Consequences of Unexplained Experiences in the Context of Bereavement - Qualitative Analysis

publishedVersionPeer reviewe

Cellular and molecular biology of Neisseria meningitidis colonization and invasive disease

The human species is the only natural host of Neisseria meningitidis, an important cause of bacterial meningitis globally, and, despite its association with devastating diseases, N. meningitidis is a commensal organism found frequently in the respiratory tract of healthy individuals. To date, antibiotic resistance is relatively uncommon in N. meningitidis isolates but, due to the rapid onset of disease in susceptible hosts, the mortality rate remains approx. 10%. Additionally, patients who survive meningococcal disease often endure numerous debilitating sequelae. N. meningitidis strains are classified primarily into serogroups based on the type of polysaccharide capsule expressed. In total, 13 serogroups have been described; however, the majority of disease is caused by strains belonging to one of only five serogroups. Although vaccines have been developed against some of these, a universal meningococcal vaccine remains a challenge due to successful immune evasion strategies of the organism, including mimicry of host structures as well as frequent antigenic variation. N. meningitidis express a range of virulence factors including capsular polysaccharide, lipopolysaccharide and a number of surface-expressed adhesive proteins. Variation of these surface structures is necessary for meningococci to evade killing by host defence mechanisms. Nonetheless, adhesion to host cells and tissues needs to be maintained to enable colonization and ensure bacterial survival in the niche. The aims of the present review are to provide a brief outline of meningococcal carriage, disease and burden to society. With this background, we discuss several bacterial strategies that may enable its survival in the human respiratory tract during colonization and in the blood during infection. We also examine several known meningococcal adhesion mechanisms and conclude with a section on the potential processes that may operate in vivo as meningococci progress from the respiratory niche through the blood to reach the central nervous system

Interpretative and predictive modelling of Joint European Torus collisionality scans

Transport modelling of Joint European Torus (JET) dimensionless collisionality scaling experiments in various operational scenarios is presented. Interpretative simulations at a fixed radial position are combined with predictive JETTO simulations of temperatures and densities, using the TGLF transport model. The model includes electromagnetic effects and collisions as well as □(→┬E ) X □(→┬B ) shear in Miller geometry. Focus is on particle transport and the role of the neutral beam injection (NBI) particle source for the density peaking. The experimental 3-point collisionality scans include L-mode, and H-mode (D and H and higher beta D plasma) plasmas in a total of 12 discharges. Experimental results presented in (Tala et al 2017 44th EPS Conf.) indicate that for the H-mode scans, the NBI particle source plays an important role for the density peaking, whereas for the L-mode scan, the influence of the particle source is small. In general, both the interpretative and predictive transport simulations support the experimental conclusions on the role of the NBI particle source for the 12 JET discharges

Ikiroudasta iankaikkisuuteen : Toiminnallinen raamattupiirimateriaali Utsjoen, Inarin ja Sodankylän seurakunnille

Opinnäytetyössä Ikiroudasta iankaikkisuuteen suunniteltiin ja toteutettiin uusi raamattupii-rimateriaali Sodankylän, Inarin ja Utsjoen rippileireille. Raamattupiirimateriaalia varten tehtiin tutkimusta siitä, mitä materiaalilta toivottiin. Tutkimus toteutettiin työntekijähaastatteluilla, sekä ensimmäisen materiaalin testaamisella leireillä. Testaamisesta saatiin palautetta, jonka mukaan materiaali muokattiin lopulliseen muotoon-sa. Raamattupiirimateriaali oli tärkeä saada Lapin nuorille erityisesti siitä syystä, ettei esimer-kiksi Utsjoen seurakunnalla ollut materiaalia olemassakaan. Sodankylän materiaali ei suu-relta osalta sellaisenaan toiminut Lapissa asuville nuorille, sillä materiaali oli suunniteltu etelässä asuvien nuorien elämismaailman pohjalta. Yhtenäinen materiaali tarvittiin myös siksi, että seurakunnat saattoivat lainata toisiltaan isoisia. Isoisen täytyi siis tietää, millainen raamattupiirimateriaali eri seurakunnalla onkaan käytössä.In this thesis, From permafrost to eternity, the goal was to design and build a new Bible club material for the parishes of Sodankylä, Inari and Utsjoki and their confirmation camps. Some research was made to find out what was wanted from this the Bible club material. The parish employees were interviewed and the material was tested in a confirma-tion camp. The material was then edited based on the received feedback. It was important to create the new Bible club material the youth of Lapland, especially be-cause for example, there was no material in Utsjoki parish. Sodankylä had a material, but it was obviously made for the youth in the south. It did not work in Lapland as such and re-quired many changes. Common material was needed also because the parishes often borrow youth volunteers from each other. Thus the youth volunteer has to know what kind of Bible club material was used in the new parish

Luovan tanssin vapauttava voima päiväkodin strukturoidussa arjessa

Tämän opinnäytetyön tavoite on selvittää luovan tanssin mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa lapsen myönteisen minäkäsityksen syntymisen tukemisessa sekä tarjota materiaalia tanssituokioiden pitämiseen. Tämän lisäksi opinnäytetyö tarjoaa lapsille uusia elämyksellisiä kokemuksia ja työntekijöille uusia ideoita ja rohkaisua luovan tanssin hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa. Teoreettisessa viitekehyksessä avaan työn keskeiset käsitteet, joita ovat luova tanssi, minäkäsitys ja minäkuva sekä varhaiskasvatussuunnitelma. Toiminnallinen osuus koostuu laatimastani materiaalista, päiväkodissa pidetyistä tanssituokioista ja niistä saaduista palautteista sekä lopun pohdinnasta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluna lapsilta ja yhdeltä ryhmän työntekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät työssäni. Haastattelusta ilmeni, että materiaaliani tanssituokioista voidaan, että aiotaan käyttää varhaiskasvatuksessa, yksittäisiä harjoitteita hyödynnetään myös eri toimintojen välissä. Teoriapohjan, lasten palautteen, havaintojen ja niiden pohjalta pidetyn teemahaastattelun perusteella voidaan todeta luovan tanssin tukevan myönteisen minäkäsityksen syntyä. Varhaiskasvatussuunnitelma pitää sisällään luovan liikunnan, luovan tanssin, joka mahdollistaa inkluusion toteutumisen. Lapset selkeästi nauttivat tanssimisesta ja antoivat useimmiten hyvää palautetta. Pitämäni tanssituokiot nähtiin rikastuttavana tekijänä päiväkodin arjessa niin lapsille kuin työntekijöille. Otanta työssäni oli kuitenkin suppea, jonka vuoksi aihe kaipaa jatkotutkimuksia

Cultural References as a Challenge in Translation – Study of Culture Specificity in Juhani Aho’s Juha and Its English Translation

Tämä tutkielma tarkastelee kulttuurisidonnaisuutta Juhani Ahon romaanissa Juha (1911) ja sen englanninkielisessä käännöksessä Juha (2005), jonka on kääntänyt Richard Impola. Englanninkielisen käännöksen on julkaissut kanadalainen pienkustantamo Aspasia Books, jonka pääasiallinen lukijakunta koostuu suomalais-amerikkalaisista ja suomalais-kanadalaisista. Juhan englanninnoksen kohdeyleisö onkin suomaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä Pohjois-Amerikassa. Angloamerikkalaisissa maissa on yleensä käytäntönä käännöksen kotouttaminen (domestication), joka tarkoittaa tekstissä olevien vieraiden elementtien korvaamista ja muokkaamista tutummiksi kohdekulttuurisille lukijoille. Juhan käännöksen kohdeyleisö ei kuitenkaan edusta tyypillistä lukijakuntaa vaan vähemmistöä. Tutkimuksen hypoteesina onkin, että kääntämisstrategia poikkeaa tyypillisestä kotouttamisesta, ja että suomalaista kulttuuria tuodaan käännöksessä esille vieraannuttavan käännöksen (foreignization) kautta. Analyysiosassa kulttuurisidonnaiset elementit jaettiin kolmeen pääkategoriaan: erisnimet, joihin kuuluvat paikan- ja henkilönnimet; karakteristiikka, osa-alueina työnimekkeet ja kolmen päähenkilön kuvaukset; elämäntapa, osa-alueina rakennukset ja sisätilat, ja ruoka- ja juomasanat. Tutkimuksessa selvisi, että kotouttaminen oli pääasiallinen strategia, mutta vieraannuttamistakin esiintyi jonkin verran. Käännösstrategia oli siis molempien strategioiden sekoitus. Näin ollen, hypoteesi osoittautui paikkansapitäväksi, sillä kohdeyleisö vaikutti käytettyihin käännösstrategioihin. Tutkimuksessa strategiat kotouttaminen ja vieraannuttaminen nähtiin ongelmallisina niiden vastakkaisuuden vuoksi, koska käännös on aina jollain tasolla kotoutettu. Todettiin, että merkityksellisempää olisi tutkia, minkä tasoista kotouttaminen on.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Suomalaisten eliittien elämän käännekohdat ja rekrytoituminen korkeisiin asemiin: narratiivinen elämäkerta-analyysi

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee kolmen suomalaisen eliittisektorin edustajien elämäntarinoita kirjallisina teoksina julkaistujen elämäkertojen avulla. Tässä tutkielmassa tarkasteltavat eliittisektorit ovat poliittinen, elinkeinoelämän ja kulttuurin eliitti. Eliittejä on tärkeää tutkia, sillä eliitille on kasautunut paljon yhteiskunnallista valtaa. Eliitin ajatellaan olevan lisäksi osittain vastuussa eriarvoistumiskehityksestä. Tässä tutkielmassa eliittejä tutkitaan narratiivisella menetelmällä, jonka avulla aineistosta muodostetaan tarinallisia tyyppejä, jotka tiivistävät aineiston keskeiset elementit. Narratiivisen menetelmän käyttäminen on perusteltu, sillä eliiteistä on tehty vain vähän laadullista tutkimusta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, minkälaisia merkityksiä eliitin edustajat liittävät elämiensä käännekohtiin ja miten eliitti kuvaa korkeisiin yhteiskunnallisiin asemiin rekrytoitumista elämäkerroissaan. Teen katsauksen elämäkerta- ja eliittitutkimuksen historiaan ja esittelen samalla käsitteet suuret ikäluokat ja korkeakulttuurinen sekä kansanomainen maku. Tutkielman aineistoksi on kerätty Kuka kukin on -teosten vuosina 1990 ja 2001 julkaistuissa painoksissa mainittujen henkilöiden elämäkertoja. Tarkasteltavien elämäkertojen ja eliitin jäsenten valinnoissa on käytetty kriteereinä Kuka kukin on -teosten maininnan lisäksi elämäkerran julkaisuvuotta, eliitin jäsenen sukupuolta sekä syntymävuosirajausta 1945–1955. Tarkasteltavat eliitin edustajat edustavat suuriksi ikäluokiksi kutsuttua sukupolvea. Hyödynsin eri eliittisektoreihin kuuluvien eliitin edustajien elämäkertoja, jotta usea eliittisektori tulisi aineistossa edustetuksi. Aineisto koostuu kuudesta elämäkerrasta. Kultakin eliittisektorilta on tarkastelussa kaksi elämäkertaa. Kulttuurieliitin osalta tarkastelen Toni Edelmannin ja Matti Salmisen elämäkertoja. Poliittisen eliitin elämäkerroista tarkastelussa ovat Matti Ahteen ja Ilkka Kanervan elämäkerrat. Elinkeinoelämän eliitin tässä tutkielmassa käsiteltävät elämäkerrat kuuluvat Jorma Ollilalle ja Asmo Kalpalalle. Analyysissa erittelen aineistosta neljä tarinallista tyyppiä. Tarinallisia tyyppejä ovat: ”Ei työ jätä millään rauhaan”, ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii”, ”Esteet on ensin ylitettävä” ja ”Olen syntynyt kultalusikka suussa”. Korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan rekrytoitumista kuvaavat tarinalliset tyypit jakautuvat pitkälti eliitin jäsenten taustan mukaan. ”Esteet on ensin ylitettävä” -narratiivin kuvauksissa eliitin jäsenet ovat kohdanneet erilaisia haasteita ja esteitä eliittiin rekrytoituessaan esimerkiksi taloudellisen niukkuuden muodossa. Eliitin jäsenet, joiden elämäkerroissa tarinatyyppi esiintyy, ovat tämän lisäksi lähtöisin joko työväenluokkaisista tai keskiluokkaisista lähtökohdista. ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivissa korostetaan valintojen mahdollisuuksien suurta kirjoa koulutus- ja uravalintojen suhteen. Eliitin jäsenten lähtökohdat ovat ”Olen syntynyt kultalusikka suussa” -narratiivin sisältävien elämäkertojen perusteella tämän lisäksi yläluokkaiset tai ylempää keskiluokkaa. Eliitin elämäkerroissa kuvatut käännekohdat liittyvät ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivissa työuran tapahtumiin ja erilaisiin ihmissuhteisiin liittyviin tapahtumiin. Työn sisällöillä on ylipäätään suuri merkitys tässä tutkielmassa tarkasteltavien suurten ikäluokkien eliitin edustajille ”Ei työ jätä millään rauhaan” -narratiivin kuvauksissa. ”Äiti, joka kannustaa ja vaatii” -narratiivi kuvaa läheisiin perhe- ja sukulaisuussuhteisiin liittyviä käännekohtia ja merkityksiä, joilla on ollut vaikutuksia elämäkertojen kuvauksissa eliitin jäsenille ja eliitin jäsenten eliittiin rekrytoitumiselle. Lopuksi pohdin tuloksia ja osallistun keskusteluun aiemman sosiaalisten asemien periytymistä koskevan tutkimuksen, elämäkerrallisen tutkimuksen ja eliittejä koskevan tutkimuksen valossa. Tutkimustulokset viittaavat, että elämäkerta-aineisto ja laadulliset menetelmät soveltuvat hyvin eliittien tutkimukseen

Perhesurman motiivit tekijän näkökulmasta : kirjallisuuskatsaus

Vertaisarvioit