Brändisuhteen rakentaminen ja ylläpito brändiyhteisössä- Kahden musiikkilaiteyhteisön netnografinen tutkimus

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata, millä tavoin kuluttajat käyttävät brändiyhteisöjä pitääkseen yllä suhteitaan brändeihin. Tähän tavoitteeseen pyrittiin kolmen alatavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena oli analysoida, minkälaisia erilaisia suhteita kuluttajat muodostavat brändeihin, ja mitkä ovat vaikuttavat tekijät näiden suhteiden muodostumisen taustalla. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli käsitellä brändiyhteisöjä kuluttajan ja brändin välisen suhteen ylläpitäjänä ja rakentajana. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli empiirisesti kuvata ja arvioida kuluttajan ja brändin välisen suhteen ylläpitoon ja rakentamiseen liittyvää vuorovaikutusta kahdessa saman alan tuotteisiin liittyvässä brändiyhteisössä. Tutkimuksen tutkimusote oli analyyttis-deskriptiivinen ja tutkimuksen näkökulma kuluttajan. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä oli netnografia, joka on etnografian tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttävää verkkokulttuurien ja yhdyskuntien tutkimista. Tutkimuksen empiirisessä osiossa tutkittiin kahta musiikkilaiteyhteisöä. Yhteisöt valittiin sekä tunnettuuden että koon perusteella: molemmat ovat alallaan tunnettuja, mutta toinen on suuri, yli 10000 jäsenen ja toinen pieni, alle 1000 jäsenen yhteisö. Brändit, joiden ympärille yhteisöt ovat rakentuneet ovat myös erilaisia: toinen suuri, ja toinen pieni ja eksklusiivinen. Tutkimuksessa todettiin, että samalla alalla toimivissa erilaisissa yhteisöissä kuluttajien brändisuhteiden tyypit ja päivittäinen kanssakäyminen ovat pääpiirteittäin samanlaisia. Toki joitain erojakin löytyi: pienemmässä yhteisössä kuluttajien brändisuhteet vaikuttivat olevan yleisesti syvempiä. Kanssakäymisessäkin eroja oli: suuremmassa yhteisössä jäsenten legitimiteetin hankkiminen ja esittely oli korostetussa asemassa. Merkittävä ero oli myös suhtautuminen uusiin jäseniin: pienemmässä yhteisössä tämä ei vaikuttanut olevan yhteisön jäsenten yhteinen prioriteetti.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

"Kunhan dubatun lisäksi tarjotaan alkuperäiskielinen versio" : Suomenkielisten verkkokeskustelijoiden näkemykset aikuisyleisölle dubbaamisesta

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia asenteita suomenkielisissä verkkokeskusteluissa ilmenee erityisesti aikuisyleisölle dubbaamista kohtaan ja millaisia käsityksiä niissä esitetään dubbauksesta. Suhtautumista eri audiovisuaalisen kääntämisen muotoihin on tutkittu muualla, mutta Suomessa asenteiden tutkimus on keskittynyt lähinnä ruututeksteihin, koska suomeksi dubataan lähinnä lapsille. Näkemyksiin audiovisuaalisen kääntämisen eri muodoista vaikuttaa paljon se, mikä niistä on vakiintunut omalle kielialueelle, joskin vaikutusta on myös yksilöllisillä tekijöillä, kuten sillä, kenelle tekstimuotoiset ruututekstit ja puheena kuultava dubbaus ovat saavutettavia ja kenelle eivät. Suomessa ruututekstit saatetaan kokea alttiina virheille, mutta toisaalta ne on koettu myös ainoana oikeana tapana kääntää aikuisille suunnattuja elokuvia ja sarjoja, kuten Kauniiden ja rohkeiden dubbauskokeilu aikoinaan osoitti. Kun Netflix julkaisi ensisijaisesti aikuisyleisölle suunnatun elokuvan Don’t Look Up suomeksi dubattuna, tapaus herätti keskustelua dubbaamisesta erityisesti aikuisyleisölle. Keräsin tutkimusaineistoni neljästä tämän dubbauksen innoittamasta verkkokeskustelusta, jotka on käyty Ylen verkkosivuilla ja Redditissä. Keskustelut analysoin pääasiassa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Yli puolet kommenteista välitti negatiivista asennetta dubbausta kohtaan. Loput välittivät joko positiivista, neutraalia tai monensuuntaista asennetta. Erityisen tärkeänä Netflixin tarjoamissa dubbauksissa koettiin niiden valinnaisuus. Suurin osa kommentoijista ei mieluusti itse katsoisi dubattua sisältöä, mutta esimerkiksi se tiedostettiin, että erilaiset vaihtoehdot tekevät elokuvasta saavutettavan useammalle. Dubbaus- ja tekstitysmaiden erilaisten käännöstottumusten vaikutus tiedostettiin, mutta suomenkielinen dubbaus miellettiin koomisena ja lähinnä lapsille sopivana. Dubbausta kritisoitiin muun muassa epäautenttisuudesta, käytetyn kielen epäuskottavuudesta ja väistämättä epätäydellisestä visuaalisesta synkroniasta. Dubbauksen yleinen laatu ja esimerkiksi näyttelijäsuoritusten taso Suomessa koettiin huonoksi, vaikka myös onnistuneita dubbauksia nimettiin. Laadun katsottiin olevan sidoksissa muun muassa resursseihin, joita kaikki eivät kuitenkaan halunneet dubbaukselle lisätä, koska pitivät tekstitystä ensisijaisena käännösmuotona. Keskustelu nimenomaan Don’t Look Upin dubbauksesta heijasteli yleisen tason käsityksiä, joskin negatiivisista yleiskuvauksista huolimatta osa piti dubbausta onnistuneena ja sen yksittäiset piirteet, kuten näyttelijävalinnat ja -suoritukset, jakoivat mielipiteitä. Myös miksauksen merkitys toimivan dubbauksen kannalta nousi esiin. Kuvatut näkemykset ovat kuitenkin sellaisten verkkokeskustelijoiden esittämiä, jotka eivät mielellään katso dubattua sisältöä, joten olisi tärkeä selvittää myös, mitä dubbauksen varsinaiset käyttäjät pitävät tärkeänä

Esteetön ratsastustalli : Case: Alavuden ratsastuskoulu ja Lehtimäen erityiskansanopisto

Hevosen vaikutus ihmismielen korjaamisessa on paljon vanhempi keksintö kuin tällä vuosisadalla saatu idea. Ratsastusterapian historian taitekohtia olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota, jolloin taisteluissa vammautuneet englantilaisveteraanit saivat kuntouttaa itseään ratsastamalla. Ratsastusterapiaa voidaan hyödyntää fyysisten vammojen ja sairauksien hoidossa sekä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien selvittämisessä. Esteettömyydessä on kyse ihmisten erilaisuudesta, eikä suinkaan vammaisuudesta tai vammattomuudesta. Kaikki hyötyvät esteettömästä ympäristöstä, kukaan ei siitä kärsi ja joillekin esteettömyys on täysi välttämättömyys. Esteettömyys parantaa myöskin turvallisuutta kun asiat suunnitellaan tavallista tarkemmin. Esteettömässä kohteessa tulee olla esteetön pääsy kaikkiin niihin tiloihin, jotka ovat toiminnan kannalta olennaisia. Itse tilat, kalusteet, varusteet ja laitteet tulee olla sellaisia, että myös liikuntarajoitteiset voivat niitä käyttää. Tutkimusongelmana tässä opinnäytetyössä oli selvittää mitä esteettömyys vaatii ratsastustallilta ja kuinka esteelliset ratsastajat otetaan tallilla huomioon. Lisäksi työssä vertaillaan kahta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaa ratsastustallia esteettömästä näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tietoja on kerätty tutkimusta varten käymällä itse talleilla seuraamassa tallien toimintaa ja haastattelemassa tallin henkilökuntaa ja asiakkaita. Lopputuloksena voidaan todeta, että kumpikaan ratsastustalli ei ollut täysin esteetön. Molemmissa talleissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Kumpikaan talleista ei noussut ylivoimaisesti paremmaksi, vaan olivat loppujen lopuksi melko samantasoisia.Horses have been rehabilitating human minds for a long time. The history of riding therapy goes back to the First and Second World War, when injured English veterans were given a chance to rehabilitate themselves by riding. Riding therapy can be used in treating physical disabilities or illnesses as well as in solving psychological and social problems. Accessibility means that people with different disabilities are taken into consideration. An accessible environment benefits everybody and for some people it is a necessity. When things are planned more carefully, accessibility as well as safety can be improved. There has to be free access to all relevant buildings in accessible premises. Motion confined people have to be able to use premises, equipment, gear and devices. The problem researched in thesis was what kind of challenges accessibility sets for a stable and how disabled riders are taken into consideration. The accessibility of two stables in southern Ostrobothnia is also compared in the thesis. The research method was a qualitative procedure. The information has been collected by observing the stables and by interviewing the staff and customers. The conclusion was that neither of the stables was fully accessible. Both stables had their own strengths and weaknesses. In the end both stables were quite equal

KUNTALAISTEN SUHTAUTUMINEN KUNNAN KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUIHIN VUONNA 2004 - Mitkä tekijät ovat tyytyväisyyden ja panostushalukkuuden taustalla?

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ne yksilöominaisuudet, jotka ovat yhteydessä palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalveluihin. Tutkimusaineistona on käytetty KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan liittyvää kuntalaiskyselyä vuodelta 2004. Kuntalaiskyselyitä on tehty myös aikaisemmin vuosina 1996 ja 2000. Aineistot on kerännyt Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimusyksikkö. Kuntalaiskyselyt suunnattiin 47 KuntaSuomi -tutkimuskunnan alueella asuville täysi-ikäisille kuntalaisille. Kunnat on valittu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen kuntia ja tulokset olisivat mahdollisimman hyvin yleistettävissä koskemaan koko suomalaista kuntakenttää. Kuntalaiskyselyn aineiston avulla on selvitetty kuntalaisten asenteita ja mielipiteitä kunnallisista palveluista, sekä kuntalaisten osallistumista kunnan päätöksentekoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ketkä kunnassa ovat tyytyväisiä kirjasto- ja kulttuuripalveluihin ja ketkä haluaisivat panostaa niihin lisää. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat olleet aikaisemmista kyselyistä julkaistut raportit. Aineisto on saatu valmiina SPSS-muodossa, joten analyysissä on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysimenetelminä olivat yksisuuntainen varianssianalyysi, Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin ja kaksisuuntainen varianssianalyysi. Tutkimus osoitti, että erityisesti palvelun käytöllä, sukupuolella, iällä, koulutuksella, ammattiasemalla ja kodin sijainnilla kunnassa on yhteys palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kohdalla. Yleistäen voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä sekä kirjasto- että kulttuuripalveluihin ovat naiset, vanhemmat kuntalaiset, korkeasti koulutetut, eläkeläiset ja keskusta-alueella asuvat. Tyytymättömämpiä taas ovat miehet, nuoret, vähän koulutetut, maatalousyrittäjät, yrittäjät ja haja-asutusalueella asuvat. Asiasanat:kuntalaiset, mielipiteet, palvelut, palvelutyytyväisyys, panostushalukkuu

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ohjaajien kokemana

Tarkoitus opinnäytetyöllä oli tutkia sosiaalipedagogista hevostoimintaa toteuttavien ohjaajien omia kokemuksia siitä, millaista palvelua he tuottavat asiakkailleen. Tavoitteena oli saada ohjaajien omia näkökulmia työstään esiin. Opinnäytetyössä on teoreettinen viitekehys, joka koostuu kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä prosesseista, sosiaalisesta kuntoutuksesta, eläinavusteisuudesta, sosiaalipedagogiikasta ja itse sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Tutkimustuloksien perusteella sosiaalipedagogista hevostoimintaa ohjaavat toimijat kokevat toiminnan samalla tavalla, mutta jokaisella oli erilainen tapa tuoda vastauksissa esiin kysymyksissä kysytty asia. Vastauksien perusteella voidaan myös todeta, että sosiaalipedagoginen hevostoiminta on edelleen aika tuntematon kuntoutusmuoto suurelle osalle ihmisistä

Characterization of Elsa through song in the English and Finnish versions of Frozen 2

This thesis examines the characterization of the main character Elsa through song in the English and Finnish versions of the Disney movie Frozen 2. Its aim was to determine whether the aspects of Elsa’s characterization that are conveyed through song lyrics change in translation, and if so, how they change. The theoretical background of this study consists of topics related to song translation and characterization. In the theory section of this thesis, I first describe the theory related to translating songs, which includes Peter Low’s idea of song translation as a pentathlon, after which I discuss the theory related to characterization in the context of both literature and audiovisual media. My data includes five songs from the movie Frozen 2. The movie is a sequel to the successful Disney animated musical Frozen. Frozen 2 follows Queen Elsa’s journey to the North to discover the truth about herself and her kingdom’s history. The songs I included are All is Found, Some Things Never Change, Into the Unknown, Show Yourself and The Next Right Thing. They were chosen because they are all sung at least partly by, to or about Elsa. My analysis shows that Elsa’s characterization does not change significantly in translation, although some minor differences can be detected. In both versions of the movie, Elsa is a somewhat reserved character who is afraid of change, but who then learns to embrace it as she discovers her destiny as an incarnation of an elemental spirit. The most significant difference between the versions relates to the clarity of the point at which Elsa fully embraces her new role. The thesis mainly focuses on the lyrics of the songs from the perspective of their characterizing function. Due to the limited scope, the thesis does not thoroughly consider the multimodality of the text, although other elements of the audiovisual whole are also mentioned. A more comprehensive study could perhaps consider the multimodality in more detail. Future studies could also tie the characterizing function of musical songs more closely to the theory of song translation

KUNTALAISTEN SUHTAUTUMINEN KUNNAN KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUIHIN VUONNA 2004 - Mitkä tekijät ovat tyytyväisyyden ja panostushalukkuuden taustalla?

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ne yksilöominaisuudet, jotka ovat yhteydessä palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalveluihin. Tutkimusaineistona on käytetty KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmaan liittyvää kuntalaiskyselyä vuodelta 2004. Kuntalaiskyselyitä on tehty myös aikaisemmin vuosina 1996 ja 2000. Aineistot on kerännyt Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimusyksikkö. Kuntalaiskyselyt suunnattiin 47 KuntaSuomi -tutkimuskunnan alueella asuville täysi-ikäisille kuntalaisille. Kunnat on valittu niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen kuntia ja tulokset olisivat mahdollisimman hyvin yleistettävissä koskemaan koko suomalaista kuntakenttää. Kuntalaiskyselyn aineiston avulla on selvitetty kuntalaisten asenteita ja mielipiteitä kunnallisista palveluista, sekä kuntalaisten osallistumista kunnan päätöksentekoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ketkä kunnassa ovat tyytyväisiä kirjasto- ja kulttuuripalveluihin ja ketkä haluaisivat panostaa niihin lisää. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat olleet aikaisemmista kyselyistä julkaistut raportit. Aineisto on saatu valmiina SPSS-muodossa, joten analyysissä on käytetty kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysimenetelminä olivat yksisuuntainen varianssianalyysi, Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin ja kaksisuuntainen varianssianalyysi. Tutkimus osoitti, että erityisesti palvelun käytöllä, sukupuolella, iällä, koulutuksella, ammattiasemalla ja kodin sijainnilla kunnassa on yhteys palvelutyytyväisyyteen ja panostushalukkuuteen kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kohdalla. Yleistäen voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä sekä kirjasto- että kulttuuripalveluihin ovat naiset, vanhemmat kuntalaiset, korkeasti koulutetut, eläkeläiset ja keskusta-alueella asuvat. Tyytymättömämpiä taas ovat miehet, nuoret, vähän koulutetut, maatalousyrittäjät, yrittäjät ja haja-asutusalueella asuvat. Asiasanat:kuntalaiset, mielipiteet, palvelut, palvelutyytyväisyys, panostushalukkuu