The many faces of research profiling : academic leaders’ conceptions of research steering

Peer reviewe

Incentivising academics : experiences and expectations of the tenure track in Finland

Research has shown that a tenure track incorporates both commitment and control aspects: the career system offers junior-level academics long-term job prospects, but subjects them to performance control. This study complements existing research on tenure track positions, which has mostly been conducted in northern America. Universities in Finland have established new organisation-specific tenure track systems. Drawing on interviews with academics working in tenure track positions, this study elucidates the inconsistencies and tensions academics feel during their career, the criteria they interpret as being emphasised in promotion, and their experiences in combining work and private lives. While academics were formally encouraged to excel in various areas, the study found that academics interpreted the tenure track as emphasising research performance and success in acquiring research funding. The study concludes that career systems encourage academics to adopt entrepreneurial mindsets and makes the individual responsible for their own career progress.Peer reviewe

Tenure track career system as a strategic instrument for academic leaders

Peer reviewe

Reaching for different ends through tenure track—institutional logics in university career systems

In this study, we used the institutional logics perspective to identify the logics underpinning the tenure track career system, how the logics manifest themselves in recruitment and performance management and how academic leaders and academics negotiate between the logics. The study contributes to research on governance dynamics in academia and to universities’ organisational transformation in the context of strategic actorhood. The data comprised interviews with academic leaders (vice-rectors, deans, department heads) and academics in tenure track positions at two Finnish universities. Empirically, the study explores two key areas of human resource management: recruitment and performance management. The findings show that in the area of recruitment, the leaders at the highest hierarchical levels emphasised organisational visions and priorities. On the other hand, academic leaders constantly negotiated on the weight given to the managerial and the professional logics. The managerial logic also stands out in the area of performance management, but in daily life, it is mediated by the professional and the market logics. Theoretically, the findings underscore the complex interplay between different, yet coexisting institutional logics, as well as the agentic role of academic leaders and academics in addressing the tensions that unfold.Peer reviewe

Suomalaisten yliopistojen tutkijanuraa koskevat tasa-arvotoimet pohjoismaisessa vertailussa

Vaikka naiset ja miehet ovat suorittaneet suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoja jo pitkään saman verran, naiset ovat edelleen vähemmistö ylimmissä akateemisissa positioissa, kuten professuureissa. Analysoin artikkelissa, mitä institutionaalisia tasa-arvotoimia yliopistot ovat hyödyntäneet edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa tutkijanuralla. Tämän lisäksi tutkin tasa-arvon edistämisen haasteita. Hyödynnän tarkastelussa analyyttista kategorisointia, joka jakaa yliopistojen henkilöstöpoliittiset tasa-arvotoimet neljään luokkaan. Vertaan analyysissa suomalaisten yliopistojen aikavälillä 2000–2018 hyödyntämiä tasa-arvotoimia ruotsalaisten ja norjalaisten yliopistojen vastaaviin toimiin. Tutkimuksen kyselymuotoinen aineisto on kerätty haastatteluin yliopistoista; päävastaajina olivat henkilöstöpalveluiden edustajat. Tulosten mukaan suomalaisissa yliopistoissa on käytetty tasa-arvotoimia keskimäärin vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten yliopistojen yleisimpiä tasa-arvotoimia ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteat, menettelyprosessit häirinnästä ilmoittamiseksi sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. Radikaalimpia ja poliittisesti kiistanalaisempia tasa-arvotoimia, kuten positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa tai pelkästään naistutkijoille kohdennettuja toimia, ei ole hyödynnetty juuri lainkaan. Analyysin mukaan sukupuolineutraali näkemys sukupuolten tasa-arvosta kaventaa suomalaisten yliopistojen keinovalikoimaa edistettäessä naisten tutkijanuria

Making Finnish universities complete organisations : Aims and tensions in establishing tenure track and research profiles

In this dissertation I examine the transformation of Finnish university organisations. The global science policy emphasis on research excellence and the construction of universities as competitors in the higher education and research market have encouraged universities to coordinate their research activities and to develop career paths for academics. Globally-spread policy trends define what a successful research university should look like. By adopting the global policy trends, universities express themselves as progressive, modern research organisations with attractive career opportunities. In the study I focus on two administrative phenomena in Finnish academia: the establishment of so-called research profiles and tenure track career systems. The research problem is three-fold: How do the research profiles and tenure track systems demonstrate the change of Finnish universities into more coherent, complete organisations? What internal tensions do the changes produce at universities? How do academic leaders and academics in different academic fields respond to the establishment of research profiles and tenure track systems? The theoretical framework of the study combines organisation and management studies, and higher education research. The study draws on the observation that many traditional institutions, such as universities, are adopting management-oriented organisational forms and practices. Scholars, such as Nils Brunsson and Kerstin Sahlin-Andersson (2000), and Georg Krücken and Frank Meier (2006) have drawn such an inference. The dissertation comprises three refereed journal articles and a summary article. The main data consist of research interviews of academic leaders and academics working in tenure track positions at Finnish universities. The academic leader interviewees were rectors, deans and department heads, who worked in a range of academic fields. I argue that the establishment of both research profiles and tenure track career systems contributes to transforming Finnish universities into more uniform organisations. At universities, the reforms have been used as strategic instruments to pursue certain goals. The goals include the strengthening of universities’ position as research institutions and attracting academics from the international labour market. However, several things cause internal tensions, when universities position themselves as coherent entities. These include universities’ internal heterogeneity, and the dependence of academic career progression, and publication and funding processes on several actors, who have different goals. The findings also highlight the gap between the portrayed rational processes of tenure track and the everyday life experienced by academics who work in the career path. The work performance of academics was carefully monitored, but the evaluation criteria were often interpreted as being extensive and too ambiguous, and the evaluation processes were often interpreted as being unestablished. The dissertation contributes to discussion on how universities structurally and symbolically adapt when they face multiple pressures and opportunities. It also demonstrates how academic leaders and academics deal with globally diffusing policy ideas by reproducing and transforming them.Tutkin tässä väitöskirjassa suomalaisten yliopisto-organisaatioiden muutosta. Tutkimuksen korkeaa tasoa painottava globaali tiedepolitiikka sekä yliopistojen keskinäinen kilpailu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen markkinoilla ovat kannustaneet yliopistoja koordinoimaan tutkimustaan ja luomaan urapolkuja tutkijoille. Globaalisti leviävät politiikkatrendit määrittelevät, miltä menestyvän tutkimusyliopiston tulisi näyttää. Omaksumalla globaaleja politiikkatrendejä yliopistot pyrkivät osoittamaan olevansa edistyksellisiä, moderneja tutkimusorganisaatioita, jotka tarjoavat houkuttelevia uramahdollisuuksia. Keskityn tutkimuksessani kahteen hallinnolliseen ilmiöön suomalaisella yliopistokentällä: niin sanottujen tutkimusprofiilien ja tenure track -urajärjestelmien luomiseen. Tutkimusongelmani on kolmiosainen: Millä tavoin tutkimusprofiilit ja tenure track -järjestelmät havainnollistavat suomalaisten yliopistojen muutosta yhtenäisemmiksi, kokonaisemmiksi organisaatioiksi? Mitä sisäisiä jännitteitä muutokset aiheuttavat yliopistoissa? Miten akateemiset johtajat ja tutkijat eri tieteenaloilla reagoivat tutkimusprofiilien ja tenure track -järjestelmien muodostamiseen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää organisaatio- ja johtamistutkimusta sekä korkeakoulututkimusta. Tutkimuksen taustalla on havainto, että perinteiset instituutiot, kuten yliopistot, ovat viime vuosikymmenten aikana omaksuneet uusia johtamisorientoituneita organisaatiomuotoja ja käytänteitä. Tällaisen päätelmän ovat tehneet tutkijat, kuten Nils Brunsson ja Kerstin Sahlin-Andersson (2000) sekä Georg Krücken ja Frank Meier (2006). Väitöskirja koostuu kolmesta referoidusta artikkelista sekä yhteenvetoartikkelista. Keskeinen tutkimusaineisto koostuu akateemisten johtajien ja tenure track -urapolulla työskentelevien tutkijoiden haastatteluista. Haastatellut akateemiset johtajat olivat rehtoreita, dekaaneja ja laitosjohtajia, jotka työskentelivät eri tieteenaloilla. Osatutkimusten tulosten perusteella väitän, että sekä tutkimuksen profilointi että tenure track -urajärjestelmien käyttöönotto muuttavat suomalaisia yliopistoja entistä yhtenäisemmiksi organisaatioiksi. Uudistuksia on hyödynnetty yliopistoissa strategisina instrumentteina tiettyihin päämääriin pääsemiseksi. Näihin päämääriin lukeutuvat yliopistojen aseman vahvistaminen tutkimusinstituutioina ja tutkijoiden houkutteleminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Monet seikat kuitenkin aiheuttavat sisäisiä jännitteitä, kun yliopistot pyrkivät asemoitumaan yhtenäisiksi entiteeteiksi. Näihin lukeutuvat yliopistojen sisäinen monimuotoisuus ja akateemisella uralla etenemisen sekä julkaisu- ja rahoitusprosessien riippuvuus useista tahoista, joilla on eri päämäärät. Tutkimustulokset kertovat myös kuilusta rationaalisiksi kuvattujen tenure track -prosessien sekä urapolulla työskentelevien tutkijoiden jokapäiväisen arjen välillä. Tutkijoiden työsuorituksia valvottiin tarkasti, mutta arviointikriteerit tulkittiin usein laajoiksi ja liian monitulkintaisiksi, sekä arviointiprosessit vakiintumattomiksi. Väitöskirja tarjoaa tietoa siitä, miten yliopistot sopeutuvat rakenteellisesti ja symbolisesti ympäristön paineisiin ja mahdollisuuksiin. Se myös havainnollistaa sitä, miten akateemiset johtajat ja tutkijat joka päiväisessä toiminnassaan toteuttavat ja muovaavat globaalisti leviäviä politiikkaideoita

Advancing women’s representation in top academic positions–what works?

publishedVersio

Tutkijakoulutettujen lapsiluvun kehitys Suomessa 1987–2016

Non peer reviewe

Tutkimuksen tuki yhdistää kirjastoja Euroopan reunalta toiselle

Eurooppalaiset yliopistoverkostot edistävät yliopistojen kansainvälistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Samalla verkostot luovat yliopistojen henkilöstölle mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtamiseen. Tutustuimme henkilöstövaihtovierailulla Carlos III de Madrid -yliopiston kirjaston tarjoamiin palveluihin Madridissa. Lisäksi osallistuimme STI — International Conference on Science, Technology and Innovation Indicators -konferenssiin Granadassa

Advancing Women’s Representation in Top Academic Positions at Nordic Universities – What Works?

publishedVersio