered and it does not have unnecessary touch points or touch points which are causing long delays. The customer service is mainly good. The research indicated a few details, mainly service gestures and moments of service, which can be developed. The developing of these gestures and moments of service will create more user-centered customer journey and get more committed customers. After small changes the probe used in this thesis can be used in every branch of the company in Finland and it can be used to enhance customer understanding and user-centered service locally

Koulutuksellinen syrjäytyminen taloudellisena kysymyksenä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista syrjäytymiskeskustelua painottaen koulutuksellisen syrjäytymisen ja siitä mahdollisesti johtuvan työelämästä syrjäytymisen problematiikkaa. Aihetta tarkastellaan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman käsitteiden näkökulmasta sosiaali- ja talouspoliittisessa kontekstissa. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman osuus kansantulon muodostumisesta on korkeamman tulotason maissa noin kaksi kolmasosaa. Koska koulutus on investointi inhimilliseen pääomaan ja toisaalta makrotasolla yhteiskunnan koulutustason nousun voidaan tulkita lisäävän myös sosiaalista pääomaa, tutkielmassa pohditaan yksilötasolla koulutuksen ja koulutuksellisen syrjäytymisen yhteiskunnallisten sekä yksityisten kustannusten estimointia. Tutkielman tavoitteena ei ole kehittää yksityiskohtaisia kustannusten ja hyötyjen laskentamalleja, joten se rajautuu käsitteelliselle tasolle. Yksilön oletetaan maksimoivan kulutustaan yli koko elämänkaarensa. Opintojen keskeyttäminen ja niistä syrjäytyminen vaikuttavat tällöin epärationaalisilta ratkaisuilta, sillä koulutuksen avulla yksilötasolla saatava taloudellinen hyöty on osoitettu empiirisin tutkimuksin. Kuitenkin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on varsin yleistä. Tutkielmassa tarkastellaankin syrjäytymisen ohella syrjäyttämisen näkökulmaa. Koulutussektorilla syrjäytymistä pyritään ehkäisemään esimerkiksi erilaisin projektein ja moniammatillisin hankkein. Lisäksi Opetushallitus on kehittänyt tulosmittariston, jonka avulla muodostetaan tulosindeksi koulutuksen järjestäjän saaman yksikköhinnan porrastuksen perusteeksi. Tulosohjauksen painoarvon lisääminen voi tulevaisuudessa ohjata oppilaitoksia nykyistä aktiivisempaan syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Asiasanat; koulutuksellinen syrjäytyminen, inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääom

Samtalsmetoder inom missbrukarvården: en systematisk litteraturstudie om samtalsmetoder inom missbrukarvården

Syftet med examensarbetet var att undersöka vilka element ur metoderna dialektisk beteendeterapi, återfallsprevention och motiverande samtal som hjälper klienten. Studien gjordes även för att ta reda på vilken roll den professionella har i samtalen och samtalsmetoderna. Examensarbetet är en systematisk litteraturstudie där femton vetenskapliga artiklar har analyserats. Teoretiska utgångspunkten som användes i studien var Albert Banduras socialkognitiva teori. Resultatet visar på att de tre metoderna har liknande element där målet är en gemensam nämnare, beteendeförändring. Det konstaterades dock att alla tre metoderna är svåra att genomföra om klienten inte är redo för förändring. Motiverande samtal är den enskilda metoden där man kan försöka motivera en motvillig klienten till ambivalens och förändringsprat. Den professionella behöver ha ett lyhört, närvarande sätt och vara utbildad inom samtalsmetoden som används.The purpose of the thesis was to investigate which elements of the dialectical behavior therapy, relapse prevention and motivational interviewing methods helps the client. The study was also done to find out what role the professional has in the conversations and communication methods. The thesis is a systematic literature study in which fifteen scientific articles have been analyzed. The theoretical starting point used in the study was Albert Bandura´s social cognitive theory. The results show that the three methods have similar elements where the goal is a common denominator, behavior change. However, it was found that all three methods are difficult to implement if the client is not ready for change. Motivational interviewing is the individual method where you can try to motivate a resistance client to talk about ambivalence and change. The professional needs to have a responsive, present manner and be trained in the conversation method used.Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä dialektisen käyttäytymisterapian, uusimisenvälttämisen ja motivoivan haastattelun elementit auttavat asiakasta. Tutkimus tehttin myös selvittääkseen, mikä rooli ammattilaisella on keskusteluissa ja keskustelumenetelmissä. Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa on analysoitu viisitoista tieteellistä artikkelia. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen lähtökohta oli Albert Banduran sosiaalikognitiivinen teoria. Tulokset osoittavat, että kaikissa kolmessa menetelmässä on samankaltaisia elementtejä, joiden tavoitteena on käyttäytymisen muutos. Kuitenkin todettiin, että kaikkia kolmea menetelmää on vaikea toteuttaa, jos asiakas ei ole valmis muutokseen. Motivoiva haastattelu on yksittäinen menetelmä, jossa voidaan yrittää motivoida haluton asiakas ambivalenssiin ja muutospuheeseen. Ammattilaisen on oltava herkkä, läsnäoleva ja koulutettu käytetyssä keskustelumenetelmässä

Koulutuksellinen syrjäytyminen taloudellisena kysymyksenä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista syrjäytymiskeskustelua painottaen koulutuksellisen syrjäytymisen ja siitä mahdollisesti johtuvan työelämästä syrjäytymisen problematiikkaa. Aihetta tarkastellaan inhimillisen ja sosiaalisen pääoman käsitteiden näkökulmasta sosiaali- ja talouspoliittisessa kontekstissa. Inhimillisen ja sosiaalisen pääoman osuus kansantulon muodostumisesta on korkeamman tulotason maissa noin kaksi kolmasosaa. Koska koulutus on investointi inhimilliseen pääomaan ja toisaalta makrotasolla yhteiskunnan koulutustason nousun voidaan tulkita lisäävän myös sosiaalista pääomaa, tutkielmassa pohditaan yksilötasolla koulutuksen ja koulutuksellisen syrjäytymisen yhteiskunnallisten sekä yksityisten kustannusten estimointia. Tutkielman tavoitteena ei ole kehittää yksityiskohtaisia kustannusten ja hyötyjen laskentamalleja, joten se rajautuu käsitteelliselle tasolle. Yksilön oletetaan maksimoivan kulutustaan yli koko elämänkaarensa. Opintojen keskeyttäminen ja niistä syrjäytyminen vaikuttavat tällöin epärationaalisilta ratkaisuilta, sillä koulutuksen avulla yksilötasolla saatava taloudellinen hyöty on osoitettu empiirisin tutkimuksin. Kuitenkin esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on varsin yleistä. Tutkielmassa tarkastellaankin syrjäytymisen ohella syrjäyttämisen näkökulmaa. Koulutussektorilla syrjäytymistä pyritään ehkäisemään esimerkiksi erilaisin projektein ja moniammatillisin hankkein. Lisäksi Opetushallitus on kehittänyt tulosmittariston, jonka avulla muodostetaan tulosindeksi koulutuksen järjestäjän saaman yksikköhinnan porrastuksen perusteeksi. Tulosohjauksen painoarvon lisääminen voi tulevaisuudessa ohjata oppilaitoksia nykyistä aktiivisempaan syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Asiasanat; koulutuksellinen syrjäytyminen, inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääom