”En, hvat sagða hann?”:fornnordiska som ett diegetiskt element i Vikings

Abstrakt. Ämnet i min pro gradu-avhandling är det fornnordiska språkets användning i tv-serien Vikings (2013–2020). Syftet i denna studie är att studera hur fornnordiska används som ett diegetiskt element. Materialet bestod av säsonger 1–5B av Vikings, sammanlagt 69 avsnitt. Dialogerna där fornnordiska används samlades in, och antalet fornnordiska ljudklipp var 86. Ljudklippen delades in i olika kategorier enligt ljudklippens egenskaper, och ett ljudklipp kan höra till flera kategorier. Dessa kategorier behandlas närmare i avhandlingens analysdel. Huvudspråket i tv-serien är det moderna engelska språket, och det fornnordiska språket fungerar som ett diegetiskt element. Seriens flerspråkiga scener försöker inte att härma språkanvändning i det verkliga livet utan de gamla språken används för att skapa seriens fiktiva värld, dieges. Språk som används i serien antingen hör till eller står utanför denna värld, dvs. fungerar som diegetiska eller icke-diegetiska element. Fornnordiska används i serien vid sidan om andra språk som modern engelska, fornengelska, frankernas språk och latinet. Av dessa språk är endast det moderna engelska språket ett icke-diegetiskt element och de andra är diegetiska element. I serien används fornnordiska för att uttrycka kulturmöten, karaktärernas identitet och religiositet, gruppens samhörighet samt andra karaktärers än vikingars vänskaplighet mot vikingakaraktärer. Språket används också i tolkning och för att skapa en känsla av autenticitet. Det rådande språkområdet avgör när fornnordiska används. Det rådande språkområdet beror på karaktärer som förekommer i scenen samt var scenen händer i. När nya kulturområden och folk framkommer i serien indiceras det oftast med hjälp av språk: när tittaren först blir bekant med karaktärer från den nya kulturen hör tittaren dem tala annat språk än modern engelska. Senare kan serien återkomma till samma språkområde när det redan har etablerats och då hör tittaren karaktärerna tala modern engelska. Det fornnordiska språket används huvudsakligen i andra rådande språkområden än i det fornnordiska språkområdet, men det finns några undantag. När fornnordiska används i det fornnordiska språkområdet i stället för det moderna engelska språket har det en särskild funktion t.ex. som skapare av identitet eller samhörighet. I fortsättning skulle det vara intressant att jämföra hur fornnordiskans användning i Vikings med fornnordiskan användning i andra medieprodukter som i Beforeigners-serien eller i Assassin’s Creed Valhalla-spelet.Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani aiheena on muinaisskandinaavisen kielen käyttö tv-sarjassa Vikings (2013–2020). Tarkoituksena on tutkia, miten muinaisskandinaavista kieltä käytetään diegeettisenä elementtinä. Materiaali koostui yhteensä 69 jaksosta sarjan kausilta 1–5B. Dialogit, joissa muinaisskandinaavista kieltä käytetään, koostettiin ääninäytteiksi, ja muinaisskandinaavisten ääninäytteiden määrä oli 86. Ääninäytteet luokiteltiin eri kategorioihin ominaisuuksiensa perusteella, ja yksi näyte voi kuulua useampaan kategoriaan. Tutkielman analyysiosassa näitä kategorioita tarkastellaan lähemmin. Tv-sarjan pääkieli on moderni englanti, ja muinaisskandinaavinen kieli toimii sarjassa diegeettisenä elementtinä. Monikieliset kohtaukset eivät yritä jäljitellä tosielämän monikielistä keskustelua, vaan vanhoja kieliä käytetään sarjassa elementteinä osana sarjan luomaa fiktiivistä maailmaa, diegesistä. Sarjassa käytetyt kielet joko kuuluvat tähän maailmaan tai sen ulkopuolelle, eli toimivat diegeettisinä tai ei-diegeettisinä elementteinä. Sarjassa käytetään muinaisskandinaavista kieltä muiden kielten, kuten modernin englannin, muinaisenglannin, frankkien kielen ja latinan ohella. Näistä kielistä ainoastaan moderni englanti on ei-diegeettinen elementti ja muut kielet ovat diegeettisiä elementtejä. Muinaisskandinaavisen kielen avulla sarjassa ilmaistaan kulttuurien kohtaamista, hahmojen identiteettiä ja uskonnollisuutta, ryhmän yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta sekä muiden hahmojen kuin viikinkien hyväntahtoisuutta viikinkejä kohtaan. Kieltä käytetään myös tulkkaustilanteissa sekä luomaan sarjaan autenttisuuden tunnetta. Siihen, milloin kieltä käytetään, vaikuttaa vallitseva kieliympäristö, jonka määräytymiseen vaikuttavat kohtauksen tapahtumapaikka sekä kohtauksessa esiintyvät hahmot. Uusien kulttuuristen alueiden ja ihmisryhmien ilmaantuminen ilmaistaan sarjassa usein kielen kautta: kun katsoja tutustuu eri kulttuuria edustaviin hahmoihin, heidän kuullaan puhuvan jotain muuta kieltä kuin modernia englantia. Kun sarjassa myöhemmin palataan samaan kieliympäristöön, on kieliympäristö jo vakiintunut ja katsoja kuulee hahmojen puhuvan modernia englantia. Muinaisskandinaavista kieltä käytetään pääosin muissa vallitsevissa kieliympäristöissä kuin muinaisskandinaavisessa kieliympäristössä, joskin poikkeuksiakin ilmenee. Kun muinaisskandinaavista kieltä käytetään muinaisskandinaavisessa kieliympäristössä modernin englannin sijaan, on sillä erityinen tehtävä esim. identiteetin tai yhteenkuuluvuuden luojana. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista verrata muinaisskandinaavisen kielen käyttöä Vikingsissa siihen, miten muinaisskandinaavista kieltä käytetään muissa mediatuotteissa, kuten Beforeigners-sarjassa tai Assassin’s Creed Valhalla -pelissä

Implementation status of mandatory inspection of sprayers in Romania

To harmonize the Romanian legislation on plant protection to the European legislation the Directive 128/2009 has been transposed into national legislation by Government Emergency Ordinance 34/2012 on establishing the institutional framework for action to the sustainable use of pesticides in Romania.National Action Plan approved by Decision 683/2013, on reducing the risks associated with the use of plant protection products is the strategic document regarding the continuous improvement of the use of plant protection products and contains quantitative targets, measures and timetables to reduce risks and the effects of using plant protection products on the environment and human health

Can signs of eutrophication be found in the mesozooplankton of Seili, Archipelago Sea?

In this study, we evaluate whether it is possible to distinguish the effects of eutrophication from other, i.e. hydrographical, factors affecting zooplankton. We illustrate our arguments with examples from an old set of zooplankton data which includes 9-year records on mesozooplankton and hydrography collected from Seili, off the south coast of Finland. The present study shows that hydrographic changes override or mask, at least in the time period studied, possible eutrophication effects

Lukivaikeuksisen lapsen lukemaan opettaminen opettajien kokemana

Tiivistelmä. Luku- ja kirjoitusvaikeuksia esiintyy yleisesti Suomen kouluissa. Luokanopettaja kohtaa oppilaan lukivaikeuden usein lukemaan opettamisen yhteydessä. Luokanopettajalta vaaditaan erityispedagogista osaamista ja tietämystä havaitakseen lukivaikeudet omassa luokassaan. Lisäksi opettajan tulee osata tukea yksilöllisesti oppilaita heidän tarpeidensa mukaan. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiä on lukuisia ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Menetelmiä voi käyttää toisen menetelmän tukena tai rinnalla. Luokanopettajan on siis hyvä tutustua ja kokeilla erilaisia menetelmiä. Näin hänelle kehittyy kokemuksen kautta toimiva oma tapa opettaa lukemista ja kirjoittamista. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista sekä opettamista. Viitekehyksessä paneudutaan luku- kirjoitustaidon rakentumiseen ja yleisiin lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiin. Viitekehyksessä selvitetään myös lukivaikeuden esiintyvyyttä sekä millä tavalla lukivaikeutta voidaan määritellä. Viitekehyksessä tarkastellaan lukivaikeuden syitä ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä erilaisia tukitoimia, kuten ympäristön merkitystä, kuntouttamista ja harjoittamista sekä arvioinnin merkitystä lukivaikeuksisen oppilaan tukemiseen. Kolmiportainen tukijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011, mikä auttaa opettajan työtä oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tukitoimien järjestämisessä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan lukivaikeuksisen lapsen lukemaan opettamista opettajien kokemana. Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakehaastatteluna ympäri Suomen. Kohdejoukko muodostui 13 ensimmäisen luokan luokanopettajista. Kyselylomake sisälsi 19 kysymystä, joista 15 oli avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin pelkistämällä keskeinen sisältö, josta etsittiin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ja lopuksi muodostettiin luokkia, joita verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusotteena on fenomenografinen tutkimus. Fenomenografia tutkii ihmisen käsityksiä ja ymmärryksen muodostumista henkilön oman elämäntodellisuuden kautta. Tutkimuksen analyysitapa on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee lähtökohdiltaan aineiston ehdoilla. Tutkimuksen luotettavuutta lisää kahden tutkijan yhteistyö ja tutkimuksen analyysin tarkka kuvaaminen. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat valitsevat käyttämänsä lukemaan opettamisen menetelmän useimmiten siksi, että se sopii kaikille oppilaille pienin muutoksin ja siksi, että se on tuttu ja helppokäyttöinen. Tulokset osoittivat, että opettajat kokivat käyttämänsä menetelmän sisältävän sekä hyviä että huonoja puolia, mutta eivät kuitenkaan ole aikeissa vaihtaa menetelmää. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opettajat tukevat lukivaikeuksista lasta muun muassa eriyttämällä oppimateriaaleja ja opetusta, tukiopetuksella tai oppilaan saamalla erityisopettajan tuella. Aineistosta nousi esiin opettajien pyrkimys joko omatoimisesti tai koulutuksien tai kurssien avulla saamaan tietoa lukivaikeudesta, jotta keinot oppilaan tukemiseksi tehostuisivat. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat toivoivat lisätukea lukivaikeuksisen oppilaan lukemaan opettamiseen. Opettajat kokivat pääsääntöisesti, että kolmiportainen tukijärjestelmä on hyödyllinen ja tuo avun lukivaikeuksien oppilaan ulottuville. Tutkimustuloksista nousee esiin opettajien monipuoliset työtavat ja muodot lukivaikeuksisen oppilaan lukemisen tukemiseksi. Yhtä tiettyä työmuotoa ei ilmene aineistossa, mutta yleisesti korostuu kannustamisen ja motivoinnin tärkeys, mikä näkyi palkitsemisena ja tietotekniikan käyttönä. Tutkimustulokset osoittavat, että osa opettajista arvioi lukivaikeuksista oppilasta samoin kriteerein kuin muitakin. Suurin osa kuitenkin eriyttää myös arviointia

Diet breadth, coexistence and rarity in bumblebees

Factors that determine the relative abundance of bumblebee species remain poorly understood, rendering management of rare and declining species difficult. Studies of bumblebee communities in the Americas suggest that there are strong competitive interactions between species with similar length tongues, and that this competition determines the relative abundance of species. In contrast, in Europe it is common to observe several short-tongued species coexisting with little or no evidence for competition shaping community structure. In this study we examine patterns of abundance and distribution in one of the most diverse bumblebee communities in Europe, found in the mountains of southern Poland. We quantify forage use when collecting nectar and pollen for 23 bumblebee species, and examine patterns of co-occurrence and niche overlap to determine whether there is evidence for inter-specific competition. We also test whether rarity can be explained by diet breadth. Up to 16 species were found coexisting within single sites, with species richness peaking in mountain pasture at ~1000m altitude. Results concur with previous studies indicating that the majority of pollen collected by bumblebees is from Fabaceae, but that some bee species (e.g. B. ruderatus) are much more heavily dependent on Fabaceae than others (e.g. B. lucorum). Those species that forage primarily on Fabaceae tended to have long tongues. In common with studies in the UK, diet breadth was correlated with abundance: rarer species tended to visit fewer flower species, after correcting for differences in sample size. No evidence was found for similarity in tongue length or dietary overlap influencing the likelihood of co-occurrence of species. However, the most abundant species (which co-occurred at most sites) occupied distinct dietary niche space. While species with tongues of similar length tended, overall, to have higher dietary niche overlap, among the group of abundant short-tongued species that commonly co-occurred there was marked dietary differentiation which may explain their coexistence

37 GHz observations of a large sample of BL Lacertae objects

We present 37 GHz data obtained at Metsahovi Radio Observatory in 2001 December - 2005 April for a large sample of BL Lacertae objects. We also report the mean variability indices and radio spectral indices in frequency intervals 5 - 37 GHz and 37 - 90 GHz. Approximately 34 % of the sample was detected at 37 GHz, 136 BL Lacertae objects in all. A large majority of the detected sources were low-energy BL Lacs (LBLs). The variability index values of the sample were diverse, the mean fractional variability of the sample being \Delta S_2 = 0.31. The spectral indices also varied widely, but the average radio spectrum of the sample sources is flat. Our observations show that many of the high-energy BL Lacs (HBL), which are usually considered radio-quiet, can at times be detected at 37 GHz.Comment: 12 pages, 5 figures + 5 tables. Published in Astronomical Journa

A numerical model of birch pollen emission and dispersion in the atmosphere. Description of the emission module

A birch pollen emission model is described and its main features are discussed. The development of the model is based on a double-threshold temperature sum model that describes the propagation of the flowering season and naturally links to the thermal time models to predict the onset and duration of flowering. For the flowering season, the emission model considers ambient humidity and precipitation rate, both of which suppress the pollen release, as well as wind speed and turbulence intensity, which promote it. These dependencies are qualitatively evaluated using the aerobiological observations. Reflecting the probabilistic character of the flowering of an individual tree in a population, the model introduces relaxation functions at the start and end of the season. The physical basis of the suggested birch pollen emission model is compared with another comprehensive emission module reported in literature. The emission model has been implemented in the SILAM dispersion modelling system, the results of which are evaluated in a companion paper

Presupposition projection as proof construction

Even though Van der Sandt's presuppositions as anaphora approach is empirically successful, it fails to give a formal account of the interaction between world-knowledge and presuppositions. In this paper, an algorithm is sketched which is based on the idea of presuppositions as anaphora. It improves on this approach by employing a deductive system, Constructive Type Theory (CTT), to get a formal handle on the way world-knowledge influences presupposition projection. In CTT, proofs for expressions are explicitly represented as objects. These objects can be seen as a generalization of DRT's discourse markers. They are useful in dealing with presuppositional phenomena which require world-knowledge, such as Clark's bridging examples and Beaver's conditional presuppositions