The Chemical Evolution of the Universe I: High Column Density Absorbers

We construct a simple, robust model of the chemical evolution of galaxies from high to low redshift, and apply it to published observations of damped Lyman-alpha quasar absorption line systems (DLAs). The elementary model assumes quiescent star formation and isolated galaxies (no interactions, mergers or gas flows). We consider the influence of dust and chemical gradients in the galaxies, and hence explore the selection effects in quasar surveys. We fit individual DLA systems to predict some observable properties of the absorbing galaxies, and also indicate the expected redshift behaviour of chemical element ratios involving nucleosynthetic time delays. Despite its simplicity, our `monolithic collapse' model gives a good account of the distribution and evolution of the metallicity and column density of DLAs, and of the evolution of the global star formation rate and gas density below redshifts z 3. However, from the comparison of DLA observations with our model, it is clear that star formation rates at higher redshifts (z>3) are enhanced. Galaxy interactions and mergers, and gas flows very probably play a major role.Comment: 36 pages, 11 figures; accepted by MNRA

Toimittajavalinta- ja arviointimenettelyjen kehittäminen : Arviointikriteeristö ja toimittajan velvoitteista sopiminen

Opinnäytetyön aiheena on toimittajavalinta- ja arviointimenettelyjen kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena on määritellä kriteerit toimittajavalintaa varten, ja selvittää, miten toimittajille asetettujen vaatimusten toteutumista voitaisiin turvata sopimustasolla. Työn toimeksiantajana toimii energia-alalla toimiva Oulun Energia Urakointi Oy. Aihe on rajattu koskemaan toimeksiantajan Infra-yksikön maanrakennustöiden alihankintoja. Hankintatoimella nähdään yleensä olevan suuri vaikutus liiketoiminnan tuloksellisuuteen. Hankinnoissa on pyrittävä kustannustehokkuuteen tekemällä hankinnat hallitusti, suurina kokonaisuuksina. Hankintoja varten on tärkeää olla valmiiksi määritellyt käytännöt, joiden mukaan kaikki hankinnat yrityksessä tehdään. Tämän opinnäytetyön tavoite on selkeyttää toimeksiantajan hankintoja valmiiksi määriteltyjen toimittajavalintakriteerien avulla. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus. Keskeisintä tutkimusta tukevaa teoriapohjaa ovat tilaajavastuulaki sekä rakennusurakan yleiset sopimusehdot. Myös toimialaan liittyvän lainsäädännön sisältöä on selvitetty, ja pohdittu sen perusteella toimittajalle asetettavia vaatimuksia. Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin omaa havainnointia ja teemahaastatteluita. Teemahaastatteluihin valittiin toimeksiantajan henkilöstöstä ne henkilöt, joilla on eniten kokemusta maanrakennustöiden hankinnoista. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimittajavalinnassa on huomioitava useita lain velvoittamia asioita. Tilaajavastuulain mukaiset asiat on selvitettävä ja arvioitava, ja esimerkiksi työ- ja sähköturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat tärkeitä. Valintakriteereitä voidaan asettaa myös oman yrityksen harkinnan ja arvojen mukaisesti. Teemahaastattelujen perusteella hyödylliseksi toimittajavalinnan apuvälineeksi koetaan tarkistuslista tai kriteeristö, jonka perusteella toimittajan arviointi suoritetaan. Toimittajalle asetettujen vaatimusten toteutumista voidaan turvata sopimusteknisin keinoin. Sopimuksen tekemisessä on tärkeää valita oikeanlainen sopimusmalli, ja luoda menettelyt poikkeustilanteita varten. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen ymmärrys on myös tärkeää, sillä ehtoja sovelletaan käytännössä jokaisessa sopimuksessa.The topic of this thesis is developing supplier selection and evaluation procedures. The purpose of the thesis is to define criteria for supplier selection and inquire how to ensure that supplier pursues their obligations during agreement period in contract. This study was commissioned by Oulun Energia Urakointi Oy, which operates in the electricity sector. This thesis concerns only suppliers of earthworks as subcontracting, not suppliers in other procurements. The procurement function is often seen as one of the most critical functions concerning business productivity. Therefore, it is important to aim to cost efficiency by making managed procurements in bigger entities. It is important to have defined procedures for all procurements in the organization. Goal of the thesis is to clarify procurements by defining constant criteria for supplier selection. The research method in this thesis is qualitative research. The theory background consisted of Act on the contractor’s obligations and common contractual terms in building contracts. Furthermore, some legislation concerning earthworks and work safety has been reviewed. Theme interviews and observing were used as data collection methods. In theme interviews the most experienced persons working with procurements in the company were interviewed. The thesis results show, that there are plenty of legislative aspects to take into consideration in supplier selection. There are also obligations that the buyer has the authority to consider whether these possible obligations are demanded from the supplier or not. Obligations can be set according to own corporate values. Based on the results from theme interviews, some type of check list or criteria for supplier evaluation is considered useful. To ensure that the suppliers pursue their obligations, it is important to make appropriate contracts and create procedures for exceptional situations, for example what to do if something in the contract must be changed. The ability to interpret and understand the content of the contract is necessary. It is also very important to understand the effect of common contractual terms in building contracts

Food education in childcare : strategies and the educators’ feeling of readiness

Johdanto: Makumieltymykset ja ruokailutottumukset alkavat kehittyä jo alle kouluikäisenä, joten varhaiskasvatus on tärkeässä asemassa terveellisten ruokailutottumusten välittäjänä lapselle. Varhaiskasvatus edistää terveyden tasa-arvoa ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin ruokiin monipuolisesti. Vuonna 2018 ilmestynyt Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus antaa suuntaviivat terveyttä edistävälle ruokailulle varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan ruokakasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle myönteinen suhtautuminen ruokaan, opettaa lapselle syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja, tutustuttaa lapsi ruokaketjuun, ruokakulttuureihin ja ruoka-aineisiin monipuolisesti sekä tuoda rauhallisen yhdessä syömisen kulttuuri tutuksi lapselle. Onnistuneella ruokakasvatuksella voidaan edistää kansanterveyttä sekä alentaa lihavuuden ja kroonisten tautien riskiä. Ammattilainen on keskeisessä asemassa lapsen ruokasuhteen kehittymisessä sekä oman käytöksensä että esimerkkinsä kautta. Tästä syystä on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on hyvät valmiudet, toisin sanoen riittävästi tietoa, osaamista ja resursseja vaikuttavan ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista ruokakasvatusta suomalaisissa päiväkodeissa tällä hetkellä toteutetaan ja kokevatko päiväkodeissa työskentelevät, että heillä on hyvät valmiudet toimia ruokakasvattajina. Lisäksi tutkitaan, ennustavatko hyvät valmiudet toimia ruokakasvattajana ruokailusuosituksen mukaista ruokakasvatusta. Pro gradu -tutkielma toteutetaan osana Suomen Sydänliiton Neuvokas ruokakasvattaja -hanketta, ja tutkimuksen tuottamia tietoja hyödynnetään hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa ruokailusuositus varhaiskasvatukseen niin, että kaikilla varhaiskasvatusyksiköillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa laadukasta ruokakasvatusta päiväkodin arjessa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmassa sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin tutkittaville sähköpostissa. Lisäksi linkkiä kyselyyn jaettiin uutiskirjeen ja Facebook-ryhmien kautta. Tutkittavien otos koostuu Sydänliiton yhteistyötahoista sekä Sydänliiton hankkeessa mukana olevien kaupunkien, Tampereen ja Akaan, varhaiskasvatusyksiköistä. Kyselylomake oli suunniteltu tätä tutkimusta varten, ja sen pohjana käytettiin Sydänliiton Neuvokas ruokakasvattaja -hankkeen järjestämissä työpajoissa kohderyhmän edustajilta saatua tietoa sekä kirjallisuutta, eritoten varhaiskasvatuksen ruokailusuositusta. Kysely koostui kolmesta osasta. Taustatietojen lisäksi vastaajilta kysyttiin, miten usein he toteuttavat valittuja ruokakasvatustekoja. Kolmannessa osassa mitattiin väittämillä vastaajien suhtautumista ruokakasvatukseen sekä valmiuksia toimia ruokakasvattajana. Aineistoa tutkittiin faktorianalyysilla, jossa ilmenneistä faktoreista muodostettiin summamuuttujat. Summamuuttujat edustivat ruokakasvatustyylejä (neljä tyyliä) sekä valmiuksien osa-alueita (viisi osa-aluetta) ja niitä käytettiin analyyseissa päämuuttujina. Summamuuttujia tutkittiin varianssianalyysilla suhteessa taustamuuttujiin (työnkuva, koulutus ja työuran pituus sekä lastenhoito osana työnkuvaa). Lisäksi logistisella regressioanalyysilla mallinnettiin koettujen valmiuksien yhteyttä ruokakasvatustyyleihin. Tulokset: Tutkimukseen vastasi 173 kasvattajaa, jotka edustivat päiväkodinjohtajia (n = 9), varhaiskasvatuksen opettajia (n = 71) sekä lastenhoitajia (n = 93). Tutkimuksessa tunnistettiin neljä ruokakasvatustyyliä, jotka nimettiin seuraavasti: kasvattajalähtöinen, vuorovaikutuksellinen, aisti- ja keholähtöinen sekä lapsilähtöinen ruokakasvatus. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa tehdään ruokakasvatusta vaihtelevasti, mutta etenkin kasvattajalähtöisiä ruokakasvatustekoja tehdään kaikista useimmiten. Sen sijaan aisti- ja keholähtöisiä ruokakasvatustekoja tehdään vähemmän kuin muita. Päiväkodinjohtajat raportoivat tekevänsä merkitsevästi enemmän vuorovaikutuksellista sekä lapsilähtöistä ruokakasvatusta verrattuna muihin ryhmiin, kun taas enintään toisen asteen koulutuksen suorittaneet raportoivat tekevänsä vähemmän aisti- ja keholähtöistä ruokakasvatusta. Suurin osa vastaajista koki hyvää pystyvyyden tunnetta toimia ruokakasvattajina. He myös pitivät ruokakasvatusta tärkeänä osana terveyden edistämistä sekä arvostivat ruokakasvatuksen lapsilähtöisyyttä ja omaa ruokakasvatusosaamistaan. Sen sijaan työyhteisön ja -ympäristön tuottama tuki arvioitiin heikoksi, etenkin varhaiskasvatuksen opettajilla ja lastenhoitajilla. Hyvät koetut valmiudet toimia ruokakasvattajana eivät olleet yhteydessä ruokakasvatustyylien toteutumiseen. Johtopäätökset: Päiväkodeissa toteutetaan ruokakasvatusta vaihtelevilla tyyleillä. Kaikista useimmin kasvattajat tekevät kuitenkin kasvattajalähtöisiä ruokakasvatustekoja, joissa kasvattajan oma toiminta on keskiössä. Aisti- ja keholähtöistä ruokakasvatusta tehdään melko harvoin. Kasvattajat kokevat olevansa valmiita ja pystyviä toteuttamaan laadukasta ruokakasvatusta, mutta eivät saa riittävästi tukea ympäristöstä – yhteiset pelisäännöt ja käytännöt puuttuvat ja resurssit ovat riittämättömiä. Ruokakasvatuksen tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan lisää resursseja ja työyhteisöjen sitouttamista, mutta myös välineitä ruokailusuosituksen mukaisten ruokakasvatustoimien käyttöönottoon.Introduction: Existing studies show that taste preferences and food behavior begin to develop during early childhood and that they are strongly influenced by early experiences related to food and the example received from grown-ups around. Hence, early childhood education holds a key role in promoting healthy food habits to children. Early childhood education also endorses health equality by offering a chance to familiarize oneself with a variety of different foods. Health and joy from food - meal recommendations for early childhood education and care, published in 2018, presents general guidelines for a healthy diet during childhood. The key objectives of food education in early childhood are to create a positive relationship towards food, teach children about food chain and food cultures, familiarize them with different food products, and to create a positive, and a calm atmosphere during mealtimes. High-quality food education can promote public health and prevent obesity and chronic diseases. The example given by childcare professionals affect the development of food behavior of children. Therefore, it is crucial that these professionals feel equipped to engage in food education and that they have enough skills, knowledge and resources to do so. Objectives: This paper studies the state of food education in childcare units. The aim is to discover whether childcare professionals feel capable to act as food educators in addition to their other responsibilities. Furthermore, it is studied whether the feeling of high readiness is linked to higher food education among childcare professionals. This Master’s thesis was carried out as a part of the Food Education project by the Finnish Heart Association. The aim of the Food Education project is to promote meal recommendations for early childhood education and care nationally so that all childcare units would have similar premises for high quality food education. Methods: This cross-sectional study was executed with an online based questionnaire. The questionnaire was distributed to the childcare units of the cities of Tampere and Akaa and to individual childcare professionals through the Finnish Heart Association. The questionnaire was designed for the purpose of this study and it consisted of three parts. Respondents were asked about their background information, how often they commit to specific food education activities, and about their beliefs towards food education. The data was analyzed with a principle component analysis (PCA) and sum variables were created based on the results of the analysis. Four food education strategies were recognized. The readiness of the professionals was divided into five categories based on the PCA results. Sum variables were analyzed with an analysis of variance (ANOVA) between groups which were formed based on background information. In addition, logistical regression analysis was conducted to discover the association between food education strategies and the self-reported feeling of readiness. Results: In total 173 educators, including childcare directors (n= 9), teachers (n = 71) and nurses (n = 93), replied to the questionnaire. Four food education strategies were recognized: an educator driven strategy, a communication-based strategy, a body focused strategy, and a child driven strategy. The ANOVA revealed that childcare directors use significantly more the child driven food education strategy compared to other groups whereas participants with no higher than secondary level education engage significantly less in body focused food education. A majority of respondents reported feeling high capability to act as food educators and considered food education to be an important part of children’s health promotion. Also, they appreciated a child focused approach and the relevance of food education as such. The support received from the work community and the work environment was considered to be rather poor especially among the teachers and the nurses. However, high feeling of capability was not associated with a higher frequency of any of the food education strategies. Conclusions: Food education in childcare today is heterogenic and dominated by educator driven strategies. Body focused strategies are the rarest. The educators experience quite high levels of readiness to engage in high-quality food education, but the support received from the work community and environment is low. Also, the resources are limited and there is a need for common ground rules and processes. In order to meet the national goals of food education, more resources and engagement of the work community is needed

Building Feedback Literacy:Students’ Perceptions of the Developing Engagement With Feedback Toolkit

Developing the requisite skills for engaging proactively with feedback is crucial for academic success. This paper reports data concerning the perceived usefulness of the Developing Engagement with Feedback Toolkit (DEFT) in supporting the development of students' feedback literacy skills. In Study 1, student participants were surveyed about their use of feedback, and their perceptions of the utility of the DEFT resources. In Study 2, students discussed the resources in focus groups. Study 3 compared students' responses on a measure of feedback literacy before and after they completed a DEFT feedback workshop. Participants perceived the DEFT favorably, and the data indicate that such resources may enhance students' general feedback literacy. However, the data raise questions about when such an intervention would be of greatest value to students, the extent to which students would or should engage voluntarily, and whether it would engage those students with the greatest need for developmental support

Vastuullisuuden palkitsemisen kokonaisuus organisaatioissa

Yritykset kokevat kasvavaa painetta vastuulliseen liiketoimintaan niin omistajiltaan, asiakkailtaan, sidosryhmiltään kuin medialtakin. Yritysten vastuullisuustavoitteisiin lukeutuu esimerkiksi työturvallisuus, ympäristötavoitteet, taloudelliset tavoitteet sekä eettiseen liiketoimintaan liittyvät tavoitteet. Yksi keino organisaation strategisiin tavoitteisiin pääsemiseen on niihin johtavasta toiminnasta palkitseminen. Globaalisti organisaatiot ovat viime vuosina alkaneet sitoa vastuullisuustavoitteitaan osaksi kannustinjärjestelmiään, ja sama trendi näkyy myös yrityskentällä Suomessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää sitä, miten vastuullisuuden palkitsemisen kokonaisuus organisaatioissa muotoutuu, millaisia vastuullisuustavoitteita palkitsemiseen on sidottu ja miten vastuullisuuden palkitsemista konkreettisesti toteutetaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittele organisaatiovastuuta, palkitsemiskäytäntöjen valintaa, palkitsemisen mittareita ja sen toteutusta. Kirjallisuuden avulla käsitellään myös kontingenssiteoriaa, jonka mukaan palkitsemisen käytännöt tulee rakentaa sopimaan organisaatiostrategiaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen tekoa ohjasi faktanäkökulma. Tutkimuksen empiiriseen osuuteen haastateltiin viittä Suomessa toimivan suuryrityksen palkitsemisesta vastaavaa asiantuntijaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analyysi toteutettiin tekstilähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimuksen perusteella vastuullisuuden palkitsemisen kokonaisuus koostuu tavoiteasetan-nasta, vastuullisuustavoitteiden sitomisesta palkitsemiseen, pitkän ja lyhyen aikavälin kannustimien luomisesta sekä palkitsemisen toteutuksesta yksilö- ja ryhmätasolla niin rahallisina tulospalkkioina kuin myös aineettoman palkitsemisen keinoin. Tutkimuksen mukaan palkitsemisen vaikuttavuutta lisää sen yhteneväisyys organisaatiostrategian kanssa. Vastuullisuuden palkitsemisen voidaan todeta olevan voimakas keino ohjata henkilöstön toimintaa vastuullisemmaksi ja oikein toteutettuna tuovan organisaatiolle taloudellista etua ja kilpailukykyä

The experience of taste changes during radiotherapy for head and neck cancer: A mixed methods study

Problems tasting food is a common side effect of radiotherapy and chemo-radiotherapy for head and neck cancer leading to malnutrition, increased use of tube feeding and reduced quality of life. Some patients carry on eating despite taste changes whereas others report everything tastes too awful and they stop eating becoming dependent upon a feeding tube for nutrition. This study used a mixed methods approach supported by a critical realist framework to investigate the experience of taste changes during radiotherapy for head and neck cancer. The mixed methods approach enabled a full exploration of taste changes as well as measuring the extent of taste changes and when they arise. Sixty-one patients completed the MDASI-HN questionnaire, a patient reported outcome measure, in weeks 1 and 4 of treatment, with a purposive sample of twenty-one patients going on to take part in a semi-structured interview to discuss their experience of taste changes. The interview focussed on their experience as well as timing of and how patients managed their taste changes and what motivated them to continue eating. Seventy-seven percent of participants having radiotherapy and 88% of participants having chemo-radiotherapy developed taste changes. Participants having chemo-radiotherapy for oro-pharyngeal cancer (88%) were the group most likely to experience taste changes. Females (92%) were more likely than males (75%) to experience taste changes. Taste changes were reported sooner than participants had been warned to expect them. Participants managed taste changes with a combination of determination, individual coping style, good symptom management and having someone to share the burden. A high score for problems tasting food on the MDASI-HN was not a good indicator of who would continue to eat and who would not. Strong survival instinct, fear of losing their swallow function and avoiding tube feeding were strong motivators for those who continued eating

Sivistys, talous ja ammattikasvatuksen uudistus

The reform of the vocational education that has been carried out during the last few years in Finland is examined in this article. The reform is analyzed from the following points of view: economics of education as well as educational theoretical tradition and concepts. First, we propose that to under¬stand and evaluate the reform it is import¬ant to perceive the economic definitions of policy which direct the reform. These crys¬tallize in the doctrine of the expansionary economics of austerity due to which the reform of the vocational education can be characterized as finance-driven and pro¬ductivity-centered. The general objective of the reform is to increase the productivi¬ty of vocational education and of labor and, furthermore or above all, reduce the costs of vocational education. Thus, the princi¬ple which emphatically directs the reform is effectiveness. Furthermore, we propose that the finance-driven motivation of the reform has inevitable effects on the peda¬gogical practices as well as the objectives of the vocational education. Practices and ob¬jectives are analyzed through the concept of competence-based learning in relation to pedagogic concepts and theory. From the viewpoint of pedagogical practices, the change can be described as a shift towards the self-regulative models of learning, and from the viewpoint of the objectives of ed¬ucation as an emphasis to the shortsighted labor market perspective. We aim to show that in both relations possible and proba¬ble consequences of the reform are reverse with respect to their objectives.Artikkelissa tarkastellaan viime vuosien aikana toteutettua ammatillisen koulutuksen uudistusta. Uudistusta analysoidaan niin koulutuksen taloustieteen kuin pedagogisen teoriaperinteen ja käsitteistön näkökulmasta. Esitämme, että uudistuksen ymmärtämisen ja arvioimisen kannalta on ensinnäkin tärkeää hahmottaa uudistusta ohjaavat talouspoliittiset linjaukset. Nämä kiteytyvät kasvuhakuisen talouskuripolitiikan opissa, jonka takia ammatillisen koulutuksen uudistusta voi luonnehtia rahoitusvetoiseksi ja tuottavuuskeskeiseksi. Uudistuksen yleiset tavoitteet ovatkin lisätä ammattikoulutuksen ja työvoiman tuottavuutta sekä, lisäksi tai ennen kaikkea, vähentää koulutuksen kustannuksia. Uudistusta ohjaa siis voimallisesti tehokkuusperiaate. Esitämme lisäksi, että uudistuksen rahoitusvetoisuudella on väistämättä perustavia seurauksia niin ammatillisen koulutuksen pedagogisille käytänteille kuin koulutukselle asetetuille tavoitteille ja päämäärille. Käytänteitä ja päämääriä arvioidaan osaamisperusteisuuden käsitteen kautta suhteessa pedagogiseen käsitteistöön ja teoriaan. Ensimmäisessä suhteessa muutos näkyy siten, että koulutuksessa on väistämättä siirryttävä suosimaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostavia malleja ja jälkimmäisessä sitä, että koulutuksen sisällöt kapeutuvat lyhytnäköistä työmarkkinanäkökulmaa suosiviksi. Pyrimme osoittamaan, että näissä molemmissa suhteissa uudistuksen mahdolliset tai todennäköiset seuraukset ovat tavoitteisiinsa nähden käänteisiä

Invisible: An exploratory study of the impact of COVID-19 restrictions on people who use heroin

Background. In 2021, 4,859 drug-related deaths were reported in England and Wales, the highest number since 1993, with opioids accounting for half of the deaths. Acknowledging the intersection of the COVID-19 pandemic and the opioid crisis, this qualitative study aimed to understand the impact of the COVID-19 pandemic on people who use heroin (PWUH) by exploring their experiences of health and wellbeing, access to addiction and harm reduction support services, and experiences with the criminal justice system. Methods. In-person semi-structured interviews were conducted with four adult PWUHs accessing a residential service in a South London Borough. The data was analysed using reflexive thematic analysis. Results. Four themes were developed capturing the multifaceted impact of the COVID-19 pandemic experienced by PWUH: Invisible through the COVID-19 pandemic, Access to services – Still a long way to go, Wellbeing under threat and Crimes not for drugs. Conclusions. The COVID-19 pandemic amplified existing systemic issues faced by PWUH, reinforcing alienation, worsening well-being, hindering access to treatment and support and impairing recovery, with identified push factors toward harmful drug use and contact with the criminal justice system. The study illustrates the imperative of leaving no one behind in public health responses during pandemic times

The CORALS Survey I: New Estimates of the Number Density and Gas Content of Damped Lyman Alpha Systems Free from Dust Bias

(Abridged) We present the first results from the Complete Optical and Radio Absorption Line System (CORALS) survey. We have compiled a homogeneous sample of radio-selected QSOs from the Parkes Catalogue and searched for damped Lyman alpha systems (DLAs) towards every target, irrespective of its optical magnitude. This approach circumvents selection effects -- particularly from intervening dust -- which have long been suspected to affect DLA surveys in optically-selected, magnitude-limited QSO samples. The CORALS data set consists of 66 z_em > 2.2 QSOs in which 22 DLAs with absorption redshifts 1.8 < z_abs < z_em have been identified over a total redshift interval Delta z = 55.46. In this first paper of the CORALS series we describe the sample, present intermediate resolution spectroscopy and determine the population statistics of DLAs. We deduce a value of the neutral gas mass density traced by DLAs (expressed as a fraction of the closure density) log Omega_DLA h = -2.59^{+0.17}_{-0.24}, and a number density of DLAs per unit redshift n(z) = 0.31^{+0.09}_{-0.08}, both at a mean redshift = 2.37. Taking into account the errors, we conclude that dust-induced bias in previous surveys may have led to an underestimate of these quantities by at most a factor of two and we have not uncovered a previously unrecognised population of high column density DLAs in front of faint QSOs.Comment: 25 pages, accepted for publication in A&