Values in the acculturation process of Indian born immigrants in Finland

The study examined immigrants' attitudes towards acculturation, in other words the social and cultural changes that take place in the adaptation process. The perspective of acculturation studies was also expanded by examining immigrants' cultural values and their experiences of majority's expectations. In addition, special interest was directed to the relations between acculturation attitudes and values and both factors' relevance on psychological well-being. Indian born immigrants were selected as subjects as they are one of the fastest growing ethnic minorities in Finland. This minority has not been included in immigration studies previously. The seventy-five immigrants that participated as subjects represent a highly educated subgroup of Indian born immigrants. The study was carried out with posted questionnaires. Most of the subjects received an inquiry of their motivation to participate by e-mail or phone before the postal questionnaire. The results were in line with previous studies in Finland as the attitudes emphasising cultural integration were dominant. However, attitudes towards marriage, reflecting deeper and less flexible parts of culture, were dominated by separation motives. Immigrants' perceptions of majority's expectations reflected partly the real assimilation wishes demonstrated in previous studies. Against hypotheses, discrepancies between acculturation attitudes and experiences of majority's expectations did not predict immigrants' psychological well-being in a clear way. The highly educated Indian born immigrants emphasised self-direction and universalism in their values. This separates them from the traditional cultural values of India. The hypotheses made of the predictive relations between values and acculturation attitudes were partly confirmed. Also, the assumptions concerning both the stress buffering role of collectivistic values and the positive effect of achievement values on feelings of mastery were confirmed. Despite the limitations in the data, this study strengthens the view that cultural and personal values play a significant role in immigrants' adaptation process. Information about values can benefit individuals making hard decisions and coping with cultural change as well as officials modifying Finnish immigration policy and planning the support system for immigrants.Tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuttajien asenteita sopeutumisprosessissa tapahtuvia sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia eli akkulturaatiota koskien. Akkulturaatiotutkimuksen näkökulmaa kuitenkin laajennettiin tarkastelemalla myös maahanmuuttajien arvoja ja kokemuksia valtaväestön odotuksista kulttuurista sopeutumista koskien. Tämän lisäksi tarkasteltiin asenteiden ja arvojen välisiä yhteyksiä sekä niiden merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Intialaissyntyiset henkilöt valittiin tutkimukseen, koska he edustavat yhtä nopeimmin kasvavista maahanmuuttajaryhmistämme eikä Suomessa tätä ryhmää ole aiemmin tutkittu. Tutkimukseen osallistui 75 henkilöä, jotka edustavat Suomessa asuvista intialaissyntyisistä maahanmuuttajista ryhmän korkeimmin koulutettua osaa. Tutkimus toteutettiin postissa saapuvana kyselynä. Suurelle osalle kyselyn saajista lähetettiin ensin osallistumiseen motivoiva tiedustelu sähköpostitse. Tulokset vahvistivat aikaisemmin saatua tietoa kulttuurista integraatiota painottavien asenteiden korostumisesta maahanmuuttajien vastauksissa. Kulttuurin syvärakenteisiin kuuluvia, naimisiinmenoa koskevia asenteita hallitsivat kuitenkin eristäytymishalut. Maahanmuuttajat myös hahmottivat todenmukaisesti valtaväestön toiveita maahanmuuttajien sulautumisesta suomalaiseen kulttuuriin. Asenteiden ja koettujen valtaväestön odotusten välisillä ristiriidoilla ei oletusten vastaisesti ollut selvää merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Korkeasti koulutettujen intialaissyntyisten maahanmuuttajien arvoissa korostuivat itseohjautuvuuden ja universalismin arvotyypit, mikä erottaa heitä perinteisestä intialaisesta arvokulttuurista. Tutkimuksessa oletukset arvotyyppien ja akkulturaatioasenteiden välisistä yhteyksistä saivat osittaista vahvistusta. Myös oletukset kollektivististen arvojen suojaavasta roolista stressiä vastaan sekä oletukset suoriutumista korostavien arvojen merkityksestä hallinnan tunteen ylläpitäjinä saivat vahvistusta. Aineistoon liittyvistä heikkouksista huolimatta tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan arvoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien sopeutumisprosessissa. Tieto arvoista voi hyödyttää sekä vaikeita päätöksiä tekeviä ja kulttuurisen muutoksen kanssa kamppailevia maahanmuuttajayksilöitä että Suomen viranomaisia maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttajien tukemisen suunnittelussa

Työstä saatava kiitos: – Ajallinen muutos ja yhteys palkansaajien työtyytyväisyyteen 2000-luvun Suomessa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä esimiehiltä ja toisaalta työtovereilta tai asiakkailta saatavan kiitoksen kokemuksia palkansaajilla vuosina 2003, 2008 ja 2013 sekä kiitoksen saamisen yhteyttä työtyytyväisyyteen. Työolotutkimuskyselyaineisto koostui kolmesta toisistaan riippumattomasta poikkileikkausaineistosta (yhteensä N = 13 372). Tulokset osoittivat, että kiitoksen saaminen omalta esimieheltä ja toisaalta työtovereilta tai asiakkailta on hitaasti yleistymässä suomalaisilla työpaikoilla. Kiitoksen saaminen sekä esimieheltä että työtovereilta tai asiakkailta selittivät työtyytyväisyyttä, kun keskeisten taustatekijöiden, työolokokemusten ja yleisen tuen kokemusten vaikutukset työtyytyväisyyteen oli vakioitu. Kiitoksen antamista voidaan hyödyntää nykyistä enemmän työhyvinvoinnin ja hyvän työn tuloksen ylläpitämiseksi. Tätä työn sosiaalista voimavaraa voidaan työpaikoilla edistää koulutuksella sekä esimiesten ja henkilöstön omilla aktiivisilla teoilla

Municipality-level differences in disability retirement in Finland: the contribution of local social characteristics

The risk of disability retirement varies considerably between Finnish municipalities. This study shows that the differences are mainly explained by the individual characteristics of residents, while the effect of municipal level characteristics is weak. Among municipal characteristics, higher unemployment rates, lower tax revenues and higher morbidity are most strongly associated with the risk of disability retirement

Muutokset työssä, työn imu ja jatkamisaikeet työelämässä : kolmen vuoden seurantatutkimus suomalaisilla hammaslääkäreillä

Muutoksista selviytyminen, työuran pidentäminen sekä työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat suomalaisen työelämän merkittävimpiä haasteita. Hammaslääkäreitä koskevassa pitkittäistutkimuksessamme yhdistimme nämä kolme teemaa ja tarkastelimme niiden keskinäisiä suhteita voimavarojen säilyttämisteorian pohjalta. Oletimme suun terveydenhuollon lakiuudistusten vaikutusten vuonna 2003 selittävän seuraavan kolmen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia työn imussa. Niin ikään oletimme, että työn imun muutokset selittävät sekä aikeita jatkaa työelämässä että arvioita lakiuudistusten vaikutuksista vuonna 2006. Eläkkeelle siirtymistä koskevassa tutkimuksessa on yleensä tutkittu erilaisten yksittäisten tekijöiden yhteyttä eläkeaikomuksiin. Tässä tutkimuksessa halusimme sitä vastoin tutkia työuralla jatkamisen aikomuksiin vaikuttavia työssäoloaikaisia prosesseja, joissa vähitellen muotoutuvat eläkkeelle siirtymiseen johtavat kokemukset ja ratkaisut. Tutkimusaineistona olivat ne 46−65-vuotiaat ikääntyvät hammaslääkärit (N = 1577), jotka osallistuivat vuosina 2003 ja 2006 suomalaisille hammaslääkäreille suunnattuun seurantatutkimukseen (vastausprosentti 84). Rakenneyhtälöanalyysit vahvistivat tutkimuksen oletuksia. Hammaslääkäreiden myönteiset arviot suun terveydenhuollon uudistusten vaikutuksista ennustivat työn imun tason nousua, mikä edelleen ennusti myöhempiä työssä jatkamisen aikomuksia vielä lähtötilanteen työssä jatkamisaikeiden vakioinnin jälkeenkin. Muutokset työn imussa välittivät myös lähtötilanteen lakiuudistusten vaikutuksia koskeneiden arvioiden vaikutuksia myöhempiin arvioihin. Monista vakioiduista tekijöistä ikä, terveys ja taloudellinen tilanne olivat myös lievässä suorassa yhteydessä työssä jatkamisaikeisiin. Teoreettinen lähtökohta sekä työhyvinvointiprosessien ja myönteisten työhön kiinnittävien tekijöiden (työn imu) huomioon ottaminen pitkittäistutkimuksessa avaavat uusia näkökulmia keskusteltaessa työssä jatkamisen mahdollisuuksista

Too good to be true? Similarities and differences between engagement and workaholism among finnish judges

Recently, it has been suggested that in addition to positive relationships between work engagement and organizational outcomes, work engagement may also have a dark side, i.e., it may also lead to negative consequences for the employee. This study of a representative sample of Finnish judges (N=550) investigated the similarities and differences between work engagement and workaholism. Despite differences between work engagement and workaholism. Despite some similarities, our results generally supported previous findings that engagement and workaholism are distinct concepts. First, confirmatory factor analysis showed that engagement and workaholism are distinct concepts. First, confirmatory factor analysis showed that engagement and workaholism are separate notions, although absorption, a sub-dimension of engagement, also loaded weakly on the workaholism factor. Second, structural equation modeling results showed that in contrast to workaholism, engagement was positively related to job resources (positive core self-evaluations and social capital) and to better sleep quality, life satisfaction, and work-family and family-work interface, and negatively related to presenteeism and turnover intentions. Unexpectedly, engagement was unrelated to detachment from work. Both engagement and workaholism were positively associated with organizational commitment, working hours and overtime. Interestingly, workaholics showed both organizational commitment and, tentatively, turnover intentions. All in all, engagement was mainly related to healthy and positive outcomes. However, even though engaged employees enjoy working, they should ensure sufficient recovery, such as detachment from work, in order to remain engaged

Impact of a Finnish reform adding new sickness absence checkpoints on rehabilitation and labor market outcomes: an interrupted time series analysis

Objectives In 2012, new checkpoints were introduced in the Finnish sickness absence system to improve early detection of long-term work disability and hasten return to work after illness. We examined whether the reform affected participation in rehabilitation and labor market outcomes over a one-year period. Methods We used interrupted time series analysis among persons who started receiving sickness allowance up to three years before and up to two years after the reform. Separate analyses were conducted among those who passed 30, 60, and 90 sickness allowance days. Poisson regression analysis was used, controlling for seasonal variation, gender, age, and educational level. Results After the reform, participation in rehabilitation within one year of passing 30 sickness allowance days increased by 5.1% [incidence rate ratio (IRR) 1.051, 95% confidence interval (CI) 1.015–1.086]. The increase after 60 and 90 sickness allowance days was slightly larger. Looking at the type of rehabilitation, vocational rehabilitation from the earnings-related pension scheme increased most. Regarding the rehabilitation provided by the Social Insurance Institution of Finland (Kela), vocational rehabilitation, medical rehabilitation, and discretionary rehabilitation increased, but the increase was statistically significant only in the last case. Post-reform changes in employment, unemployment, sickness absence and disability retirement were negligible. Conclusions The introduction of new sickness absence checkpoints was associated with an increase in participation in rehabilitation but did not affect labor market outcomes one year later. The reform thus was only partially successful in achieving its objectives. Future research should focus on identifying the most effective approaches for utilizing rehabilitation to enhance labor market participation after sickness absence

Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen

Tutkimme työn imun ja työuupumuksen sosiaalista luonnetta ja siirtymistä hammaslääkäri-hammashoitaja – työpareilla. Pyrimme muun muassa selvittämään, millaisissa olosuhteissa ja millaisen prosessin tuloksena työn imu ja työuupumus siirtyvät yhdessä työtä tekevien työtovereiden välillä. Lisäksi tarkastelimme työhyvinvointia työpareilla sosiaalisen vaihdon ja keskinäisen oikeudenmukaisuuden kokemusten näkökulmasta. Hankkeen toisessa osassa testasimme kolmen mittauskerran ja seitsemän vuoden seuranta-aineistossa suomalaisilla hammaslääkäreillä erityisesti työn imun kehityskulkuja, pysyvyyttä ja seurauksia peilaten niitä suhteessa työuupumukseen ja toiseen, vain vähän tutkittuun työpahoinvoinnin ilmentymään, eli työholismiin

With a litte help from my assistant: buffering the negative effects of emotional dissonance on dentist performance

Objective In this study, we hypothesized that dentist' interpersonal resources (good cooperation with one's assistant) together with their personal resources (optimism) buffer the negative effects of emotional dissonance (a demand that occurs when there is a difference between felt and displayed emotions) on job performance (in-role and extra-role performance) over time. Method We carried out Hierarchical Regression Modeling on a sample of 1954 Finnish dentists who participated in a two-wave 4-year longitudinal study. Results Results showed that good cooperation with dental assistants buffered the negative effects of emotional dissonance on both in-role and extra-role performance among the dentists in the long term. However, unexpectedly, dentists' high optimism did not buffer their in-role nor extra-role performance over time under conditions of experiencing high emotional dissonance. Conclusions We conclude that interpersonal job resources such as good cooperation with one's colleagues may buffer the negative effect of emotional dissonance on dentists' job performance even in the long term, whereas the role of personal resources (e.g., optimism) may be less important for maintaining high job performance under conditions of emotional dissonance. The study novelties include the test of the negative effects of emotional dissonance on long-term performance in dentistry and the identification of the job rather than personal resources as the buffers against the negative effects of emotional dissonance on long-term performance