Barriers to digitalisation in Finnish SMEs

Abstract. The purpose of this work is to look for the barriers to digitalization in SMEs. The work is carried out as a literature survey. The situation in Finland is also discussed separately. SMEs play an important role in the development of industry 4.0 smart production chains and product lifecycle management. SMEs face a wide range of challenges in developing digitalization. Due to their smaller size, their resources are lower, and it is more difficult to hire experts. SMEs often do not have the direct contact to end customers but act as suppliers. That makes them more difficult to get real- time information enough to their development work. Their financial resources are lower than those of larger companies. Venture capitalists favor start-ups, and especially in Finland does not have a culture of financing later-stage production companies. Because most technical solutions are designed to meet the needs of large companies, in SMEs this means demanding deployment. To take full advantage of Industry 4.0, it would be important for larger companies to take better account of the situation of SMEs when developing their own business. This is because it is indeed the only opportunity to develop complete production chains, manage the life cycle of the product and take environmental issues fully into account. It is important to train specialists, but even more important to educate the senior management and boards of SMEs. When decision-makers see the potential of digitalization in their own business, digitalization will become an integral part of business.Digitalisaation esteet suomalaisissa PK-yrityksissä. Tiivistelmä. Tämän työn tarkoituksena on etsiä digitalisaation esteitä pk-yrityksissä. Työ toteutetaan kirjallisuusselvityksenä. Suomen tilanne käsitellään erikseen. Pk-yrityksillä on tärkeä rooli teollisuus 4.0 älykkäiden tuotantoketjujen ja tuotteiden elinkaarihallinnan kehittämisessä. Pk-yritykset kohtaavat monenlaisia haasteita digitalisaation kehittämisessä. Pienen kokonsa vuoksi niiden resurssit ovat pienemmät ja asiantuntijoiden palkkaaminen on vaikeampaa. Pk-yrityksillä ei useinkaan ole suoraa yhteyttä loppuasiakkaisiin, vaan ne toimivat tavarantoimittajina. Tämä tekee heille vaikeammaksi saada tarpeeksi reaaliaikaista tietoa kehitystyöhönsä. Niiden taloudelliset resurssit ovat pienemmät kuin suurempien yritysten. Pääomasijoittajat suosivat startupyrityksiä, eikä varsinkaan Suomessa ole kulttuuria myöhemmän vaiheen tuotannollisten yritysten rahoittamiseen. Koska suurin osa teknisistä ratkaisuista on suunniteltu vastaamaan suurten yritysten tarpeita, tämä tarkoittaa pk-yrityksissä vaativaa ja kallista käyttöönottoa. Teollisuus 4.0:n täysimääräisen hyödyn saamiseksi suurempien yritysten olisi tärkeää ottaa paremmin huomioon PK-yritysten tilanne kehittäessään omaa liiketoimintaansa. Tämä johtuu siitä, että se on ainoa mahdollisuus kehittää kokonaisia tuotantoketjuja, hallita tuotteen elinkaarta ja ottaa ympäristöasiat täysin huomioon. On tärkeää kouluttaa asiantuntijoita, mutta vielä tärkeämpää on kouluttaa PK-yritysten ylintä johtoa ja hallituksia. Kun päättäjät näkevät digitalisaation mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan, digitalisaatiosta tulee kiinteä osa liiketoimintaa

Development project at Swegon Ilto Oy for the production of sheet metal parts using the Scrum reference framework

Abstract. At the end of 2022, we investigated the possibility of manufacturing sheet metal products for our own production at the Kaarina factory in Swegon ILTO Oy. The goal was to design a unit that, when completed in 2–3 years, would be at the forefront of development, both in terms of machines and equipment, and their control. All sheet metal parts are currently procured as subcontracts, and some are transported to the factory even at long distances. The goal was to create a preliminary plan for future production units together with industry players. In this project, you were allowed to dream about the possibilities of future technology; however, the selected technologies will be in use in the next few years. The project was implemented with selected partners. The idea was developed to such an extent that budget offers could be requested from partners, and thus, completed results can be used as a basis for an investment decision. In this research, I aimed to investigate the suitability of agile project management for the implementation of this industrial production development project as a case study. To manage the project, I used the Scrum framework to make a large development project easier to manage when we start with the basics and progress in sprints to an increasingly advanced entity. First, we learned about agile project management in general. During the project, the research focused on determining the benefits and challenges of using Scrum in this hardware project. The project progressed as planned and was completed on schedule. With the help of the Scrum framework, we were able to combine the knowledge of the company and expertise of our partners into clear conclusions. In particular, daily meetings steered the project forward efficiently and in the correct direction. Agile project management improved the flow of information and transfer of knowledge from an experienced person to a team member who joined the company. The month-long sprints divided and organized the project in such a way that there was no idle time or unnecessary work phases during the project. These research results were achieved in our own operating environment in one project; therefore, I cannot generalize them. However, the results were so interesting that we decided to continue Scrum use in the future. Encouraged by this, the Scrum reference framework can be applied to the development of a product development project model in the future.Kehitysprojekti Swegon Ilto Oy:llä tulevaisuuden ohutlevyosien valmistukseen Scrum viitekehystä hyödyntämällä . Tiivistelmä. Loppuvuoden 2022 aikana olemme selvittäneet mahdollisuuksia valmistaa ohutlevytuotteita omassa tuotannossamme nykyisellä Swegon Ilto Oy:n Kaarinan tehtaalla. Tavoitteena on suunnitella yksikkö, joka valmistuessaan 2–3 vuoden kuluttua olisi kehityksen kärjessä sekä koneiden ja laitteiden että niiden ohjauksen osalta. Kaikki ohutlevyosat hankitaan tällä hetkellä alihankintana ja osa niistä kuljetetaan tehtaalle pitkienkin matkojen takaa. Tavoitteena on luoda tulevalle tuotantoyksikölle alustava suunnitelma yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tässä projektissa oli lupa unelmoida tulevaisuuden tekniikan mahdollisuuksista, kuitenkin niin, että valitut tekniikat olisivat käytössä lähivuosina. Projekti toteutetaan yhdessä valittujen yhteistyökumppanien kanssa. Ideaa kehitetään niin pitkälle, että yhteistyökumppaneilta voidaan pyytää budjettitarjouksia ja näin valmiita töitä voidaan käyttää investointipäätöksen perustana. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään ketterän projektinhallinnan soveltuvuutta tämän teollisen tuotannon kehittämisprojektin toteuttamiseen tapaustutkimuksena. Projektin johtamisessa käytin Scrum viitekehystä suuren kehitysprojektin hallinnan helpottamiseksi, kun aloitetaan perusasioista ja edetään sprinteissä yhä edistyneempään kokonaisuuteen. Aluksi tutustuimme ketterään projektijohtamiseen yleisesti. Projektin aikana tutkimuksen tavoitteena oli löytää etuja ja haasteita Scrum viitekehyksen käytöstä tässä projektissa. Projekti eteni suunnitellusti ja valmistui aikataulussa. Scrum-viitekehyksen avulla kykenimme yhdistämään yrityksessä olevan tiedon ja yhteistyökumppaneiden osaamisen selkeiksi johtopäätöksiksi. Erityisesti päivittäispalaverit ohjasivat projektia tehokkaasti eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Ketterä projektinhallinta paransi tiedon kulkua ja osaamisen siirtämistä kokeneelta henkilöltä vasta yritykseen tulleelle tiimiläiselle. Kuukauden mittaiset sprintit jaksottivat ja ryhdistivät projektia niin, että projektin ajalle ei tullut tyhjäkäyntiä, eikä turhia työvaiheita. Nämä tutkimustulokset saavutettiin omassa toimintaympäristössämme yhdessä projektissa, joten en voi yleistää niitä. Tulokset olivat kuitenkin niin mielenkiintoisia, että olemme päättäneet jatkaa Scrumin käyttöä myös jatkossa. Tämän kannustamana Scrum-viitekehystä tullaan soveltamaan jatkossa tuotekehitysprojektimallin kehittämiseen

Economic Co-operation Across the Finnish-Russian Border - Factors of Sluggish Development and Success of Enterprises

The post-Cold War era in Europe in the 1990s has caused people to recognize the complexity of economic development and economic co-operation. The opening of borders has not always meant an increase cross-border economic activities in general. On the contrary, the adverse socio-economic development of many border areas has been unanticipated. The Finnish-Russian border is one example of this dissonance. This paper analyses the operation of Finnish companies in economic activities in Russia during the 1990s. The study investigates barriers to the Finnish- Russian trade, economic co-operation and foreign direct investment (FDI). A micro level approach is applied aiming to find out what is the role of institutions, mental boundaries and pure economic factors in this border-crossing development process. The authors have chosen the mining company Pechenganickel and its employees in two Russian mining towns on the Kola Peninsula, Nikel and Zapolyarnyj, as their case study objects for the research. The employees in Nikel and Pechenga are very conducive to foreign co-operation. Mental barriers are low, at least compared with the outlook of Finns to Russians. The economic activities of two Finnish companies in Russia have been studied. One of the case study companies, Outokumpu, has operated as a supplier of technological know-how to Russia and has investigated various investment projects there. The strategy has been cautious and no acquisitions or notable FDI have been executed. Institutionalists blame high bureaucracy and complicated custom regulations for the low level of cross-border trade and co-operation. Are there more important causes beyond those factors? Is it just lacking demand and the disadvantageous location of economic activities, which matter in border areas? Such argument can be supported as well. This is illustrated by the success of the Baltic Beverage Holding AB (BBH). This beer producer has a market share of 23 per cent in Russia and 40-50 per cent in the Baltic States, and the growth continues. BBH's success proves that in certain fields and markets there are no insuperable institutional barriers for foreign companies in the economies of those countries. The study concludes that the main causes for sluggish development development in many sectors seem to be demand-driven and structural (and spatio-structural). The collapse of the former economic system brought about such a deep and unanticipated decline that not all the companies could properly cope with. Nevertheless, the study shows that there is potential for trade and FDI to Russia in the future

”Från elevperspektiv mot läraridentitet”:en studie om finska och svenska lärarstudenters upplevelser om lärarutbildning, kompetens, yrkesutveckling och lärarens roll

Abstrakt. Denna pro gradu-avhandling handlar om de finska och svenska ämneslärarstudenternas yrkesidentitet. Syftet med denna avhandling är att ta reda på följande: Hurdana upplevelser har de finska och svenska lärarstudenterna om sin utbildning? Hurdan uppfattning har lärarstudenterna om sina kompetenser och sin yrkesutveckling under lärarutbildningen? Hur uppfattar lärarstudenterna lärarens roll? Hurdan syn har studenterna på lärarens status i varsitt samhälle; kan denna syn påverka deras yrkesval? Dessa frågor spelar eventuellt en roll i hur studenternas yrkesidentitet utformas: Lärarutbildningen bildar en grund till identiteten. Kompetensen och yrkesutvecklingen förstärker identiteten, medan synen på lärarens roll och status formar identiteten. I den teoretiska referensramen presenteras lärarutbildningens struktur i Finland och i Sverige. Därtill diskuteras vad lärarkompetens och lärarens roll innebär. Det klargörs även huruvida lärarutbildningen kan bidra till studenternas yrkesutveckling och hurdan lärarens status är i Finland respektive Sverige. Det insamlade materialet består av enkäter som 26 ämneslärarstudenter i svenska vid Uleåborgs universitet samt 15 ämneslärarstudenter i engelska vid Göteborgs universitet har svarat på. Enkäten omfattar 13 öppna frågor och 19 slutna frågor. I analysen besvaras studiens forskningsfrågor utifrån det insamlade materialet, med stöd av den teoretiska referensramen. Denna studie visar att både de finska och de svenska lärarstudenterna har en relativt positiv inställning till lärarutbildningen — de finska studenterna verkar en aning nöjdare än de svenska. Båda studentgrupperna uppskattar undervisningspraktiken mer än de teoretiska kurserna, och anser att erfarenheter från undervisningspraktiken är i synnerhet betydelsefulla även för yrkesutvecklingen. Både de finska och de svenska lärarstudenterna upplever att de teoretiska kurserna skulle behöva en mer praktisk synvinkel så att de skulle gynna lärarstudenterna ännu mer i deras framtida yrke. Analysen visar att båda studentgrupperna känner sig mer kompetenta efter att ha avlagt undervisningspraktiken än efter att ha avlagt de teoretiska kurserna (dock uppnår man bästa resultatet genom att ha genomfört båda studiehelheterna). Undervisningspraktiken verkar vara kärnan i utbildningen för studenterna i båda länder, och därför borde fokuset säkerligen ligga på organiseringen av praktiken även i framtiden. Det framkommer i studenternas kompetensutvärdering att de svenska lärarstudenterna känner sig överlag mer kompetenta i alla områden, även om de varit mer missnöjda under utbildningen. Båda studentgrupperna har rätt så liknande syn på lärarens roll och lärarens arbete i allmänhet: liknande för- och nackdelar lyfts fram i båda gruppernas svar. Även om analysen visar att lärarens status i Sverige upplevs lägre än i Finland, vill de svenska studenterna arbeta som lärare efter utexamineringen mer sannolikt än de finska studenterna. Lärarens status anser jag eventuellt vara en viktig faktor i hur lärarutbildningens framtid kommer att se ut och det blir intressant att följa åt vilket håll utvecklingen av lärarutbildningen och läraryrket sker i framtiden.Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten ja ruotsalaisten aineenopettajaopiskelijoiden ammatti-identiteetin muodostumista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavaa: Millaisia kokemuksia suomalaisilla ja ruotsalaisilla opettajaopiskelijoilla on omasta koulutuksestaan? Millainen käsitys heillä on omasta osaamisestaan ja ammatillisesta kehityksestään opettajankoulutuksen aikana? Millainen käsitys opettajaopiskelijoilla on opettajan roolista? Millainen näkemys heillä on opettajan yhteiskunnallisesta asemasta ja vaikuttaako tämä heidän uravalintaansa? Nämä kysymykset ovat merkittäviä ammatti-identiteetin muodostumisessa: Opettajankoulutus luo pohjan identiteetille. Osaaminen ja ammatillinen kehitys puolestaan vahvistavat identiteettiä, kun taas näkemys opettajan roolista ja asemasta muovaavat identiteettiä. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään opettajakoulutuksen rakenne sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämän lisäksi pohditaan, mitä opettajan pätevyys ja opettajan rooli pitävät sisällään, kuinka opettajankoulutus vaikuttaa ammatilliseen kehitykseen, ja millainen on opettajan asema Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimusaineisto koostuu kyselylomakkeista, joihin ovat vastanneet 26 ruotsin kielen opiskelijaa Oulun yliopistosta ja 15 englannin kielen opiskelijaa Göteborgin yliopistosta. Kyselylomake sisältää 13 avointa ja 19 suljettua kysymystä. Tutkimuskysymyksiin vastataan kerätyn materiaalin ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tämä tutkimus osoittaa, että sekä suomalaisilla että ruotsalaisilla opettajaopiskelijoilla on suhteellisen positiivinen käsitys aineenopettajakoulutuksesta — suomalaiset opiskelijat vaikuttavat aavistuksen tyytyväisemmiltä kuin ruotsalaiset. Molemmat opiskelijaryhmät arvostavat opetusharjoittelua enemmän kuin teoreettisia kursseja, ja kokevat, että harjoittelusta saatu kokemus on varsin merkittävää myös ammatillisen kehityksen kannalta. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset opiskelijat kokevat, että teoreettisille kursseille kaivattaisiin käytännönläheisempää otetta, jotta ne vastaisivat paremmin opiskelijoiden tarpeita heidän tulevaa ammattiaan koskien. Analyysi osoittaa, että molemmat opiskelijaryhmät kokevat itsensä pätevämmäksi opetusharjoittelun suoritettuaan, kuin teoreettiset kurssit suoritettuaan (tosin paras tulos saavutetaan molempien opintokokonaisuuksien jälkeen). Opetusharjoittelu vaikuttaa olevan opettajakoulutuksen ydin, ja tästä syystä tulisi harjoittelun organisoimisen olla koulutuksen keskipisteessä myös tulevaisuudessa. Opiskelijoiden omasta osaamisarvioinnista ilmenee, että ruotsalaiset opettajaopiskelijat kokevat itsensä pätevämmäksi kaikilla osa-alueilla, vaikka he ovat olleet vähemmän tyytyväisiä koulutukseen. Molemmilla opiskelijaryhmillä on melko samanlainen näkemys opettajan roolista ja työstä yleisesti ottaen: samankaltaisia hyviä ja huonoja puolia nousee esiin molemmissa vastauksissa. Vaikka analyysi osoittaa, että opettajan asema Ruotsissa koetaan huonommaksi kuin Suomessa, haluavat ruotsalaiset opiskelijat työskennellä opettajana valmistumisensa jälkeen todennäköisemmin kuin suomalaiset opiskelijat. Opettajan asema on mielestäni tärkeä tekijä siinä, miltä opettajankoulutuksen tulevaisuus näyttää ja kiinnostavaa on seurata mihin suuntaan opettajankoulutus ja -ammatti kehittyy

Evaluation of Novel Imidazotetrazine Analogues Designed to Overcome Temozolomide Resistance and Glioblastoma Regrowth

The cellular responses to two new temozolomide (TMZ) analogues, DP68 and DP86, acting against glioblastoma multi- forme (GBM) cell lines and primary culture models are reported. Dose–response analysis of cultured GBM cells revealed that DP68 is more potent than DP86 and TMZ and that DP68 was effective even in cell lines resistant to TMZ. On the basis of a serial neurosphere assay, DP68 inhibits repop- ulation of these cultures at low concentrations. The efficacy of these compounds was independent of MGMT and MMR func- tions. DP68-induced interstrand DNA cross-links were dem- onstrated with H2O2-treated cells. Furthermore, DP68 induced a distinct cell–cycle arrest with accumulation of cells in S phase that is not observed for TMZ. Consistent with this biologic response, DP68 induces a strong DNA damage response, including phosphorylation of ATM, Chk1 and Chk2 kinases, KAP1, and histone variant H2AX. Suppression of FANCD2 expression or ATR expression/kinase activity enhanced anti- glioblastoma effects of DP68. Initial pharmacokinetic analysis revealed rapid elimination of these drugs from serum. Collec- tively, these data demonstrate that DP68 is a novel and potent antiglioblastoma compound that circumvents TMZ resistance, likely as a result of its independence from MGMT and mismatch repair and its capacity to cross-link strands of DN

Endovascular treatment of extradural internal carotid artery aneurysm with a flow diverter stent

Extradural internal carotid artery aneurysms are rare and the indications for treatment are not well defined. We report successful management of two high extradural internal carotid artery aneurysms treated with flow diverter stents. The endovascular repair of extradural internal carotid artery aneurysms is effective because with surgical treatment there is always the possibility of cranial nerve injury

Effects of overstory tree density, site preparation, and ground vegetation on natural Scots pine seedling emergence and survival in northern boreal pine forests

Natural regeneration is a commonly used forest regeneration method in northern Finland. It is not known, however, what would be the optimal overstory density and ground vegetation composition for seedling emergence and survival, and if site preparation is needed to accompany overstory density manipulation. We studied the effects of overstory density (unthinned control and thinning to 50,150, and 250 trees.ha(-1)) and ground vegetation removal (mechanical site preparation with disc trenching) on the number of naturally germinated pine seedlings and survival of individual seedlings over a period of 8 to 11 years. Bare mineral soil was a superior seedbed compared to intact vegetation cover, even though the mortality rate was high on mineral soil. Greater cover of lingonberry, crowberry, and slash had a negative effect on seedling number. Seedling mortality was initially high (60% died during the first 2 years) but decreased throughout the first 5 years. The survival rate of seedlings located in the mineral soil of the upper part of the disc trencher track was twice as high as that of seedlings located in the lower part of the track. High coverage of hair mosses (Polytrichum spp.) was associated with poorer seedling survival. An overstory density of 50-150 trees.ha(-1) with site preparation seems to be an efficient treatment to promote regeneration under these circumstances

Seksuaalinen häirintä alakouluikäisten poikien vertaissuhteissa

Tiivistelmä. Seksuaalinen häirintä on globaali ongelma, joka on tunnustettu ja nostettu laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun vasta viime vuosina. Aiemmat tutkimukset antavat tietoa lähinnä yläkouluikäisten ja sitä vanhempien kokemasta häirinnästä. Ilmiö koskettaa kuitenkin jo alakouluikäisiä lapsia. Ymmärrystä häirinnän syntymekanismeista sekä ennaltaehkäisystä tarvitaan lisää. Tämän tutkielman tavoite on lisätä tietoa seksuaalisesta häirinnästä alakouluikäisten poikien vertaissuhteissa ja erityisesti häirinnän taustalla vaikuttavista mekanismeista. Tutkimuksen toinen tavoite on tehdä näkyväksi ja vahvistaa sitä muutospotentiaalia, joka lapsissa on häirinnän vastaisen kulttuurin rakentamisessa. Tutkimuskysymyksemme ovat: 1) Miten seksuaalista häirintää tuottava toiminta näkyy poikien vertaissuhteissa? 2) Millä tavoin seksuaalista häirintää vastustetaan? 3) Miten häirintää vahvistava ja vastustava toiminta ovat yhtä aikaa läsnä poikien vertaissuhteissa? Häirintää tarkastellaan vinoutuneena vallankäyttönä, jonka taustalla näkyvät kulttuuriset odotukset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Aineiston tuotannossa käytetyt luovat menetelmät antoivat lapsille monipuoliset mahdollisuudet ilmaista kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Liikettä sisältävä polttava tuoli -leikki auttoi purkamaan sensitiiviseen aiheeseen liittyviä jännitteitä. Luovien menetelmien käyttö antaa uutta näkökulmaa siihen, miten sensitiivisiä aiheita voidaan käsitellä lasten kanssa. Häirintää käsittelevissä työpajoissa tuotettua aineistoa on analysoitu monimenetelmäisesti. Analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia, feminististä lähilukua sekä uusmaterialistisilla elementeillä höystettyä diskurssianalyysia. Tämän tutkimuksen perusteella seksuaalinen häirintä koskettaa alakouluikäisiä poikia monella tavalla. Pojat tuottavat häirintää ja tukevat sitä monin tavoin, mutta kokevat myös painostusta häirintään osallistumisesta ja ovat häirinnän uhreja. Häirinnän taustalla näkyy hegemonisen maskuliinisuuden ihanteet, joiden tavoitteluun pojilla on paineita. Häirintä myös kietoutuu huumoriin ja yhteisöllisyyteen. Tutkimuksen yksi merkittävin tulos myös on, että pojat vastustavat häirintää monin tavoin. Häirinnän vastustaminen nähdään tutkimuksessa kapasiteettina toisin toimimiseen ja häirintävapaan kulttuurin rakentamisee