Äänestämistä vai muuta osallistumista? - Tutkimus kuntakoon vaikutuksesta kuntavaaleissa äänestämiseen ja pohdintaa uusista vaikutusmahdollisuuksista dynaamisella kuntakentällä

Kunnan koko asukasluvulla mitattuna on ollut polttava puheenaihe Suomen hallinnossa jo vuosikausia. Suurempia kuntakokoja on perusteltu lähinnä taloudellisilla ja tuottavuuteen liittyvillä syillä, sillä kuntatalous on ollut vaikeuksissa jo kauan. Usein itsehallinnolliset ja kuntademokratiaan liittyneet näkökohdat ovat jääneet näissä tarkasteluissa taka-alalle, ja siksi tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten kunnan asukasluku on vaikuttanut kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen erikokoisissa kunnissa kaksissa edellisissä kuntavaaleissa vuosina 2008 ja 2012, kun maassamme on toteutettu lukuisia kuntaliitoksia erinäisten kuntauudistusten seurauksena. Tutkimus on kvantitatiivinen katsaus kaksien edellisten kuntavaalien tilanteeseen, ja siinä saatuja tuloksia voitaisiin täydentää esimerkiksi tarkemmilla kyselytutkimuksilla haastattelemalla kuntalaisia ja päättäjiä demokratia-asioihin liittyen. Tutkimus on toteutettu sekundäärisenä kokonaistutkimuksena, sillä siinä on käytetty valmista tilastoaineistoa ja tutkimuskohteina ovat olleet kaikki Suomen kunnat Ahvenanmaan maakunnan kuntia lukuun ottamatta. Tutkimustulosten mukaan kunnan koko asukasluvulla mitattuna ja äänestysprosentti kuntavaaleissa ovat olleet yhteydessä toisiinsa tilastollisten analyysien perusteella siten, että mitä suuremmasta kunnasta on ollut kyse, sitä pienempiä ovat olleet viimeisimpien kuntavaalien äänestysprosentit. Koko ei ole kuitenkaan ollut ainoa syy, joka on vaikuttanut äänestämishalukkuuteen kuntavaaleissa, ja koska äänestämistrendit ovat todistettavasti olleet laskusuhdanteessa jo vuosia, tässä tutkimuksessa esitetään myös keinoja, joiden avulla edustuksellista demokratiaa voitaisiin kehittää, ja siten kuntalaisia saataisiin kannustettua jälleen vaaliuurnille. Osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian teorioiden hengessä edustuksellisen demokratian tarjoamille osallistumismuodoille on koottu ja pohdittu myös suoran osallistumisen vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin turvaamaan perustuslain tasoisten oikeuksien eli kansanvallan ja kunnallisen itsehallinnon kuntalaisille lupaamia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin sanoa, että tilanne on tällä hetkellä melko kestämätön, jos kunnallisen itsehallinnon ihanteita ja perimmäisiä arvoja halutaan ylläpitää myös tulevaisuuden kunnissa. Hallinnolta vaadittaisiin pikaisesti toimia, sillä edustuksellinen demokratia ei yksinään enää turvaa kuntalaisten oikeuksia vaikuttaa asioihinsa, vaikka sitä toimintatapana pystyttäisiin kehittämään. Lähivuosina toteutettava sote- ja maakuntauudistus tuskin tulee parantamaan tilannetta, jos kansalaisten osallisuutta sekä suoran osallistumisen keinoja esimerkiksi lähi- ja käyttäjädemokratian näkökulmista ei pohdita riittävästi. Kansalaisia pitää valistaa ja heitä tulee kuunnella, sillä kunnallinen itsehallinto perustuslakimme turvaamana oikeutena on vaarassa rapautua

Health-related quality of life after laparoscopic repair of giant paraesophageal hernia : how does recurrence in CT scan compare to clinical success?

Background Computed tomography (CT) is widely used in the diagnosis of giant paraesophageal hernias (GPEH) but has not been utilised systematically for follow-up. We performed a cross-sectional observational study to assess mid-term outcomes of elective laparoscopic GPEH repair. The primary objective of the study was to evaluate the radiological hernia recurrence rate by CT and to determine its association with current symptoms and quality of life. Methods All non-emergent laparoscopic GPEH repairs between 2010 to 2015 were identified from hospital medical records. Each patient was offered non-contrast CT and sent questionnaires for disease-specific symptoms and health-related quality of life. Results The inclusion criteria were met by 165 patients (74% female, mean age 67 years). Total recurrence rate was 29.3%. Major recurrent hernia (> 5 cm) was revealed by CT in 4 patients (4.3%). Radiological findings did not correlate with symptom-related quality of life. Perioperative mortality occurred in 1 patient (0.6%). Complications were reported in 27 patients (16.4%). Conclusions Successful laparoscopic repair of GPEH requires both expertise and experience. It appears to lead to effective symptom relief with high patient satisfaction. However, small radiological recurrences are common but do not affect postoperative symptom-related patient wellbeing.Peer reviewe

Mitä aluelehti odottaa Inter Press Service-uutistoimiston jutulta? : Tarkastelussa IPS:n juttupaketin käyttö Länsi-Savo-lehdessä

Opinnäytetyössä tarkastellaan kehitysmaauutistoimisto Inter Press Servicen tuottaman materiaalin eli viikoittain asiakkaille lähetettävän neljän jutun juttupaketin käyttöä Länsi-Savossa, joka on yksi sen asiakaslehdistä. Inter Press Servicen eli IPS:n sanomalehtiasiakkaina on aluelehtiä kuten Länsi-Savo, tätä pienemmän kattavuuden paikallislehtiä ja laajemman alueen kattavia maakuntalehtiä. Länsi-Savo-lehden tapaustutkimus antaa tietoa myös muun sanomalehtiasiakaskunnan tarpeista. Opinnäytetyön tarkoitus on tarjota IPS:lle tutkimustietoa siitä, miten asiakaslehti käyttää heidän materiaaliaan. IPS voi hyödyntää tietoja tulevaisuudensuunnitelmissaan. Työn teoriaosassa perehdytään Inter Press Servicen ja Länsi-Savon toimintaan. Tietoperustassa käsitellään lisäksi uutistoimistoja, uutiskriteerejä, aluelehtiä, ulkomaanuutisia ja sivutaan tabloid-formaattia. Tutkimusosassa tarkastellaan, miten asiakaslehti käyttää IPS:n aineistoa. Siinä tarkkaillaan juttuaineiston julkaisua asiakaslehdessä ja selvitetään, millaisia juttuja asiakaslehti IPS:ltä toivoo. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia metodeja. Ensin tehtiin juttuseuranta eli seurattiin IPS:n juttujen julkaisua Länsi-Savossa. Seuranta auttoi muodostamaan kysymyspatteriston, jota käytettiin IPS:n jutuista Länsi-Savossa vastaavan tuottajan haastattelussa. Juttuseuranta ja haastattelu osoittivat monia IPS:n henkilökunnan oletuksia juttujen käytöstä todeksi, mutta tarjoavat myös paljon uutta tietoa. Juttuja julkaistaan säännöllisesti mutta harkiten ja on keinoja, joilla IPS voi edistää juttujen julkaisua. Julkaisua tukevat esimerkiksi käypä aihe, hyvä kuvitus ja jotkin uutiskriteerit. Tulokset osoittavat, että juttupaketin tulee uudistua. Johtopäätöksinä esitetään myös muita toimia, joiden toteuttaminen toivottavasti auttaa IPS:ää pärjäämään myös jatkossa.This bachelor’s thesis examines the use of news material from the news agency Inter Press Service (IPS) in Länsi-Savo, which is one of their customer newspapers. Länsi-Savo also serves as the exponent for this group of customers. The main objective of the study was to give IPS further information on the use of their product, which is a set of four news reports sent weekly to their customers. The aim was thus to provide IPS material they can profit from when making plans for future operations. The thesis consists of both theoretical and an empirical sections. The former discusses the Inter Press Service and Länsi-Savo, as well as the general operations of both. It also looks at press agencies, news criteria, the type of local newspapers that Länsi-Savo belongs to and world news, as Inter Press Service’s news reports also consist of news from developing countries. The tabloid format is also examined. The empirical part focuses on how news reports are utilized, as well as on publication of stories and the expectations that Länsi-Savo has of them. The study involved qualitative methods. First, a follow-up of stories provided in the news reports examined and those published in Länsi-Savo was conducted. There was a three-week period in which the case newspaper was examined. Second, a theme interview was carried out with the person at Länsi-Savo in charge of publishing the material offered by IPS. Writing of the interview questionnaire was substantially facilitated by the information gathered during follow-up with the newspaper. This follow-up and interview indicate that many assumptions of Inter Press Service personnel regarding the publication process are in fact accurate, but some new information also came to light. Stories are put out regularly but not scrutinized that closely, and there are ways to facilitate this better. The things that support the publication of a report are inter alia subject, photos accompanying the story, timing and the selection of news criteria. The results indicate that some changes are needed for IPS to succeed, and that a number of actions should be undertaken to do this

Äänestämistä vai muuta osallistumista? - Tutkimus kuntakoon vaikutuksesta kuntavaaleissa äänestämiseen ja pohdintaa uusista vaikutusmahdollisuuksista dynaamisella kuntakentällä

Kunnan koko asukasluvulla mitattuna on ollut polttava puheenaihe Suomen hallinnossa jo vuosikausia. Suurempia kuntakokoja on perusteltu lähinnä taloudellisilla ja tuottavuuteen liittyvillä syillä, sillä kuntatalous on ollut vaikeuksissa jo kauan. Usein itsehallinnolliset ja kuntademokratiaan liittyneet näkökohdat ovat jääneet näissä tarkasteluissa taka-alalle, ja siksi tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten kunnan asukasluku on vaikuttanut kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen erikokoisissa kunnissa kaksissa edellisissä kuntavaaleissa vuosina 2008 ja 2012, kun maassamme on toteutettu lukuisia kuntaliitoksia erinäisten kuntauudistusten seurauksena. Tutkimus on kvantitatiivinen katsaus kaksien edellisten kuntavaalien tilanteeseen, ja siinä saatuja tuloksia voitaisiin täydentää esimerkiksi tarkemmilla kyselytutkimuksilla haastattelemalla kuntalaisia ja päättäjiä demokratia-asioihin liittyen. Tutkimus on toteutettu sekundäärisenä kokonaistutkimuksena, sillä siinä on käytetty valmista tilastoaineistoa ja tutkimuskohteina ovat olleet kaikki Suomen kunnat Ahvenanmaan maakunnan kuntia lukuun ottamatta. Tutkimustulosten mukaan kunnan koko asukasluvulla mitattuna ja äänestysprosentti kuntavaaleissa ovat olleet yhteydessä toisiinsa tilastollisten analyysien perusteella siten, että mitä suuremmasta kunnasta on ollut kyse, sitä pienempiä ovat olleet viimeisimpien kuntavaalien äänestysprosentit. Koko ei ole kuitenkaan ollut ainoa syy, joka on vaikuttanut äänestämishalukkuuteen kuntavaaleissa, ja koska äänestämistrendit ovat todistettavasti olleet laskusuhdanteessa jo vuosia, tässä tutkimuksessa esitetään myös keinoja, joiden avulla edustuksellista demokratiaa voitaisiin kehittää, ja siten kuntalaisia saataisiin kannustettua jälleen vaaliuurnille. Osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian teorioiden hengessä edustuksellisen demokratian tarjoamille osallistumismuodoille on koottu ja pohdittu myös suoran osallistumisen vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin turvaamaan perustuslain tasoisten oikeuksien eli kansanvallan ja kunnallisen itsehallinnon kuntalaisille lupaamia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin sanoa, että tilanne on tällä hetkellä melko kestämätön, jos kunnallisen itsehallinnon ihanteita ja perimmäisiä arvoja halutaan ylläpitää myös tulevaisuuden kunnissa. Hallinnolta vaadittaisiin pikaisesti toimia, sillä edustuksellinen demokratia ei yksinään enää turvaa kuntalaisten oikeuksia vaikuttaa asioihinsa, vaikka sitä toimintatapana pystyttäisiin kehittämään. Lähivuosina toteutettava sote- ja maakuntauudistus tuskin tulee parantamaan tilannetta, jos kansalaisten osallisuutta sekä suoran osallistumisen keinoja esimerkiksi lähi- ja käyttäjädemokratian näkökulmista ei pohdita riittävästi. Kansalaisia pitää valistaa ja heitä tulee kuunnella, sillä kunnallinen itsehallinto perustuslakimme turvaamana oikeutena on vaarassa rapautua

Klikkiin kannustava mainosbanneri : Display-bannerimainonnan tehostaminen

Oikotie-palvelulle toteutetussa opinnäytetyössä käsitellään markkinoinnin ja digitaalisen mainonnan osa-aluetta, display-bannerimainontaa ja sen toimivuutta. Tutkimusdataa on kerätty noin puolen vuoden ajalla. Kvantitatiivinen tutkimusosa keskittyy muutoksiin bannerien CTR:ssä eli klikkiprosentissa, joka mittaa, kuinka moni bannerin nähnyt klikkaa sitä. Bannerien toteutuksessa voi tehdä erilaisia visuaalisia ratkaisuja, ja kun mainontaa pyöritetään, bannerit voi kohdentaa dataan perustuen valitulle yleisölle. Tällaiset valinnat voivat johtaa CTR-prosentin nousuun tai laskuun, mutta CTR voi myös pysyä ennallaan. Tutkimuskysymys on ”Miten muutokset luovassa toteutuksessa tai kohdentamisessa vaikuttavat mainosbannerin CTR:ään?”. Opinnäytteessä korostetaan kuitenkin myös sitä, etteivät bannerit pyöri tyhjiössä, vaan ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Pelkkä numeroiden tulkinta ei anna oikeaa kokonaiskuvaa. Siksi sopivissa kohdissa viitataan myös kokonaisuuteen ja tavoitellaan kokonaisnäkemystä. Työ etenee toimeksiantajan esittelystä ja keskeisistä käsitteistä tietoperustaan, jossa käsitellään digitaalista markkinointia ja display-mainontaa. Tutkimusosassa kootaan tulokset, joita tulkitaan ja joiden pohjalta tehdään suosituksia johtopäätöksissä. Tutkimuksessa selvisi, että mainosbannerien kohdentaminen ei vaikuttanut suuresti CTR:ään. Se on silti voinut tehdä viestistä relevantimman vastaanottajalle. Lisäksi vaikka juuri näiden bannerien kohdalla muutosta ei ollut, pitkällä aikavälillä kohdennettu näkyvyys on keskimäärin suorittanut paremmin. Muutokset bannerin taktisessa, klikkiin ohjaavassa CTA- eli call to action -painikkeessa vaikuttivat jonkin verran CTR:ään. Tutkimustulokset vahvistavat ja päivittävät bannerien toimivuutta käsittelevää aiempaa tutkimusta, tosin pitää huomioida, että käsitellyt esimerkit ovat tietyltä, rajatulta toimialalta. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut yritykset, ja vaikka kaikki esimerkit eivät ole niin yleisluontoisia, että ne olisivat suoraan kopioitavissa käytäntöön, voi samoilla keinoilla testata digitekemistä myös muissa mainostavissa organisaatioissa

”Järjestäytyneen rikollisuuden pysäyttää vankila, vai pysäyttääkö” – katsaus vankeusaikaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Järjestäytynyt rikollisuus on kasvava ilmiö. Huolimatta siitä, että vankilan tarkoitus on toimia paikkana, jossa rikolliset kärsivät lainvastaisesta teostaan rangaistuksen, monet vangit jatkavat rikollista toimintaa myös vankilan sisällä. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan vankeusaikaista järjestäytynyttä rikollisuutta, miten se näyttäytyy vankilassa ja sen ulkopuolella, mitkä tekijät mahdollistavat sen, sekä mitä haasteita vankeusaikaisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyy. Tarkoituksena on myös selvittää, mikä merkitys viranomaisyhteistyöllä on järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä ja torjunnassa. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta hyödyntäen sekä puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen haastatteluun osallistui kuusi haastateltavaa. Haastateltavat olivat Keskusrikospoliisin rikoskomisario, Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä ja kolme entistä järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvaa henkilöä. Tässä opinnäytetyössä korostettiin viranomaisyhteistyön merkitystä, jotta järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua tehokkaammin

Outdoor time and dietary patterns in children around the world

Background Whether outdoor time is linked to dietary patterns of children has yet to be empirically tested. The objective of this study was to examine the association between outdoor time and dietary patterns of children from 12 countries around the world. Methods This multinational, cross-sectional study included 6229 children 9-11 years of age. Children self-reported the time that they spent outside before school, after school and on weekends. A composite score was calculated to reflect overall daily outdoor time. Dietary patterns were assessed using a food frequency questionnaire, and two components were used for analysis: healthy and unhealthy dietary pattern scores. Results On average, children spent 2.5 h outside per day. After adjusting for age, sex, parental education, moderate-to-vigorous physical activity, screen time and body mass index z-score, greater time spent outdoors was associated with healthier dietary pattern scores. No association was found between outdoor time and unhealthy dietary pattern scores. Similar associations between outdoor time and dietary patterns were observed for boys and girls and across study sites. Conclusions Greater time spent outside was associated with a healthier dietary pattern in this international sample of children. Future research should aim to elucidate the mechanisms behind this association.Peer reviewe