Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä

Työkyvyn käsite ja sen tulkinnat vaihtelevat, ja käytössä olevat työkykymallit heijastuvat myös kuntoutuksen käytäntöihin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, millaisia ovat kuntoutuksessa ja työkykyä edistävässä toiminnassa käytetyt työkyvyn käsitykset ja mallit. Kirjallisuutta haettiin systemaattisesti kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimustietokannoista vuosilta 2000–2016. Koottua aineistoa täydennettiin erilaisin lisähauin. Tulokset raportoidaan kolmessa osassa. Ensiksi kuvataan aikaisempia kirjallisuuskatsauksia, jotka koskevat työkyvyn käsitettä ja sen määrittelyjä sekä työkyvyn malleja ja tutkimuksen teorioita. Toiseksi tarkastellaan työkyvyn arviointia varten kehitettyjä menetelmiä ja niiden viitekehyksiä. Kolmanneksi aineistosta on nostettu esiin kahdeksan kuntoutuksen kannalta oleellista työkyvyn mallia: 1) lääketieteellinen malli, 2) työkyky yhteiskunnan tai organisaation sosiaalisena konstruktiona, 3) työkyvyn tasapainomalli, 4) psykososiaaliset mallit, 5) työllistyvyyteen perustuvat mallit, 6) integroidut ”yksilö työyhteisössä” -mallit, 7) biopsykososiaaliset mallit, erityisesti ICF-malli, sekä 8) muut monialaiset ja -ulotteiset työkykymallit. Monialaisten mallien käyttö kuntoutuksessa on yleistynyt samalla kun erilaiset työkykyyn liittyvät ja vaikuttavat tekijät tunnetaan aiempaa paremmin. Kehityshaasteita ovat yksilön toimijuuden ja työkyvyn prosessimaisuuden sekä päätöksenteon taustalla olevien järjestelmätasoisten tekijöiden huomioon otto. Kuntoutuksessa olisi keskityttävä työstä irrallaan tapahtuvan työkyvyn arvioinnin sijasta realisoituvaan työkykyyn, toimintaan ja suoriutumiseen konkreettisessa työssä sekä työhön osallistumisen mahdollisuuksiin ja esteisiin. Työkykymallien ei tulisi korostaa sairauden tai vamman asemaa, vaan huomioida yksilö- ja kontekstitekijöiden sekä työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien merkitys.peerReviewedVertaisarvioit

Photographic measurement of leaf angles in field crops

Peer reviewe

Työkykyjohtaminen - johdettua yhdessä tekemistä : Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa

Suomessa pidetään kestävyysvajetta eräänä polttavimmista ongelmista. Siihen haetaan ratkaisuja työuria pidentämällä. Mikä vaikutus tähän voisi olla työpaikan työhyvinvointitekijöillä ja työkykyjohtamisella. Uudistuva johtaminen työkyvyn tukemisessa kunnallisessa liikelaitoksessa -tapaustutkimuksessa kuvaamme julkisella sektorilla toimivan liikelaitoksen työkykyjohtamisen arkea. Liikelaitos tuottaa ateria- ja puhtauspalveluja, ja työ siellä on suorittavaa, osin fyysisesti raskastakin työtä. Tämän liikelaitoksen työntekijöiden työurat ovat jatkuneet, kun organisaatio lähti työkykyjohtamisen keinoin pitkäjänteisesti investoimaan sekä sosiaalisesti että taloudellisesti

Increased deep sleep in a medication-free, detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and a history of attempted homicide: Case report

BACKGROUND: Psychiatric sleep research has attempted to identify diagnostically sensitive and specific sleep patterns associated with particular disorders. Both schizophrenia and alcoholism are typically characterized by a severe sleep disturbance associated with decreased amounts of slow wave sleep, the physiologically significant, refreshing part of the sleep. Antisocial behaviour with severe aggression, on the contrary, has been reported to associate with increased deep sleep reflecting either specific brain pathology or a delay in the normal development of sleep patterns. The authors are not aware of previous sleep studies in patients with both schizophrenia and antisocial personality disorder. CASE PRESENTATION: The aim of the present case-study was to characterize the sleep architecture of a violent, medication-free and detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and features of antisocial personality disorder using polysomnography. The controls consisted of three healthy, age-matched women with no history of physical violence. The offender's sleep architecture was otherwise very typical for patients with schizophrenia and/or alcoholism, but an extremely high amount of deep sleep was observed in her sleep recording. CONCLUSIONS: The finding strengthens the view that severe aggression is related to an abnormal sleep pattern with increased deep sleep. The authors were able to observe this phenomenon in an antisocially behaving, violent female offender with schizophrenia and alcohol dependence, the latter disorders previously reported to be associated with low levels of slow wave sleep. New studies are, however, needed to confirm and explain this preliminary finding

Projektit hyvinvointiyhteiskunnan toimintamallina

Projektit uutena toimintamallina ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Projektien yleistyminen kertoo yhteiskunnallisesta muutoksesta. Jo historian tarkastelu osoittaa, että eri aikoina on kehitetty uusia toimin-tatapoja uusien ongelmien edessä. Laman jälkeinen Suomi on ollut jo pitkään tilanteessa, jolloin uusien toimintatapojen kehittäminen on ollut tarpeellista. Tänä päivänä puhutaan syrjäytymisestä suurena yhteis-kunnallisena haasteena. Sen torjuminen eri keinoin on huomioitu hallitusohjelman tasolla asti. Projektien yleistyminen ja syrjäytymisen ajankohtainen ongelma ovat perusteena tälle tutkimukselle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi projekteista on tullut yleinen toimintatapa. Tutkimus painottuu teoreetti-sen viitekehyksen luomiseen. Tutkimuksen alaongelmana on arvioida kahta syrjäytymistä ehkäisevää projektia neljän eri teema-aiheen avulla. Tutkimuksen empiirinen osa on teoriaosuutta syventävä ja sen merkitys on esimerkinomainen. Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu yhteiskunnan eri toimintatapojen tarkastelusta. Tutkimuksessa käy-tetyt käsitteet kuuluvat oleellisesti sosiaali- ja terveyshallinnon toiminta-alaan. Keskeisinä käsitteinä ovat sosiaalipolitiikka, projekti, hyvinvointiyhteiskunta ja syrjäytyminen. Näiden käsitteiden pohjalta haetaan vastausta tutkimusongelmaan. Tärkeä osa teoreettista viitekehystä on käsitellä 90 -luvun taloudellista taantumaa, koska sen vaikutukset ovat olleet erityisesti kunnille voimakkaat. Kuntien tiukka rahatilanne on pakottanut kehittämään uusia toimintamalleja väestön tarpeisiin vastaamiseksi. Tutkimuksessa käytet-ty metodi on laadullinen teemahaastattelu. Tutkimusaineistona on molempien projektien ohjausryhmien haastattelut. Haastatteluihin osallistuivat kaikki ohjausryhmän jäsenet lukuunottamatta yhtä henkilöä. Haastattelujen arviointi tapahtuu neljän eri teema-alueen analysoinnilla. Tutkimustulosten mukaan historian kehityksen tarkastelusta on osoitettavissa yhteiskunnan arvojen syn-tyminen ja erilaisten toimintamallien muodostuminen eri ajanjakson kulloistenkin haasteiden mukaan. Suomalainen hyvinvointimalli kertoo niistä arvoista, joiden mukaan sosiaalipolitiikkaa toteutetaan. Tu-lokset osoittivat, että projektit eivät korvaa lakisääteisiä palveluita. Tavoitteena on edelleen universaali-suuden periaate, joka pyrkii takaamaan kaikille tasa-arvoiset palvelut. Projektien yleistyminen kertoo kuntien heikosta taloudesta. Kuntien mahdollisuus vastata erityisten kohderyhmien tarpeisiin on heiken-tynyt laman jälkeen. Apuun ovat tulleet projektit, joihin on saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Kirjallisuu-den perusteella voidaan sanoa, että syrjäytyminen on lisääntynyt laman jälkeisessä yhteiskunnassa. Pro-jekteja on kehitetty erityisesti syrjäytymisen torjumiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus tuki teoriaa siitä, että ilman projekteja virallinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan erityistä huomiota vaativien koh-deryhmien tarpeisiin yhtä tehokkaasti, kuin projektit toimintatapana pystyvät.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Dementoituvan ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito

Kannuksen Riihihovi on vuodesta 2003 lähtien Kannuksessa toiminut Helmakodit Oy:n omistama yksityinen palvelukoti. Vuodesta 2011 lähtien asiakkaina ovat olleet ympärivuorokautisia asumis- ja hoivapalveluja tarvitsevat muistisairaat asiakkaat. Tämän toiminnallisen, projektina toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Kannuksen Riihihovin asiakkaiden omaisille esite, josta he saavat tietoa Kannuksen Riihihovista heidän läheisensä siirtyessä sinne asiakkaaksi. Tavoitteena on, että omaiset saavat esitteestä tarpeellista, ajankohtaista tietoa Kannuksen Riihihovin palveluista, toiminnasta ja dementoituvan hoitotyöstä. Teoriaosuuden tarkoituksena oli selvittää monipuolisesti dementoituvan laadukkaaseen ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon liittyviä tekijöitä. Teoriaosuudessa esitellään myös Kannuksen Riihihovi sekä kerrotaan hyvän esitteen ominaisuuksista. Opinnäytetyöhön liittyi Kannuksen Riihihovin asiakkaiden omaisille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa asioita, joista omaiset kokevat tarvitsevansa tietoa heidän läheisensä tullessa Kannuksen Riihihovin asiakkaaksi. Kysely lähetettiin kahdeksan dementoituvan asiakkaan omaiselle. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat tiedon saanti yksilöllisestä hoito- ja palvelusuunnitelmasta, lääkehuoltopalveluista sekä dementoituvan hoitotyöstä. Esite laadittiin muotoon, jota on helppo käsitellä, päivittää ja tarvittaessa postittaa. Selkeä asioiden ryhmittely ja otsikointi tekevät esitteestä helposti luettavan. Esite on laadittu yhteistyössä yrittäjä, erikoissairaanhoitaja Helena Hentusen ja Centria ammattikorkeakoulun lehtori Tuula Huhdan kanssa. Esite luovutetaan Kannuksen Riihihovin käyttöön.Kannuksen Riihihovi is a private nursing home owned by Helmakodit Oy. It was established in Kannus in 2003. Since 2011Kannuksen Riihihovi's customers have been demented clients needing round-the-clock accommodation and nursing services. This action-based thesis was carried out as a project. The purpose of the project was to develop a brochure for the relatives of Kannuksen Riihihovi 's clients. The aim is that in the brochure relatives can find useful and current information about Kannuksen Riihihovi 's services, activities and nursing of a demented person. The objective of the theoretical part of the thesis was to examine diversely the factors dealing with high quality, round-theclock long- term care of a demented client. The theoretical part includes also a presentation of Kannuksen Riihihovi, and information about the features of a good brochure. The thesis includes a questionnaire that was sent to eight client's relatives. The purpose of the questionnaire was to gather information about the matters that relatives are interested in when their family member is moving to Kannuksen Riihihovi. The most important matters were found to be to receive information about individual care and service plan, medical care services and nursing care of a demented person. The brochure was planned to be easily handled, updated and posted when needed. Clear classification and headlining make it easy to read. The brochure has been produced in cooperation with entrepreneur, specialized nurse Helena Hentunen and Senior Lecturer Tuula Huhta from Centria University of Applied Sciences. It will be delivered to the use of Kannuksen Riihihovi

Smart EV charging in office buildings

publishedVersionPeer reviewe