Verkkoapteekkien omaksuminen ja käyttö itsehoitolääkkeiden ostamiseen sekä itsehoitolääkkeiden verkko-ostopolku

Johdanto: Lisääntynyt Internetin käyttö on johtanut verkko-ostamisen yleistymiseen monilla aloilla, ja verkkokaupan kasvu Suomessa on viime vuosina ollut nopeampaa kuin muun kaupan kasvu. Myös erilaisen terveyteen liittyvän tiedon etsintä verkosta on kasvanut, ja monissa maissa tämä on johtanut erilaisten terveyteen liittyvien tavaroiden ja palveluiden verkko-ostamisen kasvuun. Suomessa lääkkeiden osto verkosta ei kuitenkaan ole vielä kovin yleistä, vaikka palveluntarjoajia on useita. Tutkimuksen tavoite: Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia itsehoitolääkkeiden ostamista verkkoapteekeista Suomessa. Tarkemmin määriteltynä tutkittiin tekijöitä, jotka motivoivat tai toimivat esteenä verkkoapteekkien käytölle sekä etsittiin tekijöitä, jotka voisivat auttaa pääsemään yli oston esteistä. Lisäksi tutkittiin verkkoostokäyttäytymistä OTC lääkkeiden ostoon liittyen tavoitteena löytää kuluttajien näkemyksiä entistä sujuvamman verkko-ostopolun kehittämiseksi. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen sekä kvalitatiivisten haastatteluiden yhdistelmänä. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18-74 vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat henkilöt. Aineisto kerättiin verkkokyselyn (n=262) sekä haastattelun (n=8) avulla. Osallistujat valittiin mukavuusotannalla ja heitä houkuteltiin mukaan hyödyntämällä sosiaalista mediaa sekä yhteistyössä muutamien pääkaupunkiseudun apteekkien kanssa. Aineiston kvantitatiivinen analyysi suoritettiin IBM:n SPSS version 25.0 avulla ja avoimista kysymyksistä sekä haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset: Tässä tutkimuksessa noin joka kuudes (16.5%) oli ostanut lääkkeitä verkkoapteekista. Riippumattomuus ajasta ja paikasta, kätevyys ja ajansäästö olivat suurimmat ostomotivaattorit, kun taas lisäarvon puute, toimituksen korkea hinta sekä pitkä toimitusaika ja tarpeen akuutti luonne toimivat esteinä itsehoitolääkkeiden ostamiselle verkkoapteekista. Lääkkeen edullisempi hinta oli vahvin tekijä, joka voisi saada kuluttajat harkitsemaan verkkoapteekista ostamista. Tulokset osoittavat, että OTC-lääkkeen verkko-ostopolku noudattaa yleistä viisiportaista ostoprosessin mallia ostettaessa entuudestaan vierasta lääkettä. Ensisijainen tiedonlähde ennen lääkkeen ostamista oli internet, ja itsediagnoosi pystyttiin tekemään internetistä löydetyn tiedon avulla. Tämän lisäksi läheisten ihmisten näkemykset ja kokemukset sekä farmaseutin neuvot koettiin hyödylliseksi avuksi itsediagnosointiprosessissa. Johtopäätökset: Tällä hetkellä verkko-ostamisen esteet osoittautuivat ajavia tekijöitä hallitsevammaksi. Tästä huolimatta suurin osa heistä, jotka eivät olleet ostaneet verkosta aiemmin olisivat valmiita harkitsemaan ostamista. Paikallisten säännösten vuoksi verkkoapteekit eivät voi tällä hetkellä kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla, mutta muiden apteekkituotteiden hinnoittelu on vapaata, ja nämä voisivatkin toimia kannustimena myös lääkkeiden ostamiselle verkosta. Lisäksi verkkoapteekkien olisi hyödyllistä panostaa nopean ja kohtuullisesti hinnoitellun toimituksen sekä hyvin toimivan reaaliaikaisen chat-palvelun kehittämiseen ja kiinnittää huomiota tietoisuuden kasvattamiseen palveluistaan. Lääkeyritykset voisivat osaltaan sujuvoittaa ostopolkua tarjoamalla kuluttajien yleisimmin etsimää tietoa tuotesivuillaan sekä jo Google-näkymässä pikalinkkeinä kuin myös tarjoamalla verkkoapteekeille riittävästi tietoa tuotteistaan.Background: Increased use of internet and the development of different services has led into the growth of ecommerce in many sectors and the e-commerce is growing significantly faster than any other economy in Finland. In addition, the search for different health related information from the internet has increased and this has led into increase in the online purchase of different health-related products and services in many countries. However, buying pharmaceutical preparations from online pharmacies have not become that popular in Finland yet, although there are many online pharmacy service providers. Objective: The aim of this study was to explore the acceptance and use of online pharmacies for the purchase of OTC medicines in Finland. The main purpose was to find out what are drivers and barriers to purchase OTC medicines online and which factors could facilitate to overcome customer perceived barriers. Furthermore, the aim was to investigate online purchase behavior for OTC medicines and to find out the insights required to develop more seamless online customer journey. Materials and methods: This study was conducted as a combination of quantitative survey and qualitative interview. The target group of this study was 18-74 year-old-people people living at the Greater Helsinki area. The data was collected with an online survey (n=262), one focus group discussion (n=5) and one-to-one interview (n=3). Participants of both, the survey and interviews, were chosen by convenience sampling and they were drawn in via social media, mainly by Facebook, and in co-operation with a few pharmacies in the Greater Helsinki area. Quantitative analysis of the survey was made by using version 25.0 of the IBM Statistical Program for Social Sciences (SPSS) and data obtained with open questions and interviews was analyzed by using conventional deductive content analysis. Results: In this study sample, 16.5% had bought medicines online. Independence from time and place, convenience and time saving were the biggest drivers to shop OTC medicines online, while the biggest barriers were lack of additional value, high price of the delivery and long delivery time as well as acute nature of the problem. Cheaper price of the medicine was the strongest factor that could get people consider buying online. Results indicate that the online customer journey follows the general five-stage decision making model while purchasing unfamiliar medicines. Internet turned out to be the primary source of information before purchase and self-diagnosis could be made with the help of information found from the internet. In addition, perceptions and experiences of important others and advice from the pharmacist were considered as useful help in the process of self-diagnosis. Conclusions: Barriers for the purchase are currently dominating over the motivating factors. However, the majority of non-buyers would be ready to consider buying medicines online. Currently,the online pharmacies cannot compete with the prices of the medicines, due to the local regulations, but pricing of other pharmacy products is free and those could work as incentive to buy also medicines online. In addition, it would be worth for online pharmacies to invest on developing quick and reasonably priced delivery services and properly working, real-time chat service as well as further increase awareness of their services. Pharmaceutical companies can improve the customer journey by providing the information consumers usually search at their product pages and already at Google-view as a quick links. In addition, online pharmacies should be provided with sufficient information about their products

Mies sosiaalityöntekijä : sosiaalityö ja sosiaalityöntekijyys miesten kokemana ja toteuttamana

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro Gradu-tutkimuksessani tarkastelen sosiaalityöntekijämiehiä. Tutkimukseni on pitkälti keskittynyt tarkastelemaan miessosiaalityöntekijyyteen liittyvää ongelmallisuutta. Uskon, että näiden ongelmakohtien esiintuomisen ja niiden tiedostamisen kautta saamme tärkeitä vihjeitä siitä, mitä meidän tulisi tehdä korjataksemme tilannetta ja helpottaaksemme miesten tietä sosiaalityöntekijöiksi. sosiaalityö kaipaa lisää tutkimusta miehistä sen toteuttajina. Uskon, että miesten määrän lisääntyminen sosiaalityössä auttaisi kohtaamaan paremmin asiakkaiden tarpeet. Tutkielmani toivon selkeyttävän sitä, millaisena miessosiaalityöntekijä kokee oman sukupuoliroolinsa ja miten hän kokee muiden suhtautuvan häneen liittyen hänen ammatinvalintaansa ja sukupuolirooliinsa. Lisäksi tuon esille sitä, millaisena miessosiaalityöntekijä kokee sosiaalityön käytännöt, toimintamallit ja naisvaltaisen työyhteisön. Sosiaalityö on naisvaltainen ala, mutta onko se naistenala? Näiden kysymysten läpikäymisen kautta pyrin saamaan kuvaa siitä, millaiselta miessosiaalityöntekijöiden tulevaisuus näyttää ja mitä sille mahdollisesti tulisi tehdä? Aineisto koostuu yhdeksästä sosiaalityöntekijänä toimivan miehen teemahaastattelusta. Miehet olivat ikähaarukaltaan 30–60- vuotta. Sosiaalityöntekijöinä heistä kaksi oli toiminut 5-10 vuotta ja seitsemän 15–30-vuotta. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Tutkimukseni analyysia kuvaisin laajasti ilmaistuna laadulliseksi sisällön analyysiksi. Laadullista sisällön analyysia käyttäessäni pyrin kuvaamaan tutkimusaihettani mahdollisimman tiiviissä ja yleisessä muodossa. Aineiston työstämisessä käytin apuna teemoittelua. Teoreettisena viitekehyksenä toimii erityisesti sukupuolta, sukupuolirooleja ja sukupuolijärjestelmää käsittelevä kirjallisuus sekä muutamat aihetta sivuavat aiemmat tutkimukset. Haastattelemani miehet, yhtä lukuun ottamatta, kokivat sukupuoliroolinsa selkeästi maskuliinisena, naiseudesta eroavana. Julkisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa heitä määrittämään luotua androgyynisyyden käsitettä ei kukaan heistä allekirjoittanut omaa sukupuolirooliaan kuvaavana käsitteenä. Miehet olivat itsevarmoja oman sukupuoliroolinsa suhteen ja osaa ärsyttikin se, miten siitä on tehty niin iso asia. He kun eivät itse kokeneet sitä kyseenalaisena millään tavalla. Työpaikalla koettiin usein, että etenkin uran alussa oli jouduttu sopeuttamaan omaa sukupuoliroolia naisvaltaiseen työyhteisöön, jossa usein oletettiin miehillä olevan vain perinteisesti miehisiksi luokiteltuja ominaisuuksia. Tällä hetkellä miehet kuitenkin kokivat voivansa tehdä työtä omana itsenään. Yhteiskunnan tasolla miessosiaalityöntekijöiden hämmästely kohdistui paitsi miehisyyden kyseenalaistamiseen, niin myös heidän epätavalliseen ammatinvalintaansa ja valinnan perusteluihin. Huolimatta esiintyvistä ongelmista miehet kokivat heidän ja naistyöntekijöiden välisen suhteen hyväksi. Vaikka miehet kokivat, että he eivät aina voineet tulla esiin oman persoonansa mukaisina sosiaalityöntekijöinä, niin silti koettiin, että heille ainokaisina annettiin myös erityisvapauksia työn toteuttamisessa. Ainokaisuudesta työssä koettiin myös helposti hyötyvän uralla etenemisessä, jonka miehet katsoivat heillä olevan helpompaa kuin naisilla ja usein taitoihin ja kykyihin perustumatonta. Haittapuolena ainokaisuudessa koettiin työn kuormittavuus, kun hankalat ja väkivaltaiset asiakkaat kerääntyivät vain yhdelle miehelle. Työn käytäntöihin ja toimintamalleihin liittyvät miesten toiveet kohdistuivat toiminnallisempiin toimintamalleihin, ratkaisukeskeisyyteen ja työn tehostamiseen. Muita miessosiaalityöntekijöitä kaivattiin tuomaan kotoisuutta, jämäkkyyttä, vapautuneisuutta ja hyväksyttävyyttä työpaikan ilmapiiriin. Miehet kokivat, että kun työpaikalla oli yksikin mies heidän lisäkseen, saa sukupuolen sijaan persoonat enemmän tilaa. Syinä miesten vähyyteen sosiaalityössä miehet korostivat selkeästi kolmea tekijää: palkkaa, sosiaalityön imagoa ja ihmisten vääristyneitä mielikuvia. Työstä maksettavan palkan ei katsottu olevan tasapainossa työn vaativuuden ja koulutusvaatimusten kanssa. Miehille palkan nähtiin olevan tärkeä, sen ilmaiseman yhteiskunnallisen arvostuksen kautta.Tärkeänä tekijänä miesten saamiseksi sosiaalityöhön pidettiin sosiaalityön imagon kohotusta. Sosiaalityön tämän hetkisessä imagossa pidettiin suurimpana ongelmana ihmisten tietämättömyyttä alasta, joka mahdollistaa hedelmällisen maaperän vääristyneiden mielikuvien syntymiselle, sekä työstä että työntekijöistä. Vääristyneitä mielikuvia katsottiin olevan työn tekemisen malleista, työn vaikuttavuudesta ja työntekijöiden persoonista

Suomen kuntien kiinteistömarkkinaprofiilit 1985-1996

Tässä diplomityössä on tutkittu Suomen kuntien tekemiä rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppoja vuosina 1985-1996. Työn tarkoituksena on analysoida kauppoja tilastollisin menetelmin, lähinnä klusterianalyysin avulla ja muodostaa samalla tavoin käyttäytyvistä kunnista ryhmiä, jotka palvelevat tutkimusta tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan lisäksi kuntien maavarannon ja ns. kiinteistötaseen eli myyntitulojen ja hankintamenojen välisen erotuksen kehitystä sekä verrataan kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla yksityisen sektorin toimintaan tarkastelujakson aikana. Tutkimuksessa käytetyt tiedot on saatu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Työn kirjallisuusosassa tehdään katsaus kiinteistökäsitteen tulkintaongelmiin, klassisiin maanarvoteorioihin ja kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Lisäksi selvitetään, millaisin edellytyksin kiinteistöä voidaan pitää hyödykkeenä, tuotannontekijänä ja rahoitusinstrumenttina. Kunnan toimintaympäristöä yleensä sekä erityisesti kuntaa kiinteistösijoittajana ja jalostajana verrataan yksityisen kiinteistösijoittajaan. Lisäksi tarkastellaan maapolitiikan käsitettä, sen erilaisia painotuksia ja maapolitiikan tavoitteita, jotka voivat olla yleishyödyllisiä tai taloudelliseen toimintaan tähtääviä, mutta tavoitteeksi voidaan asettaa jopa liiketaloudellisesti kannattavuus. Lopuksi tehdään lyhyt katsaus myös nykyisin käytettyihin maapolitiikan tuloksellisuuden mittausmenetelmiin. Työn empiirisessä osassa kunnat jaetaan taajamarakenteen perusteella Tilastokeskuksen luokittelua apuna käyttäen kaupunkimaisiksi kunniksi, suuriksi taajamakunniksi, suuriksi, yli 5000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi, keskisuuriksi 2500-3000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi ja pieniksi, alle 2500 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi. Jokaisen kuntatyypin kunnat klusteroidaan kiinteistömarkkinakäyttäytymisen perusteella käyttäen hyväksi muuttujia, jotka sisältävät jokaisen kunnan vuosina 1985-1990 ja 1991-1996 tekemien rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppojen nimellisarvot, pinta-alat ja kauppojen lukumäärät. Jatkotutkimuksen tarpeisiin kehitettyjen klustereiden lisäksi tarkastellaan maavarannon ja kiinteistötaseen kehitystä sekä kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla klusterikohtaisesti, kuntatyypeittäin ja valtakunnallisella tasolla

Kaupunkialueen jakelukuljetusten asiakasperusteinen yhdistely

Diplomityö on osa ELC Finland Oy:n ja Erkki Timmerbackan vuoden 1997 alussa käynnistämää kaupunki- ja seutulogistiikkaprojektia. Projektin tavoitteina on liikennetarpeen supistaminen tavara- ja palveluvirtoja yhdistämällä sekä palvelujen palauttaminen kaupunkien lähiöihin ja maaseudulle verkkokaupan ja uusien logististen ratkaisujen avulla. Diplomityön aluksi tutustutaan logistiikan käsitteeseen ja käsitellään Suomessa uutta kaupunkilogistiikan käsitettä saksalaiseen alan kirjallisuuteen pohjautuvassa teoriatarkastelussa. Työn tutkimusosassa mallinnetaan simuloimalla kuuden toimittajan suurkeittiö- eli Sk-jakelukuljetusten asiakasperusteinen yhdistäminen Espoon alueella. Usean toimittajan SK-jakeluliikenteen yhdistämisen mallinnuksella pyritään tarkastelemaan suomalaisen kaupunkilogistiikkatoiminnan toteutuksen ja kehityksen edellytyksiä. Mallinnuksen tarkoituksena on hakea paras mahdollinen yhdistelyllä saavutettava tilanne. SK-jakelukuljetusten yhdistelemiseen perustuvan toimintamallin tulosten tarkastelussa vertaillaan erityisesti jakeluliikenteen aiheuttamia kustannuksia, liikennemääriä ja päästöjä nykyisessä ja uudessa mallinnetussa tilanteessa. Toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta keskitytään tutkimaan toimittajien ja vastaanottajien kannalta, jotta voitaisiin havaita operatiivisen toiminnan edellytykset. Tutkimustulosten tarkastelun lopuksi pohditaan yhdistelymallin toteutusedellytyksiä todellisuudessa. Tutkimuksen tulosten mukaan tarkastelussa olleiden yritysten Sk-jakelukuljetusten asiakasperusteiseen yhdistelyyn perustuvalla kaupunkilogistiikkamallilla voidaan puolittaa toimituskertojen määrä ja vähentää siten merkittävästi liikennemäärää sekä päästöjä. Täsmälleen saman tavaramäärän jakeluun tarvittaisiin yhdistelyn ansiosta vain 50 prosenttia nykyisestä automäärästä. Tarkastelualueella yritysten Sk-jakelun kokonaissuorite kilometreissä mitattuna vähenisi 60 prosenttia nykyiseen kilometrimäärään verrattuna. Yhdistelyn ansiosta yritysten Sk-jakeluliikenteen aiheuttamat päästöt laskisivat samassa suhteessa. Tarkastelussa olleiden yritysten SK-jakelukuljetusten nykyisiä ja simuloidun yhdistelymallin mukaisia kokonaiskustannuksia tutkittaessa selvisi, että yhdistelymallin mukaisella toiminnalla saavutettava kustannussäästö olisi 19 prosenttia nykyisistä kokonaiskustannuksista. Kuukausittain saavutettaisiin 91 500 markan säästöt. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljoonan markan säästöjä tarkastelussa olleiden yritysten Espoon alueen SK-jakelukuljetuksissa. SK-asiakasmäärien suhteen tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla saavutettavat kustannussäästöt voisivat olla jopa kolminkertaiset

Empiirinen tutkimus pakollisesta vastuullisuusraportoinnista ICT-yhtiöissä

Tutkielman tavoitteena on tarkastella lain velvoittamaa vastuullisuusraportointia ICT-yhtiöissä. Tutkielmassa havainnoidaan miten ja millaisista teemoista yhtiöt raportoivat, millaisia mittareita raportit sisältävät sekä miten ICT-alan ominaispiirteet vaikuttavat raportointiin. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään yhtiöiden vastuullisuusraportointiprosesseja ja johtamiskäytäntöjä sekä kartoittamaan, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat yhtiöiden omaksumiin raportointikäytäntöihin. Tutkielma on empiirinen tutkimus, jossa analysoidaan löydöksiä 11 Helsingin pörssiin listatun ICT-yhtiön vuoden 2019 vastuullisuusraportista ja kahden vastuullisuusraportointiin osallistuvan henkilön haastattelusta. Analyysissä löydöksiä tarkastellaan aiempaan kirjallisuuteen peilaten. Tutkielman kirjallisuuskatsaus pohjautuu tutkimusartikkeleihin vastuullisuusraportoinnin käytännöistä, raportoinnin motivaatiotekijöistä legitimiteettiteorian, sidosryhmäteorian ja maineenhallinnan valossa sekä vastuullisuuden linkittymisestä strategiaan ja ohjausjärjestelmiin. Tutkielman motivaatio pohjautuu kahteen ajankohtaiseen teemaan. Tutkielmassa tarkastellaan kirjanpitolain 3a luvun velvoittamaa muun kuin taloudellisen tiedon raportointia, joka velvoittaa yli 500 henkilöä työllistävät merkittävät yhtiöt raportoimaan vuodesta 2017 alkaen ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Toiseksi tutkimusta motivoi ICT-alan ajankohtaisuus liittyen vastuullisuusteemaan, etenkin ympäristöasioiden näkökulmasta. ICT:n rooli digitalisaation mahdollistajana on melko kiistaton, sillä sen tarjoamat teknologiat ovat lähes erottamaton osa nyky-yhteiskuntaa ja sen tuottamia ratkaisuja hyödynnetään enenevässä määrin muiden toimialojen kehittämisessä. Toisaalta digitalisaation myötä datan ja laitteiden määrä kasvaa, johtaen ICT-alan oman energiankulutuksen kasvuun ja ympäristövaikutusten lisääntymiseen. Löydökset niin vuosikertomusten vastuullisuusosiosta tai erillisistä vastuullisuusraporteista osoittivat muun muassa, että raporttien laajuudessa oli yhtiöiden välillä melko huomattavia eroja, joihin oli osittain vaikutusta esimerkiksi yhtiön koolla. Raporttien sisältö mukaili pääsääntöisesti kirjanpitolain edellyttämiä tietoja. Raporttien sisällön tasossa ja yksityiskohtaisuudessa oli vaihtelevuutta yhtiöiden kesken, osalla oli runsaasti dataa ja lukuihin pohjautuvia mittareita, osalla ei yhtään. Yhtiöt pyrkivät tuomaan raporteissa esille vastuullisuuden merkitystä yhtiön liiketoiminnassa, ja se korostui myös teemoihin liitettyjen riskien kohdalla. Osa yhtiöistä esimerkiksi käänsi ilmaston lämpenemisen liiketoiminnalliseksi mahdollisuudeksi. Valtaosa mainitsi vastuullisuuden teemoihin liittyvien riskien olevan maineriskejä, joilla voisi edelleen olla vaikutuksia esimerkiksi asiakasluottamukseen. Yhtiöt toivat sidosryhmien merkitystä esille vastuullisuudessaan, ja osa niistä oli kartoittanut sidosryhmien odotuksia vastuullisuuteensa liittyen

Neljävuotiaan lapsen itsesäätelyn kehityksen tukeminen liikuntaleikkien avulla päiväkodissa

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millainen käsitys päiväkodin työntekijöillä on neljävuotiaiden lasten itsesäätelytaitojen kehityksestä, miten neljävuotiaan lapsen itsesäätelytaitoja voidaan tukea päiväkodissa liikuntaleikkien avulla ja millainen on aikuisen rooli liikunta-kasvatuksessa. Teoreettinen viitekehys muodostuu itsesäätelytaitojen kehityksestä, varhaisesta tuesta, leikistä ja liikuntakasvatuksesta. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkielma, jonka aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu teemoittain. Tutkielmassa on haastateltu neljävuotiaiden lasten kanssa työskenteleviä päiväkodin työntekijöitä. Opinnäytetyössäni tulin siihen johtopäätökseen, että neljävuotiaan lapsen itsesäätelytaidot vaihtelevat melko paljon, ja että osa lapsista tarvitsee vielä paljon aikuista avuksi, pystyäkseen toimimaan päiväkodin arjessa. Tulosten mukaan liikuntaleikit ovat toimiva menetelmä itsesäätelytaitojen tukemiseen. Liikuntaleikeissä yhdistyvät lapselle mieluisat toiminnat; leikki ja liikunta sekä säännöt ja ohjeet, jotka luovat lapselle selkeät raamit, joissa toimia.Supporting the development of a four-year-child's self-regulation in kindergarten through physical play The purpose of this thesis was to examine what kind of perception day-care workers of kindergarten have of four-year-old children’s self - regulation skills and to examine how we can support the development of self - regulation through physical play, and what kind of role a day-care worker has in physical education. The theoretical frame of this thesis contains development of self-regulation, early support, play and physical education. The research material of this qualitative thesis was gathered using theme interview. Day-care workers, working with four-year-children were interviewed. The material of interviews was analyzed thematically. In this thesis I made a conclusion that the self-regulation skills of a four-year-old child, are very variable and some of the children need the support of an adult very much in order to cope with everyday life in kindergarten. The result of this thesis was that physical play is an effective method of development of self-regulation skills. Physical play gives welcome action to the children, play and exercise, rules and instructions, helping a child to act by creating a clear framework

Miten röntgenissä voidaan?: Röntgenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan, työssä kuormittumisestaan ja voimavaratekijöistään kuvantamistoiminnassa Pohjois-Pohjanmaan alueella

Työelämän muutos väestön ikääntyessä ja teknologian kehittyessä koskettaa kaikkia työikäisiä myös sosiaali- ja terveysalalla. Työvoiman tarve alalla on ollut pitkään kasvussa. Työvoiman saanti alan työtehtäviin, sekä toisaalta alalla olevan henkilöstön työssä koettu hyvinvointi ovat keskeisiä kysymyksiä alan tulevaisuudelle. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvailla röntgenhoitajien kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan, sekä työhön liittyvistä kuormitus- ja voimavaratekijöistä kuvantamistoiminnassa PohjoisPohjanmaan alueella. Tavoitteena on kehittää röntgenhoitajien työhyvinvointia. Tutkimus antaa tietoa siitä, miten kuvantamisyksiköiden henkilöstö jaksaa työssään, ja myös apuvälineitä jaksamisen tukemiseen. Tutkimus toteutettiin pääosin määrällisenä survey- eli kyselytutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin sähköisen Webropol -kyselylomakkeen avulla. Tutkimusluvan hankkeelle myönsi kolme julkisen terveydenhoidon organisaatiota, ja kaksi yksityistä organisaatiota. Kyselylomake lähetettiin sähköpostilinkkinä yhteistyöorganisaatioiden edustajille, ja jaettiin edelleen kuvantamistutkimuksia tekeville röntgenhoitajille. Vastaanottajia oli kaikkiaan 167 kappaletta. Vastauksia saatiin yhteensä 78 röntgenhoitajalta. Kyselyn vastausprosentti oli näin ollen 47%. Kyselyn vastauksia analysoitiin taulukoimalla ja ristiintaulukoimalla, sekä luomalla aineistosta kuvaajia Professional Statistics -ohjelman avulla. Avoimien vastauskenttien vastauksia analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tulos osoittaa, että keskeisimpiä röntgenhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia asioita kuvantamistoiminnan työpaikoilla on sosiaalinen yhteisö ja sen ilmapiiri. Valtaosa röntgenhoitajista kokee työtovereiden tuen lisäävän voimavarojaan työpaikalla. Röntgenhoitajat ovat melko tyytyväisiä työntekoonsa ja toimeentuloonsa. Puolet röntgenhoitajista kokee fyysistä työkuormitusta, mutta sitäkin yleisempiä ovat kokemukset henkisestä työkuormituksesta. Eniten kuormittumista työpaikoilla aiheuttavat kiireen tunne ja riittämättömät henkilöresurssit. Jatkotutkimusta kaivattaisiin muun muassa siitä, miten työhyvinvoinnin kokemukset korreloivat ammatissa pysymiseen ja ammatin vaihtamishalukkuuteen, sekä se, miten käytännön panostukset työhyvinvoinnin parantamiseen todellisuudessa näkyvät työpaikoilla: vaikuttavatko ne esimerkiksi toiminnan tuottavuuden kasvuun ja sairauspoissaolojen vähenemiseen