Lounela, Anu, Berglund, Eeva and Kallinen Timo (eds) 2019. Dwelling in Political Landscapes. Contemporary Anthropological Perspectives

Lounela, Anu, Berglund, Eeva and Kallinen Timo (eds) 2019. Dwelling in Political Landscapes. Contemporary Anthropological Perspectives. Helsinki: SKS. Studia Fennica Anthropologica 4. 293 p. ISBN 978-951-858-087-7 (Print), ISBN 978-951-858-114-0 (PDF) ISBN 978-951-858-113-3 (EPUB). https://doi.org/10.21435/sfa.4

"Ylös veljet valkoiset!" Sisällissodan valkoisten laulujen historiapolitiikka YouTube-videoiden kommenteissa

Musiikkia kuunnellaan entistä useammin niin kutsutuista striimauspalveluista, joista Youtube on suosituin. Samalla Youtubesta on tullut poliittisten identiteettien rakentumisen areena. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuoden 1918 sisällissodan valkoisen Suomen lauluperinteen kommentointia Youtubessa. Kuudesta laulusta tehtyjen videoiden kommenttien perusteella Youtuben käyttäjien suhde sisällissotaan on jo etäinen. Sisällissodan lauluista on tullut osa uusisänmaallista kulttuuria, ja niitä käytetään myös nykypolitiikan ja -yhteiskunnan kommentointiin. Kansainvälisen äärioikeiston edustajat ovat aktiivisia kommenttiosioissa.</p

Kertomaa suomen viime sodasta

Kirja-arvi

Andersen, Astrid Oberborbeck, Anne Line Dalsgård, Mette Lind Kusk, Maria Nielsen, Cecilie Rubow and Mikkel Rytter (eds): Anthropology inside out. Fieldworkers taking notes

Book Review: Andersen, Astrid Oberborbeck, Anne Line Dalsgård, Mette Lind Kusk, Maria Nielsen, Cecilie Rubow and Mikkel Rytter (eds) 2020. Anthropology Inside Out: Fieldworkers Taking Notes. Canon Pyon: Sean Kingston Publishing. 227 p. ISBN: 9781912385218 (paperback); ISBN: 9781907774232 (E-book)

The musical legacy of the 1918 Finnish Civil War on YouTube: reconciliation and agitation

Conflicts such as wars, rebellions and revolutions often give rise to songs that pass on from one generation to another. This applies also to the bloody 1918 Finnish Civil War, which led to the death of nearly 37 000 people (about 1% of the population), of whom the majority 27 000 belonged to the defeated, the Reds, and affected Finnish society on every level and in long-lasting ways, some of which can still be acknowledged today. For decades after the war official and public commemoration of the war dead applied only to the winners, the Whites, whereas the Reds were forced to mourn and honour their dead in the private sphere. On both sides, songs were first a popular way of keeping up spirits and then after the war to commemorate the war. These songs were sung at funerals, parades as well as to mock the enemy. Today some of these songs as well as new ones on the topic are still popular and circulate in various versions on YouTube and other social media sites. These music videos are often remixes of original footage and photos used together with images from other sources. The most popular videos have been viewed hundreds of thousands of times. In this article, we explore the digital heritage of the 1918 Finnish Civil War by giving first an overview of the musical legacy of the war and then analyse how and why this musical legacy continues to flourish on YouTube.</p

"Ylös veljet valkoiset!": Sisällissodan valkoisten laulujen historiapolitiikka YouTube-videoiden kommenteissa

Musiikkia kuunnellaan entistä useammin niin kutsutuista striimauspalveluista, joista YouTube on suosituin. Samalla YouTubesta on tullut poliittisten identiteettien rakentumisen areena. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuoden 1918 sisällissodan valkoisen Suomen lauluperinteen kommentointia YouTubessa. Kuudesta laulusta tehtyjen videoiden kommenttien perusteella YouTuben käyttäjien suhde sisällissotaan on jo etäinen. Sisällissodan lauluista on tullut osa uusisänmaallista kulttuuria, ja niitä käytetään myös nykypolitiikan ja -yhteiskunnan kommentointiin. Kansainvälisen äärioikeiston edustajat ovat aktiivisia kommenttiosioissa

”Yö, metsä, aika ennen kristinuskoa”:kotimaan ja kansakunnan representaatiot black metalissa ja folk metalissa Suomessa ja Norjassa

Abstract In this thesis, various meanings of representations of homeland and nation were explored from a view of symbolic anthropology and social constructionism. The main research material consists of interviews of 16 Norwegians and 21 Finns, including musicians and other active members of Black Metal and Folk Metal subcultures. The interviews were conducted in 2010–2012. In these subcultures, the most important symbols of homeland and nation were associated with the past and nature. Symbols were given meanings in different ways, also politically, although disagreements regarding politics at a subcultural cubcultural context. Political goals were, for example, resistance to immigration, nature conservation and promoting the home region. Although these subcultures positioned themselves as counterculture, they reproduced national meanings of the mainstream cultures. Members of the subcultures often identified themselves with 19th century National Romantics. According to them, National Romantic ideas had become suspect or forbidden in Finland and Norway after the Second World War. However, the views of the informants were radically different from each other and even some commonly shared ideas were strongly criticized in the subcultures. Based on the interview materials, level of commitment varied in the subcultures. For some informants, black metal was a comprehensive way of life. For others, it meant just good music or a chance to promote folklore. The most extreme statements came from Finnish Black Metal musicians and fans. Some of them even supported National Socialism. On the other hand, Finnish Folk Metal musicians were opposed to more extreme ideas. In general, Norwegian informants emphasized National Romanticism more than Finnish informants.Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin symbolisen antropologian ja sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta kotimaan ja kansakunnan representaatioiden moninaisia merkityksiä black metal- ja folk metal -alakulttuureissa. Tärkeimmän aineiston muodostavat 16 norjalaisen ja 21 suomalaisen muusikon tai muuten alakulttuureissa toimivan henkilön haastattelut, jotka toteutettiin vuosina 2010–2012. Keskeiset alakulttuureissa käytetyt kotimaan ja kansakunnan symbolit liittyvät esikristilliseen muinaisuuteen ja luontoon. Symboleita merkityksellistetään eri tavoin, myös poliittisesti, vaikka politiikan yhdistämistä alakulttuuriin myös vastustetaan. Poliittisia päämääriä olivat muun muassa maahanmuuton vastustaminen, luonnonsuojelu ja kotiseudun tunnetuksi tekeminen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka alakulttuurit asemoivat itsensä vastakulttuuriksi, niissä uusinnetaan valtakulttuurissa tuotettuja kansallisuuden merkityksiä. Monet haastatellut samaistuivat 1800-luvun kansallisromantikkojen ajatuksiin, joiden he kokivat muuttuneet arveluttaviksi ja kielletyiksi toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa ja Norjassa. Kuitenkin haastateltujen näkemyksissä oli suuria eroja, ja monet myös esittivät ankaraa kritiikkiä alakulttuureissa jaettuja käsityksiä kohtaan. Aineiston perusteella haastatellut ovat sitoutuneet alakulttuureihinsa hyvin eri tavoin. Toisille etenkin black metal edustaa kokonaisvaltaista elämäntapaa ja ideologiaa. Toisille metallimusiikki on pelkästään hyvää musiikkia tai keino tehdä kansanperinnettä tunnetuksi. Äärimmäisimpiä mielipiteitä esittivät suomalaiset blackmetalistit, joista osa tunnustautui kansallissosialismin kannattajiksi. Suomalaiset folkmetalistit osoittautuivat ääriajattelun vastustajiksi. Norjalaiset haastatellut korostivat kansallisromantiikan merkitystä enemmän kuin suomalaiset