Safety Aspects of Bio-Based Nanomaterials

Moving towards a bio-based and circular economy implies a major focus on the responsible and sustainable utilization of bio-resources. The emergence of nanotechnology has opened multiple possibilities, not only in the existing industrial sectors, but also for completely novel applications of nanoscale bio-materials, the commercial exploitation of which has only begun during the last few years. Bio-based materials are often assumed not to be toxic. However, this pre-assumption is not necessarily true. Here, we provide a short overview on health and environmental aspects associated with bio-based nanomaterials, and on the relevant regulatory requirements. We also discuss testing strategies that may be used for screening purposes at pre-commercial stages. Although the tests presently used to reveal hazards are still evolving, regarding modifi­cations required for nanomaterials, their application is needed before the upscaling or commercialization of bio-based nanomaterials, to ensure the market potential of the nanomaterials is not delayed by uncertainties about safety issues

The integrity of the U12 snRNA 3 ' stem-loop is necessary for its overall stability

Disruption of minor spliceosome functions underlies several genetic diseases with mutations in the minor spliceosome-specific small nuclear RNAs (snRNAs) and proteins. Here, we define the molecular outcome of the U12 snRNA mutation (84C>U) resulting in an early-onset form of cerebellar ataxia. To understand the molecular consequences of the U12 snRNA mutation, we created cell lines harboring the 84C>T mutation in the U12 snRNA gene (RNU12). We show that the 84C>U mutation leads to accelerated decay of the snRNA, resulting in significantly reduced steady-state U12 snRNA levels. Additionally, the mutation leads to accumulation of 3 '-truncated forms of U12 snRNA, which have undergone the cytoplasmic steps of snRNP biogenesis. Our data suggests that the 84C>U-mutant snRNA is targeted for decay following reimport into the nucleus, and that the U12 snRNA fragments are decay intermediates that result from the stalling of a 3 '-to-5 ' exonuclease. Finally, we show that several other single-nucleotide variants in the 3 ' stem-loop of U12 snRNA that are segregating in the human population are also highly destabilizing. This suggests that the 3 ' stem-loop is important for the overall stability of the U12 snRNA and that additional disease-causing mutations are likely to exist in this region.Peer reviewe

TILITOIMISTON TYÖNTEKIJÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET NYT JA TULEVAISUUDESSA

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille mitä kehittämistarpeita tilitoimiston työntekijöillä on nyt ja tulevaisuudessa. Tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin, millaisia vaikutuksia toimialaa koskevilla muutoksilla on ollut ja mitä muutoksia tilitoimistotyöhön on odotettavissa. Lisäksi selvitettiin koulutustarpeita ja koulutuksiin osallistumista tutkimuksen kohteena olevassa tilitoimistossa. Tietoperustaa varten tietoa haettiin monista eri kirjallisista sekä sähköisistä lähteistä. Tarkoituksena oli kuvata taloushallinnon toimialaa, sen muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi taloushallinnon toimialalla toimivien soveltuvuutta sekä osaamista ja sen kehittämistä yleisesti. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2015. Tutkimuskohteena oli kuuden hengen tilitoimisto, jonka kaikki työntekijät osallistuivat kyselyyn. Tutkimustulosten mukaan toimialalla tapahtuvat erilaiset muutokset aiheuttavat enemmistön vastaajien mielestä vain vähän haasteita omaan työhön. Ajantasaiskoulutusten merkitys toimialalla on suuri, ja kohdeyrityksessä erilaisiin koulutuksiin oli osallistuttu vuosien 2014–2015 aikana vaihtelevasti. Kehittämistarpeita löytyi eri osa-alueiden kohdalla eniten laki-, säädös- sekä verotusmuutoksiin liittyen, samoin digitaaliseen taloushallintoon liittyen, joihin vastaajat kokevat suurimmaksi osaksi vähän tai jonkin verran kehittämistarpeita.The purpose of this thesis was to find out what are the current and future developmental needs of employees in accounting companies. With the survey, it was explored how different changes have influenced the industry and what kind of changes there will be in the future in accounting companies. Moreover, the survey was carried out to find out the need for and participation in training courses among the employees of the commissioning accounting company. For the theoretical part, information was searched from print and internet sources. The theoretical part discusses financial administration, the changes in the industry and their causes. Furthermore, the thesis goes through the suitability of the employees in financial administration, and the skills and knowledge of employees, as well as their development. The internet survey was made for an accounting company in October 2015. The accounting company has six employees, and they all replied to the survey. The results of the survey show that the changes challenge the employees’ job only a little. However, the updating training in the industry is important. The employees of the accounting company have taken part in different training courses in 2014 and 2015 to varying degrees. The needs for development were found in different areas. Mostly the employees experienced little or some need for development in the areas of law amendments, changes in taxation and digital financial systems

Narrations of (in)significant pasts in young people’s identity construction

This article presents a study that examined the historical social narratives of 14–17-year-old Finnish-speaking adolescents in Finland and transnational settings. Our goal was to research what kinds of narratives young people would tell when they were asked to write the history of a group or nationality most suitable for them. The research material was collected as part of data collection in 2020 from three cities: a small Finnish town, a medium-sized city in Finland and a large European city outside Finland. We analysed whether young people chose to write national, sub-national or supra-national historical social narratives. Place-based differences in results were apparent, and we analysed these differences using the concept of spatial socialisation. We also discuss the challenges that history education faces in the light of our findings.Peer reviewe

Helsingin kantakaupungin kehittyminen 1550–2018 : historialliset kaupunkiroolit, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

This doctoral thesis examines the development of the inner city of Helsinki during a long timespan, from the birth of the city to the present day (1550‒2018). The study inspects 1. How the inner city of Helsinki has been developed in different times, especially from the viewpoint of the city spaces and physical structures, but also from the viewpoint of functions and for what reasons, 2. How various international, especially European trends, of city planning and architecture have influenced the planning of Helsinki inner city in different time periods? 3. What kind of influence the local context, more closely the history of inner city neighbourhoods, has had on the development the neighbourhoods? 4. How the recent neighbourhoods have been formed and what kind of needs for further development there are in the inner city of Helsinki? The research material can be divided into seven categories: research literature, professional magazine material, archive material, interviews, newspaper articles, statistics and observation material. The central theoretical framework of the research consists of the theory of city roles. By city roles I mean those livelihoods that are crucial for the existence of the city and through which the the role of the city in the hierarchies and networks of cities is determined. City roles and changes in them have historically had a tremendous significance in the development of the inner cities. In the history of Helsinki, this study recognises several city roles that have considerably determined what has been built in the inner city of Helsinki during different times. Architecture has generally reflected the heyday of a city role. Some of the city roles of Helsinki have ceded, and new city roles have replaced them, but many roles have had continuity, and several city roles have accumulated during the centuries. The second theoretical perspective of the study is offered by the concept of path dependency. According to the path dependency theory, historical events and choices have influence on how the city appears physically and functionally and on what possibilities and challenges the city will have ahead in the future. The present study examines path dependency especially in the city planning and architecture of the inner city of Helsinki. It describes closely the international influences in the planning of the inner city of Helsinki in different times. The decisions that other cities have made and the paths they have chosen have influenced the planning of Helsinki. International influences on the planning of the inner city of Helsinki have mostly come from the Baltic Sea region and European cities, but especially during the second half of the 20th century also from the United States. The local context has also, in one way or another, always influenced and has been taken into account in the planning of the inner city of Helsinki. During the last few decades, after the long period of emphasizing suburban planning, focus in the city planning of Helsinki has moved towards more compact urban development. In the planning of the inner city, there has been a slow comeback of traditional, urban city construction. This change has been associated with changes in the city roles, especially the weakening of the industrial role and the strengthening of city roles related to services. The revival of the traditional elements of inner city building has not, however, been complete. There are still pivotal differences between modern and traditional urban building in architecture, building practices and in the way local services are organized. Although there has been many well-meaning and successful efforts to regenerate the inner city, there are still things to do. During the 21st century, Helsinki has succeeded extremely well in different international comparisons of cities. The current study speculates whether Helsinki has during the beginning of the 21st century had a golden era during which the city would have acted as an international forerunner and what obstacles there are to achieving or retaining such a position. Keywords: Helsinki, inner city, city roles, path dependency, urban planning, architecture, history of urban planning, history of architecture, urban history, urban geography, history of Helsinki, planning influences, city centres, development of city centresTässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin kantakaupungin kehittymistä pitkällä aikavälillä aina Helsingin synnystä nykypäivään (v. 1550‒2018). Tutkimuksessa tarkastellaan 1. Miten Helsingin kantakaupunkia on eri aikoina pyritty kehittämään ennen kaikkea tilallis-fyysisen rakenteen, mutta myös toimintojen näkökulmasta ja mistä syistä, 2. Miten ja mitkä kansainväliset, etenkin eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin suuntaukset ovat vaikuttaneet Helsingin kantakaupungin suunnittelussa eri aikakausina? 3. Millainen vaikutus paikallisella kontekstilla, erityisesti kaupunginosien historialla, on ollut kantakaupungin kaupunginosien kehittämisessä? 4. Miten kantakaupungin tuoreimmat kaupunginosat ovat toteutuneet ja millaisia kehittämistarpeita Helsingin kantakaupungissa on? Tutkimuksen aineisto voidaan jakaa seitsemään ryhmään: tutkimuskirjallisuus, ammattilehtiaineistot, arkistolähteet, haastattelut, sanomalehtiartikkelit, tilastot ja havainnointiaineisto. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä ovat kaupunkiroolit. Kaupunkirooleilla tarkoitan niitä kaupungin olemassaolon kannalta keskeisiä elinkeinoja, joiden kautta määrittyy kaupungin rooli kaupunkien välisissä hierarkioissa ja verkostoissa eri aluetasoilla. Kaupunkirooleilla ja kaupunkiroolien muutoksilla on historiallisesti ollut valtavan suuri merkitys keskusta-alueiden suunnittelussa. Tutkimus tunnistaa Helsingin historiasta useita kaupunkirooleja, jotka ovat merkittäviltä osin määrittäneet sitä mitä Helsingin kantakaupunkiin on milloinkin rakennettu. Arkkitehtuurissa on kuvastunut kulloinkin kukoistanut kaupunkirooli. Osa Helsingin kaupunkirooleista on väistynyt ja uusia on tullut tilalle, mutta monilla rooleilla on ollut jatkuvuutta ja vuosisatojen saatossa Helsingille on kasautunut useita kaupunkirooleja. Tutkimuksen toisen merkittävän teoreettisen tarkastelunäkökulman tarjoaa polkuriippuvuuden käsite, jonka mukaan historialliset tapahtumat ja valinnat vaikuttavat siihen, millainen kaupunki fyysisesti ja toiminnallisesti on ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita sillä on tulevaisuudessa edessään. Tutkimuksessa polkuriippuvuutta on tarkasteltu etenkin Helsingin kantakaupungin kaupunkisuunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Tutkimuksessa on kuvattu tarkkaan Helsingin kantakaupungin kaupunkisuunnitteluun ja arkkitehtuuriin eri aikoina tulleita kansainvälisiä vaikutteita. Muissa kaupungeissa aiemmin tehdyt ratkaisut ja valitut polut ovat vaikuttaneet Helsingin suunnitteluun. Vaikutteita on saatu ennen kaikkea Helsingin lähikontekstista, eli Itämeren alueelta ja eurooppalaisista kaupungeista, mutta etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla myös Yhdysvalloista. Helsingin kantakaupungin suunnittelussa on eri aikoina vaikuttanut ja huomioitu tavalla tai toisella myös paikallinen konteksti ja suunnitteluhistoria, mm. arkkitehtonisin ja asemakaavallisin viittauksin. Viime vuosikymmeninä Helsingin kaupunkisuunnittelussa on pitkän esikaupunkirakentamista painottaneen ajanjakson jälkeen painopiste siirtynyt kohti aiempaa tiiviimpää kaupunkirakentamista. Kantakaupungin suunnittelussa on tehty hidasta paluuta kohti perinteistä, urbaania kaupunkirakentamista. Muutos on liittynyt kaupunkiroolien murrokseen, erityisesti teollisen roolin heikkenemiseen ja palvelualoihin liittyvien kaupunkiroolien vahvistumiseen. Paluu perinteisen kantakaupunkimaisen rakentamisen elementteihin ei kuitenkaan vielä ole kokonaisvaltainen. Keskeisiä eroja perinteiseen kantakaupunkimaiseen rakentamiseen on mm. arkkitehtuurissa, rakentamisen tavassa ja lähipalvelutarjonnan järjestämisessä. Vaikka Helsingin kantakaupungissa on tehty runsaasti kehittämistoimenpiteitä viime vuosikymmeninä ja useita onnistumisiakin nähty, myös erilaisia kehittämistarpeita on. Helsinki on 2000-luvulla menestynyt erinomaisesti erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Tutkimuksessa on pohdittu, onko Helsingillä 2000-luvulla ollut kultainen kausi, jolloin kaupunki olisi toiminut kansainvälisenä edelläkävijänä ja mitä haasteita tällaisen aseman saavuttamiselle ja/tai säilyttämiselle on. Asiasanat: Helsinki, kantakaupunki, kaupunkiroolit, polkuriippuvuus, kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelun historia, arkkitehtuurin historia, kaupunkihistoria, kaupunkimaantiede, Helsingin historia, suunnitteluvaikutteet, kaupunkikeskustat, keskustojen kehittyminen, keskustojen kehittämine

Historian oppikirjojen ja opetussuunnitelmien tavoitteet ristiriidassa?

Artikkeli perustuu lukion ja yläkoulun historian oppikirjojen aktivoi-vien osuuksien, erityisesti tehtävien ja lähdeaineistojen tarkasteluun. Tehtävien tavoitteenasettelua analysoitiin käyttäen opetussuunnitelman historian ainekohtaisen osuuden taitotavoitteita, erityisesti historian tekstitaidon käsitettä. Artikkelin tutkimuskysymykset liittyvät siihen, miten historian taidot oppikirjoissa käsitetään ja arvotetaan suhteessa sisältöihin. Tutkimuskysymyksenä on, painottavatko oppikirjojen teh-tävät opetussuunnitelmien sisältö- vai taitotavoitteita sekä millaisia tai-toja tehtävissä painotetaan. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin yläkoulun ja lukion oppikirjojen tehtävien tavoitteenasetteluiden painotuksia suh-teessa toisiinsa sekä opetussuunnitelmiin. Tutkimus osoitti, että tehtävät ohjaavat suurelta osin oppikirjatekstien lähilukuun ja sisältötavoitteisiin, taitotavoitteiden jäädessä sivuosaan. Se vahvisti myös edeltävien tutki-musten huomioita siitä, että oppikirjat seuraavat opetussuunnitelman muutoksia viiveellä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tehtävien muo-toa ohjaavat erityisesti lukion osalta ylioppilaskokeen tehtävätyypit.Peer reviewe

Peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä menneisyyden tapahtumien merkityksistä

Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä siitä, millaisia menneisyyden tapahtumia he pitävät merkityksellisenä. Tutkimus toteutettiin yhdessä pääkaupunkiseudun yhdeksännen luokan opetusryhmässä keväällä 2017. Oppilaat pohtivat ryhmäkeskusteluissa historian merkitystä. Ryhmähaastattelun pohjustukseksi oppilaat valitsivat 41 historian tapahtumakortista henkilökohtaisen historianarratiivinsa kannalta merkityksellisimmät. Tutkimuksessa seurattiin tarkemmin viiden oppilaan muodostaman ryhmän työskentelyä. Historian samaistumiskohteena kansallinen menneisyyskertomus näyttäytyi heillä eurooppalaista narratiivia vahvempana. Artikkelissa tarkastellaan oppilaiden korttivalintaperusteita ja sitä, millainen näkemys heillä on historiasta.Peer reviewe