Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

publishedVersionPeer reviewe

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

Johdanto: Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden terveydentilaa ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisestierilaisin mittarein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, mitä terveydentila- ja toimintakykymittareita on käytössä ja miten saatua tietoa hyödynnetään lääkehoidon toteutuksessa kotihoidossa ja miten sitä voisi tehostaa.Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa sijaitsevan keskisuuren kaupungin kotihoidossa vuonna 2017. Kotihoidon lääkäreiden (n = 6) ja hoitajien (n = 115) käytäntöjä tutkittiin sähköisellä kyselyllä ja kotihoidon johdon (n = 5) käytänteitä puhelinhaastattelulla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 362 hoitajalle (vastausprosentti 32 %), tutkimuskaupunkien kotihoidossa työskentelevien lääkäreiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa.Tulokset: Lääkärit hyödynsivät vaihtelevasti terveydentilamittareita iäkkäiden kotihoidon asiakkaidenlääkehoidon vaikutuksen arvioimiseen. Lääkäreiden vastausten perusteella lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa apuna käytettiin säännöllisesti munuaistoimintaa arvioivaa GFR(Glomerular Filtration Rate) -mittausta (kaikki vastaajat, n = 6), verenpaineen (6/6) ja verensokerin mittausta (5/6) sekä lääkkeen vaikutusta veren hyytymiseen mittaavaa INR (International Normalized Ratio) -määritystä (5/6). Hoitajista (n = 115) 79 % teki toimintakykyä mittaavia RAI- (Resident Assessment Instrument) tai RAVA (Rajala-Vaissi) -arviointeja, joiden tuloksia lääkärit eivät ilmoituksensa mukaan hyödyntäneet. Muita hoitajien yleisesti tekemiämittauksia olivat verenpaineen (96 % vastanneista hoitajista) ja verensokerin mittaus (91 %)sekä INR-mittaus (89 %). Kotihoidon johdossa kaikkien viiden haastateltavan mukaan RAIarviointeja hyödynnettiin asetettaessa tavoitteita asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmille ja asiakkaan toimintakyvyn seurantaan. RAI- ja RAVA-arviointien tuloksia käytetään kotihoidon johdossa päätöksenteon tukena ja perusteluissa muun muassa ohjaamaan hoitopaikanvalintaa ja palvelurakenteen muodostumista.Johtopäätökset: Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa ja toimintakykyä arvioivia mittauksia, joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa voisi tehostaa. Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita, mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten tuloksia, vaan luottavat niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja tulkintaan. Toimintayksiköissä toteutettavat mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen kannattaisi suunnitella ja sopia moniammatillisesti, jolloin mittaukset toisivat luotettavaa tietoa lääkärille myös lääkehoidon päätöksenteon tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää osana farmasian ammattilaisten tekemiä lääkehoidon arviointeja. </p

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

English summaryPeer reviewe

Occupational radiation dose from gastrointestinal endoscopy procedures with special emphasis on eye lens doses in endoscopic retrograde cholangiopancreatography

Peer reviewe

Serum 25-hydroxyvitamin D and fatty acids in relation to the risk of microbial infections in children : The TRIGR Divia study

Peer reviewe

Kotihoidon ja apteekin yhteistyömallin kehittämisprojekti Satakunnan hyvinvointialueella

Peer reviewe

Enterovirus Infections Are Associated With the Development of Celiac Disease in a Birth Cohort Study

Enterovirus and adenovirus infections have been linked to the development of celiac disease. We evaluated this association in children who developed biopsy-proven celiac disease (N = 41) during prospective observation starting from birth, and in control children (N = 53) matched for the calendar time of birth, sex, and HLA-DQ genotype. Enterovirus and adenovirus infections were diagnosed by seroconversions in virus antibodies in longitudinally collected sera using EIA. Enterovirus infections were more frequent in case children before the appearance of celiac disease-associated tissue transglutaminase autoantibodies compared to the corresponding period in control children (OR 6.3, 95% CI 1.8-22.3; p = 0.005). No difference was observed in the frequency of adenovirus infections. The findings suggest that enterovirus infections may contribute to the process leading to celiac disease

COOLEST STUDENT PAPERS AT FINLAND FUTURES RESEARCH CENTRE 2021–2022: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valittuja opiskelijatöitä 2021–2022

Tärkeä osa maisteriopintojen oppimistavoitteita on osoittaa, että opiskelija pystyy itsenäiseen tutkimustyöhön ja tuottamaan tieteellistä tekstiä artikkeleiden ja muiden julkaisutapojen muodossa. Akateeminen kirjoittaminen on oma osaamisalueensa, ja vaikka sosiaalinen media ja tieteen popularisaatio asettavat erilaisia haasteita ja kanavia tutkimustulosten levittämiseen kuin perinteinen akateeminen julkaiseminen, tiedeyhteisössä vallinnee konsensus siitä, että tutkijoiden on osattava tuottaa akateemista tekstiä. Opintojen on tuettava tämän taidon kehittymistä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on julkaissut vuodesta 2016 lähtien koosteita ansiokkaista opiskelijoiden opintojensa aikana kirjoittamista esseistä, harjoitustöistä ja muista kirjallisista opintosuoritteista. Haluamme tarjota opiskelijoille oikean julkaisukanavan ja auttaa heitä saamaan vaikka sen ensimmäisen julkaisutiedon ansioluetteloon. Tämänvuotinen julkaisumme osoittaa, että pelko opiskelijoiden kirjallisten kykyjen huonontumisesta tai taantumisesta on turhaa. Samalla se todistaa myös opettajiemme onnistuneen opiskelijoiden akateemisen kirjoittamisen taitojen harjaannuttamisessa. Julkaisumme koostuu tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisen maisteriohjelman, Turun yliopiston kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) opiskelijoiden kirjoituksista. Koska opiskelijatyöt on tehty englanniksi maisteriohjelmassa ja suomeksi KEKO- ja TVA-opinnoissa, julkaisemme työt alkuperäisellä kielellä. Sisällöllisesti aiheet vaihtelevat suuresti, mutta niitä yhdistävä tekijä on tulevaisuussuuntautuneisuus. Samalla ne kertovat tulevaisuuksien moninaisuudesta sekä mahdollisista tavoista ja keinosta ymmärtää tulevaisuuksia. Toivotan mukavia lukuhetkiä!---- An important part of the study goals of master’s studies is that students show that they are able to make works of independent research and produce scientific texts in different forms, like articles and other publication formats. Academic writing is a skill of its own and even if social media and popularisation of science have changed the criteria of dissemination of research results compared to traditional academic publication forums, I believe that the scientific community still would agree that researchers must be able to produce scientific text. Studies have to support the development of writing skills. Finland Futures Research Centre has published since 2016 a collection of the most prominent student papers written during their studies. FFRC wants to offer a real publication forum for students and perhaps help them to get their first publication marked on their list of publications. This year’s collection of papers shows that any fear of declining or worsening academic writing skills of students is groundless. At the same time, it shows that our teachers are succeeding in training of these skills. Our publication consists of writings by students from our Masters Degree Programme in Futures Studies, Sustainable Development Studies at the University of Turku and Finland Futures Academy. These study programs are coordinated by FFRC. Because student papers are originally written in Finnish or English, we publish them in their original language. The contents and context of the papers vary a lot, but the common feature is futures orientation. All of them tell a story of multiple futures and of possible ways and means to understand futures. I hope You enjoy reading our book