Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet muistisairauksien ennaltaehkäisytyöhön

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia terveydenhuollon ammattilaisten asennetta muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Muistikko-hankkeen aineistoa. Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka terveydenhuollon ammattilaiset asennoituvat ja tiedostavat muistisairauksien ennaltaehkäisyä. Aineiston muodosti kaksi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimus antoi positiivisen kuvan terveydenhuoltoalan ammattilaisten asenteesta muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Tutkimukseen osallistuneet tiedostivat mahdollisuuden ennaltaehkäistä muistisairauksia. Haastateltavat olivat myös tietoisia muistisairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvistä tutkimusnäytöstä. Haastateltavat myös tiedostivat, kuinka ohjeistaa asiakkaitaan kertomalla, kuinka muistisairauksia voi ennaltaehkäistä. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat motivoituneita kertomaan asiakkaille muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja kuinka he voivat ehkäistä muistisairauksia. Huomattavaa oli myös, että ammattilaiset kiinnittivät myös omassa elämässään huomiota elintapojen merkitykseen.The purpose of this thesis was to study the attitude of health care professionals towards the prevention of memory disorders. The material of the study was the material of the Ministry of Health and Wellbeing's Muistikko project. The thesis analyzed how health care professionals are mindful of and aware of the prevention of memory disorders. The material consisted of two focus group interviews involving healthcare professionals. The thesis was carried out as a qualitative study and the material was analyzed using content analysis. The study gave a positive picture of the attitudes of healthcare professionals to the prevention of memory disorders. The participants were aware of the possibility of preventing memory disorders. The interviewees were similarly aware of research screenings related to the prevention of memory disorders. Moreover, the interviewees knew how to guide their clients by telling how to prevent memory disorders. Healthcare professionals are motivated to tell customers about the prevention of memory disorders and how they can prevent memory disorders. It was also noteworthy that professionals became aware of the importance of lifestyles in their own lives

Selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista

Tämän hallituksen kärkihankkeen tavoitteena oli laatia selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toimeenpanon vaikutuksista, edelleen kaatopaikalle sijoitettavista jätejakeista sekä tarpeesta säätää kierrätyskelpoiselle jätteelle kaatopaikkakielto 2025 lähtien. Taustalla on kaatopaikka-asetuksen (331/2013) mukainen orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus, jolla pyritään ohjaamaan biohajoava tai muuta orgaanista ainesta sisältävä jäte pois kaatopaikoilta materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi sekä vähentämään jätehuollosta aiheutuvia haittoja ympäristölle. Selvityksen tulosten perusteella kielto on osoittautunut myönteiseksi jätehuollon kehittymisen kannalta; aiemmin kaatopaikoille sijoitettu orgaaninen jäte on kiellon jälkeen pääsääntöisesti ohjautunut joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Kaatopaikoille sijoitetaan lähinnä mineraalisia materiaaleja ja kierrätyskelvotonta jätettä. Yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille sijoitetaan enää 3%. Kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakielto on orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä toteutunut. Kielto on myös edistänyt uusien jätteenkäsittelytoimintojen kehittymistä, mutta samalla luonut tiettyjen tuotannon jätteiden osalta haasteita, koska kaikille materiaalina hyödyntämiskelvottomille jätteille ei löydy riittävästi energiahyödyntämis- tai jatkokäsittelykapasiteettia. Tämä taas on lisännyt jätteiden varastointitarvetta. Näihin haasteisiin ympäristöministeriö on selvityksen tuloksiin perustuen vastannut päivittämällä kaatopaikkakiellon soveltamista koskevaa ohjeistusta erityisesti poikkeusmahdollisuuksien osalta

Perehdytyksellä osaavampaan työyhteisöön : Luhtikylän päiväkodin perehdytysmalli ja -materiaali

Tämän toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää Luhtikylän päiväkodin perehdyttämiskäytäntöä ja parantaa työn laatua. Työntekijät osallistettiin kehittämään päivähoidon käytännön työn opastusta ja perehdyttämistä sekä olemaan mukana perehdyttämismateriaalin toteuttamisessa oman organisaation käyttöön. Tavoite oli luoda perehdyttämismalli, joka sisältää selvityksen johtajan tehtävistä perehdytyksessä, työntekijöiden pelisäännöt käytännön perehdyttämistyötä varten, perehdyttämismateriaalin ja perehtyjän tarkistuskortin. Jälkimmäinen on johtajan ja alaisen välinen seurantakortti perehdyttämisen etenemisestä ja onnistumisesta. Päiväkodissa ei aikaisemmin ollut perehdyttämismateriaalia eikä yhtenäistä ohjeistusta perehdyttämiseen ja työn opastukseen. Päiväkodin perehdyttämismallin ja -materiaalin kehittäminen muodostui useista työvaiheista. Ensimmäiseksi selvitettiin todellisuuskertomuksien avulla työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia perehdyttämisestä. Kertomuksista ilmeni, miten merkityksellistä perehdyttäminen tai sen puute on. Tämän jälkeen varsinaista mallia ja materiaalia työstettiin aivoriihi-istunnoissa. Tuotosta arviointiin ja kokeiltiin käytännössä. Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi Luhtikylän päiväkotiin perehdyttämismalli ja -materiaali. Systemaattisen perehdyttämistyön avuksi laadittiin lisäksi perehtyjän tarkistuskortti. Se on perehdytystyön apuväline esimiehelle, työhön opastajalle ja uudelle työntekijälle. Esimiehelle se on myös seurantadokumentti suoritetusta perehdyttämisestä. Perehdyttämismateriaali ja malli, joka sisältää perehtyjän tarkistuskortin ovat käytössä Luhtikylän päiväkodissa. Orimattilan kaikki varhaiskasvatusyksiköt voivat hyödyntää perehtyjän tarkistuskorttia, perehdyttämismallia ja -materiaalia omassa perehdytystyössään.The purpose of this development project was to develop the work introduction practices of Luhtikylä day care center and improve the quality of work. Employees were involved to develop day care practical work guidance and introduction, as well as to participate to create introduction material for the use of their own organization. The goal was to create job introduction model, which includes leader tasks for job introduction, worker’s rules of the game for practical work introduction, introduction material and a check list for the worker being introduced. With the help of the check list it’s possible to follow up the progress and success of the introduction for both leader and subordinate. The nursery had no previous introduction material and no uniform guidelines for introduction and job guidance. The development of the day care center work introduction model and material consisted of several work stages. First, the workers told their thoughts and experiences of work introduction with the help of reality stories. The stories showed how significant introduction or the lack of it was. After that, the actual introduction model and material was produced in brainstorming sessions. The output was assessed and tested in practice. The development output was Luhtikylä day care introduction model and material. To put in use a systematic work introduction a check list for a new employee was planned. The check list is a helping tool for superior, mentor and new employee. For the superior it is also a follow-up document of the successful completion of work introduction. The introduction model and material including the check list are now in use in Luhtikylä day care center. All the Orimattila early childhood education units can utilize the introduction model, material and check list developed in this project