Continental GEN3 -järjestelmän liittäminen ja käyttöönotto Common Platform -järjestelmässä

Alati kasvava tietoisuus haitallisista pakokaasupäästöistä on lisännyt olemassa olevan ajoneuvokaluston pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien päivitystarvetta. Työn tilaaja Proventia Emission Control Oy haluaa laajentaa vahvaa markkina-asemaansa on-road retrofit -puolelta myös off-road-kalustoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää toimiva lähtötaso työn tilaajan Common Platform -pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän off-road retrofit -sovellukselle. Tavoitteena oli, että työ toimisi pohjana yrityksessä tehtävälle tuotekehitystyölle. Common Platform -järjestelmään liitettiin Continental GEN3 -urearuiskutusjärjestelmä ja tälle kokonaisjärjestelmälle suoritettiin käyttöönotto ja kalibrointi työssä laaditun mittaussuunnitelman perusteella. Työssä selvitettiin GEN3-järjestelmän rakenne ja toimintaperiaate, ureasuuttimen asennusvaatimukset ja ureatankin suunnitellussa huomioitavat pääasiat. Kokeellisessa osuudessa mitattiin Common Platform -järjestelmän vastapainetta, hapetuskatalysaattorin NO2-tuottoa ja partikkelisuodattimen regeneroitumista. Mittauksissa keskityttiin GEN3-järjestelmän kalibroinnin vaiheiden havainnollistamiseen ja urearuiskutuskartan muokkaamisen periaatteisiin. Kalibroinnin onnistumista ja kokonaisjärjestelmän NOx-alentamisen tehokkuutta mitattiin ajamalla NRTC-päästömittaussykliä. Työssä simuloitiin järjestelmien reagointia käytön aikana mahdollisesti esiintyviin vikatilanteisiin ja haasteisiin kuten anturisignaalien katkeamiseen tai pitkään tyhjäkäyntijaksoon. Tuloksina voidaan todeta, että Continental GEN3 -urearuiskutusjärjestelmä soveltuu hyvin off-road retrofit -sovellukseen. Sen käyttöönotto on yksinkertaista eikä vaiheita ennen ajon aloittamista ole monta. Tarvittaessa urearuiskutusjärjestelmä tarjoaa ominaisuuksia vaativaan käyttöön. Common Platform -järjestelmän haluttua lähtötasoa ei täysin saavutettu, mutta mittausten perusteella toiminta on lupaavaa, kunhan järjestelmään saadaan valittua sopiva hapetuskatalysaattori. Valmista asiakastuotetta ajatellen tuotekehitystä on vielä edessä, mutta opinnäytetyö toimii hyvänä pohjana siihen.Growing awareness of hazardous exhaust gas emissions has increased the need for updated exhaust gas aftertreatment systems in existing ground vehichles. The subscriber of this thesis, Proventia Emission Control, is aiming to broaden their strong market from on-road retrofit systems to off-road retrofit systems. The objective of this thesis was to determine a functional starting level for Proventia`s Common Platform exhaust aftertreatment system in off-road retrofit application. This thesis would work as a foundation for their upcoming product development. Common Platform system was connected with Continental GEN3 urea dosing system and this assembly was implemented and calibrated according to a measurement plan. Structure and operating principle of GEN3 system was examined, as well as requirements for urea doser installation and urea tank development. In the experimental part Common Platform´s backpressure, diesel oxidation catalyst´s NO2-output and diesel particle filter´s regeneration were measured. The main focus of the experimental was to demonstrate the phases in GEN3-system´s calibration and urea dosing map shaping. The success of calibration and NOx-reducing effectivity of the whole system were evaluated by driving NRTC emission test cycle. Systems´ actions in challenging situations such as lack of vital sensor signals or long idle period were examined. As a result, the Continental GEN3 urea dosing system fits well for off-road retrofit application. It is easy to implement and there aren´t too many steps before driving may start. It provides features also for more demanding use if needed. For Common Platform the objective of functional starting level wasn´t totally achieved but the measurements showed great potential once suitable diesel oxidation catalyst is chosen. There is still work to do before marketing off-road retrofit systems to customers but this thesis provides a good baseline to continue product development

Pyövelin pölkyltä pelastukseen:pohjoispohjalaisten suisidaalimurhien oikeuskäsittely ja syytettyjen mielentilan tutkiminen 1750–1770-luvuilla

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee neljää 1750–1770-luvuilla Pohjois-Pohjanmaalla tehtyä suisidaalimurhaa ja niiden oikeuskäsittelyä sekä syytettyjen mielentilan tutkimista. Suisidaalimurha oli 1600- ja 1700-luvuilla yleistynyt rikostyyppi, jossa tekijä murhasi viattoman sivullisen tavoitteenaan tulla tuomituksi kuolemaan. Suisidaalimurhia tehtiin erityisesti Tukholmassa ja Kööpenhaminassa sekä osissa Pohjois-Saksaa. Suomen alueen suisidaalimurhia ei ole aiemmin tutkittu, joten tämä tutkielma on ensimmäinen aihetta valottava historiantutkimus Suomen osalta. Tutkielman lähteinä ovat alioikeuden konseptiotuomiokirjat, hovioikeuden päätöstaltiot ja 1700-luvun lainsäädäntö. Tutkielma on mikrohistoriallinen tapaustutkimus, joka sijoittuu oikeushistorian, historiallisen kriminologian ja sosiaalihistorian välimaastoon. Tutkielman ensimmäisessä osiossa käydään läpi neljän pohjoispohjalaisen henkirikoksen oikeudenkäynnit tuomiokirjojen välityksellä. Henkirikokset tapahtuivat vuosina 1756 Paavolan Lapinkylässä, 1765 Oulun kaupungissa, 1767 Hailuodossa ja 1777 Kalajoen Raution kylässä. Oikeuskäsittelyn analysoinnin avulla tarkastellaan, mitä erityistä suisidaalimurhassa oli lainkäyttäjän näkökulmasta. Suisidaalimurha on oikeushistoriallisesti tärkeä rikostyyppi, koska se vaikutti osaltaan kuolemantuomion poistamiseen rangaistuskäytännöistä. Tutkielman toisessa osiossa tarkastellaan, miten alioikeudessa tutkittiin syytetyn mielentilaa ja määriteltiin, tekikö syytetty tekonsa täydessä ymmärryksessä. Tämä oli tärkeää, koska mielenvikaista rikoksentekijää ei tuomittu kuolemaan. Aihetta on tutkittu 1700-luvun oikeuskäytäntöjen osalta hyvin vähän, joten myös siinä mielessä tämä tutkielma tarjoaa uutta tutkimustietoa. Suisidaalimurhassa mielentilan tutkimisen kannalta oli erityistä se, että elämään väsymistä, mikä oli suisidaalimurhien syy, ei pidetty mielenvikaisuutena. Tässä tutkielmassa pohditaan, millainen henkinen tila elämään väsyminen oli. Sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä suisidaalimurha kumpusi pohjimmiltaan sosiaalisen aseman ahtaudesta, yksinäisyydestä, ihmissuhdeongelmista ja näiden aiheuttamasta ahdistuksesta tai epätoivosta. Samat tekijät vaikuttivat myös itsemurhien taustalla. On tärkeää pyrkiä ymmärtämään suisidaalimurhan kaltaista ilmiötä, jotta ymmärrettäisiin, millaisista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista syistä rikostyyppi kumpusi. Suisidaalimurhassa on pohjimmiltaan kyse siitä, että henkilö näki kuolemassa jotain tavoittelemisen arvoista. Jotain, mikä voitti maallisen elämän — tämä lienee myös yksi pohjimmaisista ajatuksista esimerkiksi itsemurhaterrorismissa

Explaining the Usage Intentions of Exercise Monitoring Devices: The Usage of Heart Rate Monitors in Finland

Today, more and more people are using different types of exercise monitoring devices to measure their physical exercise activities. However, the underlying reasons for using these devices remain vaguely understood. This study aims at addressing this shortcoming by first proposing a theoretical model for explaining the usage intentions of exercise monitoring devices and then empirically testing it in the case of one common type of these devices: heart rate monitors. The model is based on a synthesis of three distinct theoretical domains – the theory of planned behaviour, the innovation diffusion theory, and the typology of consumer value – and it is tested by analysing an online survey sample of 3,036 Finnish consumers, or more specifically a sub-sample of 1,250 Finnish heart rate monitor owners, through structural equation modelling. The results of the analysis are also used to draw implications for the design and marketing of heart rate monitors

The Habits of Playing and the Reasons for Not Playing Exergames: Gender Differences in Finland

This study examines the habits of playing and the reasons for not playing digital exercise games (i.e., exergames), concentrating particularly on the gender differences between the male and female players and non-players. Exergames can be considered an important and interesting research topic as they can be used to motivate people to do more exercise and, consequently, to improve their health and well-being. The study is based on analysing an online survey sample of 3,036 Finnish consumers through contingency tables, the Pearson’s χ 2 tests of independence, and the Cramér’s V coefficients. The results of the analysis reveal 11 main reasons for not playing exergames as well as several gender differences both in the habits of playing and in the reasons for not playing exergames. Based on these results, exergames still seem to have a long way to go before they are perceived as interesting enough in terms of the game experience as well as useful enough in terms of their effects on physical fitness

Perceived Well-being Effects During the Implementation of a Self-tracking Technology

In recent years, both individuals and the healthcare sector have become more interested to measure and improve health and well-being by using different self-tracking technologies. However, the number of studies concerning the experiences that people have with these technologies is still rather limited. This study investigates the expectations and perceived short-term effects of using self-tracking technologies on users’ well-being. The focus is on the first weeks of usage i.e., the implementation phase. The study is qualitative in nature and based on thematic analysis of ten semi-structured interviews. The results reveal that the perceived well-being effects of using a self-tracking technology are relatively minor during the implementation phase and in line with the expectations. The increase in well-being is expected to occur in a longer time scale. Perceived psychological well-being is found to be affected the most during the implementation phase. The results also reveal interesting findings regarding the use of self-tracking technologies. The results are discussed and several important implications are drawn

CRITICAL EXPERIENCES DURING THE IMPLEMENTATION OF A SELF-TRACKING TECHNOLOGY

Emerging technologies have brought several new ways to track, measure and evaluate own activity. Well-being, nutrition, physical training, mood, and sleep are a few of the various measures that can be self-tracked by different technological solutions. At the same time, people are becoming more interested in themselves and their own well-being, and constant tracking of own activities is getting more and more popular both on individual level as well as in general healthcare. This study examines critical experiences that occur during the implementation phase of the innovation-decision process and their influence to adopting or rejecting a self-tracking technology. The study is qualitative in nature and empirically based on thematic analysis of ten semi-structured interviews used together with the critical incident technique. The theoretical basis of the study comes from two well-established technology acceptance models: unified theory of acceptance and use of technology 2 (UTAUT2) and innovation-decision process. The results reveal the experiences and factors that are important for users in terms of deciding whether to adopt or reject a self-tracking technology during the initial phase of implementation. The results are also reflected to UTAUT2 and the innovation-decision process

To Gamify or Not to Gamify? Gamification in Exercise Applications and Its Role in Impacting Exercise Motivation

Gamification and different exercise applications have become increasingly popular in recent years. The common purpose of gamification is to enhance one’s motivation and engagement to certain activities. Gamification has been commonly understood as the use of game elements in non-game context. In this paper, we propose a divide between the process and the experience of gamification. This paper is the first to propose such division and the results demonstrate its necessity. Gamification exists also in many exercise applications. The purpose of this study is to explore how the use of an exercise application affects users’ exercise motivation and behaviour by concentrating especially on the role of gamification in terms of these effects. Empirically, the study is based on 11 qualitative interviews. The results show that the use of an exercise application can enhance the awareness of one’s physical activity and progress, and in many cases it can also increase one’s motivation to be physically active. Gamification is found to have potential impact on exercise motivation, although individual differences occur

Väestön altistus tuotesuojaporttien magneettikentille

Tuotesuojaportteja eli varashälytinportteja käytetään kaupoissa, liikkeissä, apteekeissa, kirjastoissa ja supermarketeissa varkauksien estämiseen. Niiden toiminta perustuu myytäviin tuotteisiin kiinnitettyihin hälytintarroihin eli tägeihin. Nämä aiheuttavat hälytyksen, jos tuotteet viedään portin läpi ilman, että tägi on irrotettu tai passivoitu kassalla. Portti synnyttää voimakkaan magneettikentän, jolle portin läpi kulkevat asiakkaat tai työntekijät altistuvat lyhytaikaisesti. Käytössä on erityyppisiä tuotesuojaportteja, joiden magneettikentät ovat ominaisuuksiltaan erilaiset. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää, minkä tyyppisiä tuotesuojaportteja käytetään ja miten ne jakautuvat eri tyyppeihin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi mitattiin kustakin tyypistä muutaman portin aiheuttama magneettikenttä menetelmällä, joka esitetään eurooppalaisessa tuotesuojaporttien testausstandardissa. Mittaustuloksia verrattiin eurooppalaisen tuotesuojaporttien tuotestandardin viitearvoihin. Sydämentahdistimien ja muiden aktiivisten kehon lääkinnällisten laitteiden häiriintymistä tuotesuojaporttien magneettikentässä selvitettiin kirjallisuuskatsauksella. Projekti katsottiin tarpeelliseksi, koska Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty tuotesuojaporttien tyyppejä eikä jakautumista eri tyyppeihin. Porttien magneettikenttiä ei ole aiemmin mitattu testausstandardin mukaisesti. Muissa maissa on runsaat kymmenen vuotta sitten määritetty porttien jakauma eri tyyppeihin ja mitattu porttien magneettikenttiä testausstandardin mukaisesti. Mittaustulokset osoittivat, että tietyillä porttityypeillä magneettikentät ylittivät selvästi eurooppalaisen tuotestandardin viitearvot. Projektin kirjallisuuskatsaus laadittiin muissa maissa tehdyistä tuotesuojaporttien tutkimuksista ja tuotesuojaporttien magneettikentän aktiivisille kehon lääkinnällisille laitteille aiheuttamista häiriöistä. Tuotesuojaporttien tyypit ja jakautuminen eri tyyppeihin määritettiin vuonna 2021 käymällä 325 liikkeessä pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa ja mittaamalla porttien magneettikenttien spektrit. Kaikkiaan mitattiin kuuden taajuudella 58 kHz toimivan AM-portin ja kahdeksan taajuudella 8,2 MHz toimivan RF-portin magneettikentät mittareilla, joiden kalibrointi ja toiminta oli tarkastettu laboratoriossa. Yhden valmistajan AM- ja RF-portin magneettikentät mitattiin maahantuojan tiloissa ja muiden valmistajien tuotesuojaporttien magneettikentät mitattiin liikkeissä. Kaikki mitatut portit oli asetettu toimimaan normaalisti. Porttityyppien määrityksen mukaan pääkaupunkiseudulla oli käytössä vain AM- ja RF-portteja. Kirjastoissa aiemmin käytetyt EM-portit on korvattu RFID-laitteilla. Valtaosa, noin neljä viidesosaa, tuotesuojaporteista oli RF-portteja. Tulos vastaa muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa havaittua suuntausta, jonka mukaan EM- ja AM-porttien osuudet käytössä olevista porteista ovat pienentyneet. Magneettikenttien mittaukset osoittivat, että kaikkien AM-porttien magneettikentät ylittivät tuotestandardin viitearvon ja kaikkien RF-porttien magneettikentät alittivat viitearvon. Tämä tuloskin vastaa aiempien tutkimusten havaintoja. Viitearvon ylityksestä ei aiheudu terveydellistä haittaa tuotesuojaportin läpi kulkeville, sillä viitearvossa on suuri turvamarginaali magneettikentän todettuihin vaikutuksiin. Kirjallisuuskatsaus paljasti, että EM- ja AM-portit voivat todennäköisesti häiritä aktiivisia kehon lääkinnällisiä laitteita mutta RF-portit eivät. Häiriintyminen voi olla mahdollista, jos porttiin jää nojaamaan pitemmäksi aikaa. Häiriintymisen todennäköisyys on pienentynyt, koska EM-portteja ei ole enää käytössä, ja AM-porttien osuus käytössä olevista porteista on pienentynyt merkittävästi