88 research outputs found
Public opinion on useful languages in Europe
This article analyses the results of five Eurobarometer surveys (of 1995, 1997, 1998, 2000 and 2005) designed to measure which languages Europeans consider most useful to know. Most Europeans are of the opinion that English is the most useful, followed by French and German. During the last decade the popularity of French and German as useful languages has been decreasing significantly, while English has remained universally favoured as the most useful language. French and German have lost their popularity especially among those who do not speak them as a foreign language. On the other hand, Spanish, Russian and other languages (often these include languages of neighbouring countries, minority languages or a second official language of the country in question) have kept and even increased their former level of popularity. Opinions about useful languages vary according to a respondent’s knowledge of languages, education and profession. This article analyses these differences and discusses their impact on the study of foreign languages and the future of the practice of foreign languages in Europe.Peer reviewe
Why Do Russians Support Censorship of the Media?
This article analyses support for censorship in Russia as part of the democratization process. Censorship has been an important part of Russian history and it was strengthened during the Soviet era. After the collapse of the Soviet system formal censorship was banned even though the reality has been different. Therefore it is not strange that many Russians would like to limit the freedom of the media and to censor certain topics. The views of Russians on censorship have been studied on the basis of a survey carried out in 2007. According to the results, three different dimensions of censorship were found. These dimensions include moral censorship, political censorship, and censorship of religious materials. Support for these dimensions varies on the basis of socio-demographic characteristics and media use. The article concludes that many Russians reject new phenomena, while support for the censorship of political criticism is not as high, but political censorship seems to enjoy more support among elites than among the common people.Peer reviewe
Putinin kannatuksen perusteita selvittämässä
Arvostelu kirjasta: Kalle Kniivilä: Putinin väkeä - Venäjän hiljainen enemmistöNon peer reviewe
Glamourin markkinamiehet: kiiltopaperilehdet Venäjällä
Ensimmäiset kiiltopaperilehdet (eng.: glossy magazines, ven.: gljantsevyje žurnaly) ilmestyivät Venäjälle vasta 1990-luvulla. Ulkomaisten brändien Cosmopolitan (1994) ja Elle (1996) myötä perinteiset venäläiset naistenlehdet alkoivat muuttua sisällöltäänkin kiiltopaperimaiseksi. Tämän myötä (tai tämän vuoksi) venäläiset naistenlehdet alkoivat menettää myös lukijoitaan. Hyvin nopeasti käsite ”kiiltopaperilehti” sai oman merkityksensä: se ei viitannut vain lehtien painopaperiin vaan myös niiden sisältöön. Kiiltopaperilehdet markkinoivat kallista elämäntapaa sekä unelmia kauneudesta, terveydestä, vapaudesta, rikkaudesta ja mielihyvästä. Rinnakkainen käsite ”glamour-kiiltopaperilehdet” (glamurnyje gljantsevyje žurnaly) korostaa vielä edellistä enemmän lehtien ideologista roolia kulutusyhteiskunnan ja kalliiden tavaroiden kuluttamisen promoottorina. Glamour-lehden venäjänkielinen painos alkoi ilmestyä vuonna 2004. Kansainvälinen venäjänkielen opettajien liitto valitsi sanan glamur venäjän kielen vuoden sanaksi vuonna 2007. Suuri osa kiiltopaperilehdistä perustuu länsimaisiin formaatteihin ja useiden lehtien nimi on kannessa latinalaisin kirjaimin. Kiiltopaperilehdet muokkaavat venäläisen keskiluokan kulutuskäyttäytymistä ja yhteiskunnallisia asenteita markkinoidessa modernia yhteiskuntaa ja sen elämäntapaa. Siten ne toimivat samaan tapaa uudenlaisen yhteiskunnan markkinoijina kuin sanomalehdet joskus aikaisemmin.Peer reviewe
- …