Hakkeen kuivaus Bioenergiakeskuksen monikäyttökuivurissa auringon energiaa lisälämmönlähteenä hyödyntäen

Hakkeen kuivaus auringon energiaa lisälämmönlähteenä hyödyntämällä osoittautui tehdyn kokeen valossa toimivaksi ratkaisuksi. Kuivaus tehostuu merkittävästi lämmittämällä kuivausilmaa, jo yhden asteen lämpötilan nousu pudottaa ilman suhteellista kosteutta 5 prosenttiyksikköä ja ilman kuivauskyky kasvaa

Paikalliseen PK-yrittäjyyteen pohjautuvat energiapuun hankintamallit kunnostusojitusalueilla

Työssä tutkittiin kahta erilaista kevyttä koneketjua kunnostusojitukseen tulevan suoalueen yhdistetyssä aines- ja energiapuun harvennuksessa

Paikalliseen PK-yrittäjyyteen pohjautuvat energiapuun hankintamallit kunnostusojitusalueilla

Opinnäytetyö on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin Bioenergiakeskuksen "Turvemaat tuottamaan" -projektissa.Työssä tarkasteltiin ja vertailtiin turvemaiden energiapuun korjuuseen soveltuvia paikallisia toimintamalleja ja menetelmiä. Toimeksiantajana oli Metsäkeskus Keski-Suomen Turvemaat Tuottamaan -hanke. Tutkimusaineistoa kerättiin jäätyneen ja sulan maan aikaan toteutetuissa kenttäkokeissa. Talvella tutkittiin Valtran harvesterin ja pyöräkuormaaja-alustaisen hakkuukoneen työskentelyä latvaenergiapuu-, kuituenergiapuu- ja ainespuuhakkuumenetelmillä. Kesällä ja loppusyksyllä selvitettiin alle ainespuukokoisen energiapuun korjuuta karsittuna ja karsimattomana. Aineisto kerättiin miestyönä toteutetusta siirtelykaatohakkuusta ja tela-alustaisella Logbear-yhdistelmäkoneella tehdystä korjuusta. Lisäksi tutkimusosioissa määritettiin korjuujälki eri menetelmien koealoilta työskentelyn jälkeen. Latvojen tekeminen energiapuuksi ei lisännyt runkojen käsittelyaikaa merkittävästi, ja latvoihin kohdistuva hakkuukustannus jäi kohtuullisen pieneksi; halvimmillaan latvamenetelmässä pyöräkuormaaja-alustaisella kalustolla 0,43 €/m3. Sen sijaan alle ainespuukokoisten erillisten energiapuurunkojen hakkuu osoittautui huomattavan paljon kalliimmaksi kuin ainespuuhakkuuseen integroidusti tuotettavan latvaenergiapuun. Kuituenergiapuumenetelmässä korjuuvaurioriski kasvoi, koska jäävän puuston seassa oli vaikea liikutella kookkaita energiapuutaakkoja. Sulan maan aikaan hakkuu ja ajo suolla onnistuivat konetyöskentelynä tela-alustaisella kalustolla hyvin. Korjuuvauriot jäivät vähäisiksi. Kokopuuna korjuu osoittautui karsittuun energiapuuhun verrattuna muutaman euron halvemmaksi kuutiometriä kohden. Metsäkuljetuksessa pienet energiapuukappaleet hankaloittivat työskentelyä ja kuorma ei tiivistynyt kunnolla. Tulosten perusteella latvaenergiapuun korjuu integroidusti ainespuuhakkuun yhteydessä turvemailla on varsin perusteltua. Pienpuiden käsittely on huomattavasti kalliimpaa ja työläämpää. Korjattaessa energiapuuta oksineen kertymä on suurempi ja korjuukustannus pienempi. Kohteilla, missä kuitukertymä jää vähäiseksi, on työn helpottamiseksi ja kustannusten pienentämiseksi syytä tehdä kuitupuukin energiapuuksi