Utilization solutions and business networks for biofuel heat plant fly ash

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa hyödyntämisvaihtoehtoja Lahti Energian Kymijärvi III -biolämpölaitoksen lentotuhkalle. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat mahdolliset hyödyntämiskohteet ja millaisia liiketoimintamalleja ja -verkostoja niiden toteuttaminen vaatii, sekä vertailla vaihtoehtojen soveltuvuutta Lahti Energian tarpeisiin. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta, haastattelututkimuksesta ja SWOT-analyysistä. Kirjallisuudesta selvitettiin hyödyntämiseen liittyvät lainsäädännön kriteerit ja hyödyntämisen tekniset ratkaisut. Yleisimpiä tuhkan hyötykäyttökohteita ovat maarakentaminen ja metsälannoitus. Lisäksi tuhkan hyödyntämisen toimijakentän ja liiketoimintaratkaisujen nykytila kartoitettiin. Haastattelututkimuksessa selvitettiin tuhkan tuottajien hyödyntämisratkaisuja ja niiden toteutukseen liittyviä liiketoimintaverkostoja. Lahti Energian sidosryhmiä haastateltiin kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista yhteistyöhön tuhkan hyödyntämisessä. Haastatteluiden perusteella tuhkan hyödyntämisessä liiketoimintaverkostolla ja siinä toimivilla yhteistyökumppaneilla on suuri merkitys hyödyntämisen onnistumisen kannalta. Lahti Energian ratkaisuvaihtoehdot voidaan luokitella tuhkan hyödyntämisen ulkoistamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen itse tai yhteistyökumppanien kanssa. Ulkoistamiseen perustuvat vaihtoehdot ovat yksinkertaisempia ja vaativat vähemmän resursseja Lahti Energialta. Keskeistä mahdollisen oman liiketoiminnan kehittämisessä olisi ratkaista, kuinka tuhkalannoitteet saadaan kivennäismaille soveltuviksi. Maarakennuskäyttö on todennäköinen tuhkan käyttökohde lannoituskäytön rinnalla. Lopulliset päätökset hyötykäyttökohteista on mahdollista tehdä vasta, kun tuhkan laatu ja ympäristökelpoisuus ovat selvillä.The purpose of this study was finding utilization possibilities for the fly ash from the Kymijärvi III heat plant of Lahti Energia. The aim was to find out what are the possible utilization solutions and business models and networks are required to realize them, and to compare the alternatives in terms of applicability in the case of Lahti Energia. The study included a literature review, interviews and a SWOT analysis. In the literature, the legal criteria and technical solutions of ash utilization were investigated. Most common uses of fly ash include earthworks and forest fertilization. Also the current situation of the actors in ash utilization and business solutions available was summarized. In the interviews, information was collected about the utilization solutions and business networks of different ash producers. Stakeholders of Lahti Energia were interviewed about their interest and possibilities to co-operate in ash utilization. Based on the interviews, the business network and the partners included in it have a major role in successful ash utilization. The solutions available for Lahti Energia can be divided into outsourcing of ash utilization and business development within the company or in co-operation with different partners. The solutions based on outsourcing are simpler and require fewer resources from Lahti Energia. In the business development options, it is central to find a solution for making ash fertilizers suitable for mineral soils. Utilization in earthworks remains a probable utilization solution in addition to forest fertilizing. A final decision on the utilization can be made only after the ash quality and environmental properties are known

Indikaattorit kestävien kaupunkien johtamisen tukena. Resurssiviisaustoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen

Kunnat ovat keskeisessä asemassa oman alueensa toiminnan ohjaamisessa kohti kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita. Indikaattoreita tarvitaan tavoitteiden saavuttamisen seurannassa. FISU (Finnish Sustainable Communities) -kunnat tavoitellevat kestävää kehitystä ja resurssiviisautta, joka on määritelty pyrkimyksenä hiilineutraalisuuteen, jätteettömyyteen ja globaalisti kestävään kulutukseen. Resurssiviisaustoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen kestävien kaupunkien johtamisen tukena (REMI) -hanke käynnistyi FISU-verkoston kuntien tarpeesta luoda resurssiviisautta edistävien toimien vaikuttavuutta mittaavia indikaattoreita, joilla tuetaan kaupunkien kestävyyttä edistävien tiekarttojen toimeenpanoa ja johtamista. Työn tavoitteena on myös palvella mahdollisimman hyvin kuntien laajempaa Agenda 2030 -työn seurantaa ja toteutusta. Työn lopputuloksen on tarkoitus hyödyttää kaikkia niitä suomalaisia kuntia, jotka haluavat edistää omalla alueellaan ilmastotavoitteita, kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Tässä raportissa esitetään 94 indikaattoria, jotka soveltuvat kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden mittaamiseen kunnissa. Indikaattorit on ryhmitelty seitsemään kaistaan, jotka ovat energia, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalit, vedenkäyttö ja luonnonvedet, luonnon monimuotoisuus, ruoantuotanto- ja kulutus sekä elinympäristö (viihtyvyys ja terveellisyys). Indikaattoreiden valintaprosessi toteutettiin kahdessa työpajassa, jossa oli kuntien edustajien lisäksi osallistujia ministeriöistä, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Motivasta. Indikaattoreiden valinnassa käytettiin systeemianalyysiin perustuvia menetelmiä. Valintakriteereiksi nousivat indikaattorien edustavuus, mitattavuus ja tavoitteellisuus, relevanttius, vaikutusmahdollisuus ja vertailtavuus. Valitut indikaattorit ryhmiteltiin koko kuntaa koskeviin ja pelkästään kuntaorganisaatiota koskeviin indikaattoreihin. Tärkeimmiksi analysoidut indikaattorit nimettiin avainindikaattoreiksi ja vähemmän painoa saaneet täydentäviksi indikaattoreiksi. REMI-hankkeessa myös selvitettiin, miten FISU-kunnissa on tähän asti hyödynnetty ympäristöindikaattoritietoa. Työpajoissa käytyjen keskustelujen perusteella tärkeimmät selkeyttämistä kaipaavat asiat indikaattorien hyödyntämisessä olivat: miten indikaattoritieto koostetaan osaksi päätöksenteon asiakirjoja, miten seuranta vaikuttaa arjen johtamiseen, ja miten resurssiviisaustavoitteiden sitovuus ilmenee ja ohjaa toimintaa. Oleellinen osa indikaattorityötä on indikaattoreiden liittäminen osaksi kunnan päätöksentekoa. Yksi tärkeä johtopäätös on, että kunnan päätöksenteon vuosikalenteriin eri vaiheissa valmisteltaviin päätösasiakirjoihin tarvitaan erilaisia indikaattoreita ja kunnan eri päätöksentekoelimissä on erilaiset tarpeet indikaattoritiedolle. Kussakin kunnassa tulee harkita ja soveltaa kunnan omien tarpeiden mukaan indikaattorien jaottelu strategisen johtamisjärjestelmän eri tasoille sekä seurantavastuiden ja -syklin määrittely. REMI-hanke on ympäristöministeriön rahoittama ja osa ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa. Hanke kytkeytyy erityisesti ohjelman kestävyyden johtamisen osioon, jossa kehitetään laaja-alaisten kestävyyshaasteiden parempaa haltuunottoa ja kestävän kehityksen johtamista kaupungeissa ja kunnissa. Loppuraportin lisäksi hankkeessa tuotettiin kunnille suunnattu tiivistelmäkalvosarja hankkeen tuloksista

Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit tehoavasti käyttöön

Kestävän kaupunkikehityksen seurantaan ollaan kehittämässä avainindikaattoreita, jotka antavat vertailukelpoisen, kokonaisvaltaisen ja samalla tiiviin kuvan paikallisten tason kestävän kehityksen edistymisestä. Indikaattoreita on kehitetty osana ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa yhteistyössä kuntien kanssa

Ilo irti indikaattoreista! Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit

Ilo irti indikaattoreista! -hankkeessa testattiin ja kehitettiin kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreita suomalaisten kaupunkien pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kestävyystyön tueksi. Hankkeessa tarkasteltiin yhdessä kuntien edustajien kanssa noin viittäkymmentä indikaattoria sekä analysoitiin indikaattoritiedon käyttöä kuntien johtamisessa. Käyttökelpoisimmiksi valikoiduille indikaattoreille täsmennettiin metatietokuvaukset ja luotiin konkreettinen malli ja tietokanta tiedonkeruulle. Jatkokehitystä varten tunnistettiin myös kuntien suunnittelun ja seurannan kannalta oleellisia indikaattoreita, joiden tietopohja ei vielä ole riittävä. Hankkeessa luotiin edellytykset indikaattoreiden käyttöä edistävälle, viestinnällisesti ja visuaalisesti korkealaatuiselle verkkopohjaiselle palvelulle. Keskeisinä haasteina nousivat esiin kuntapohjaisen tiedon aukot ja pysyväluonteisen resursoinnin takaaminen indikaattoreiden päivittämiseen, viestintään ja jatkokehitykseen. Suurimpia mahdollisuuksia ovat indikaattoritiedon tuotannon vakiinnuttaminen, viestinnän tehostaminen sekä indikaattoreiden monipuolinen käyttö osana erilaisia kuntatason seurantoja, ohjelmia ja päätöksentekoprosesseja. Kokonaisvaltainen mutta riittävän tiivis kestävän kaupunkikehityksen indikaattorikokoelma on laaja-alaisesti hyödyllinen myös paikallisdemokratian, kansalaiskeskustelun ja opetuksen tukena.Glädje av indikatorerna! Nyckelindikatorer för hållbar stadsutveckling Glädje av indikatorerna! - projekttestade och utvecklade indikatorer för hållbar stadsutveckling för att stödja det konsekventa och långsiktiga hållbarhetsarbetet i finska städer. I projektet har tillsammans med företrädare för kommunerna undersökts ett femtiotal indikatorer och användandet av indikatorinformation i kommunernas styrning analyserats. Metadatabeskrivningar specificerades för de indikatorer som valts ut som mest användbara och en konkret modell och databas för datainsamling skapades. För vidareutveckling identifierades även indikatorer relevanta för kommunal planering och uppföljning, för vilka kunskapsunderlaget ännu inte räcker till. Projektet skapade förutsättningar för en visuellt högkvalitativ webbaserad tjänst som främjar kommunikation och användning av indikatorer. Luckor i kommunbaserad information och att garantera permanenta resurser för uppdatering av indikatorer, kommunikation och vidareutveckling framstod som centrala utmaningar. De största möjligheterna är att etablera produktion av indikatorinformation, förbättra kommunikationen och mångsidig användning av indikatorer som en del av olika uppföljningar, program och beslutsprocesser på kommunal nivå. En omfattande men tillräckligt tät samling av indikatorer för hållbar stadsutveckling är också allmänt användbar för att stödja lokal demokrati, medborgardebatt och utbildning.Joy out of the indicators! Key indicators of sustainable urban development Joy out of the indicators! - project tested and developed sustainable urban development indicators to support the consistent and long-term sustainability work of Finnish cities. In the project, together with the representatives of the municipalities, about fifty indicators were examined and the use of indicator information in the management of the municipalities was analysed. Metadata descriptions were specified for the indicators selected as the most useful, and a concrete model and database for data collection was created. For further development, indicators relevant to municipal planning and monitoring were also identified, for which the knowledge base is not yet sufficient. The project created the conditions for a visually high-quality web-based service promoting the communication and use of indicators. Gaps in municipality-based information and guaranteeing permanent resourcing for updating indicators, communication and further development emerged as key challenges. The biggest opportunities are establishing the production of indicator information, enhancing communication and the versatile use of indicators as part of various municipal-level monitoring, programs and decisionmaking processes. A comprehensive but sufficiently dense collection of indicators for sustainable urban development is also widely useful for supporting local democracy, civic debate and education