Musculoskeletal disorders, disability and work

Musculoskeletal disorders (MSD) are the most important causes of temporary and permanent work disability. The aim of this thesis was to examine the role of work in the disability caused by MSD from various perspectives: primary prevention using lifting advice and devices, perception of work-relatedness, measurement of productivity loss, and secondary/tertiary prevention through ergonomic intervention or part-time sick leave.

The status of occupational health services in Finland and the role of the Finnish Institute of Occupational Health in the development of occupational health services

Report for the international evaluation of the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH)

Tavoitteet kuntoutujan toimijuuden edistäjinä Tules-kurssilla

Kuntoutuksen tuloksellisuutta on pyritty vahvistamaan korostamalla tavoitteiden asettamista sekä asiakkaan aktiivisuutta, mitä nimitetään toimijuudeksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan työssä oleville suunnatun Tules-kurssin asiakkaiden kuntoutustavoitteita, tavoitteisiin liittyvää kuntoutujien toimijuutta sekä kuntoutusprosessin eri osapuolten mielikuvaa kuntoutujista. Aineisto koostui kolmen Tules-kurssin asiakkaiden (n = 24) kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista, joihin osallistuivat yhdeksän kuntoutujaa, heidän esimiehensä, työterveyshuollon tai muun lähettävän tahon edustajat sekä kuntoutuksen ryhmäohjaajat (n = 27). Laadullisessa analyysissä tuotettiin kuvaukset tavoitteista, niihin liittyvästä toimijuudesta ja siitä, millaisena kuntoutujat nähtiin. Kuntoutustarpeet ja tavoitteet luokiteltiin sisältöjen mukaan. Haastattelujen toimijuusilmaisut analysoitiin toimijuusluokkien avulla ja kuntoutujakuva jäsenkategoria-analyysiä käyttäen. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kuntoutujilla oli tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi monenlaisia työhön liittyviä ongelmia ja useilla lisäksi mielenterveysongelmia. Tavoitteikseen he asettivat itsehoidon lisäämistä ja fyysisen kunnon parantamista. GAS-lomakkeille kirjattujen tavoitteiden valossa Tules-kuntoutus vahvisti kuntoutujan toimijuutta itsehoidon suhteen. Myös työhön liittyvää toimijuutta heräsi, vaikka työhön liittyviä tavoitteita ei asetettu. Kuntoutujasta muodostui yhtenäinen kuva aktiivisena, itsevastuullisena ja kyvykkäänä toimijana itsehoitonsa suhteen. Tulosten mukaan Tules-kuntoutus toteutuu kuntoutujan itsehoitoprojektina, mutta työhön liittyvät tavoitteet voisivat oletettavasti virittää myös työhön suuntautuvaa toimijuutta, joten niitä kannattaa tuoda näkyviksi GAS-menetelmän avulla. Työhön suuntautuvan toimijuuden tuessa tarvitaan kuntoutujan motivointia sekä kuntoutujan, hänen esimiehensä, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteisymmärrystä ja yhteistyötä. AbstractGoals as promoters of rehabilitee’s agency during MSD rehabilitation The benefits of rehabilitation have been promoted by emphasizing the goal setting and activity, or agency, of the rehabilitees themselves. This article describes rehabilitation goals, rehabilitees’ activity related to their goals, and how the stakeholders perceive the participants of a rehabilitation course focusing on musculoskeletal disorders (MSD). The data consists of the documents of rehabilitees (n=24) on three MSD-courses and the interviews with nine rehabilitees, their superiors, representatives of occupational health services (OHS) and the rehabilitation group instructors (n=27). Qualitative analysis was used in classification of the goals, rehabilitees’ agency related to the goals, and stakeholders’ perceptions of the rehabilitees. Rehabilitation needs and goals were classified according to their contents. Rehabilitees’ expressions of goal-related agency were analyzed using the types of agency, and the perceptions of the rehabilitees were analyzed using membership categorization analysis. All the rehabilitees in this study had MSD, as well as many additional work-related and mental health problems. The rehabilitees’ Goal Attainment Scaling (GAS) goals included improving self-care and enhancing physical condition. In the light of GAS goals, MSD rehabilitation confirmed the rehabilitees’ agency on self-care. Their agency related to work was also emphasized, although work-related goals were not documented. The rehabilitees were perceived as active, self-responsible and capable in terms of self-care. According to the results, MSD rehabilitation is implemented as the rehabilitees’ self-care project. Setting work-related goals would presumably promote also work-oriented agency. Therefore, work-related goals should be made visible by using GAS-method. It is important to motivate rehabilitees toward work-related agency, but this process requires mutual understanding and collaboration between the rehabilitee, supervisor, and representatives of OHS and rehabilitation. Keywords: rehabilitation goals, GAS-method, agency, activity, MSD rehabilitatio

Cognitive behavioural therapy interventions for insomnia among shift workers : RCT in an occupational health setting

Introduction The aim of the study was to compare the effectiveness of cognitive behavioural therapy interventions for insomnia (CBT-I) to that of a sleep hygiene intervention in a randomized controlled design among shift workers. We also studied whether the features of shift work disorder (SWD) affected the results. Methods A total of 83 shift workers with insomnia disorder were partially randomized into a group-based CBT-I, self-help CBT-I, or sleep hygiene control intervention. The outcomes were assessed before and after the interventions and at 6-month follow-up using questionnaires, a sleep diary, and actigraphy. Results Perceived severity of insomnia, sleep-related dysfunctional beliefs, burnout symptoms, restedness, recovery after a shift, and actigraphy-based total sleep time improved after the interventions, but we found no significant differences between the interventions. Mood symptoms improved only among the group-based CBT-I intervention participants. Non-SWD participants had more mental diseases and symptoms, used more sleep-promoting medication, and had pronounced insomnia severity and more dysfunctional beliefs than those with SWD. After the interventions, non-SWD participants showed more prominent improvements than those with SWD. Conclusions Our results showed no significant differences between the sleep improvements of the shift workers in the CBT-I interventions and of those in the sleep hygiene control intervention. Alleviation of mood symptoms seemed to be the main added value of the group-based CBT-I intervention compared to the control intervention. The clinical condition of the non-SWD participants was more severe and these participants benefitted more from the interventions than the SWD participants did.Peer reviewe

Yhteistyö tuki-ja liikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä : Monimenetelmällinen tutkimus työterveyshuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä työterveys- ja kuntoutusyhteistyöstä

Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisyä voidaan hoitaa tehokkaasti työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Jos työpaikalla toteutettavat työjärjestelyt ja työterveyshuollon tukitoimet eivät riitä, käytettävissä on erilaisia kuntoutusratkaisuja. Kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon yhteistyötä työpaikan ja kuntoutuksen kanssa tuki- ja liikuntaelinongelmiin (tuleongelmiin) liittyvässä työkyvyn tuessa. Kuntoutusprosessiin liittyvää yhteistyötä tutkittiin laadullisin menetelmin kolmella Tules-kurssilla. Tulosten perusteella moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Kuntoutuksessa tule-ongelmaisen työntekijän aktiivisuuden tukeminen työkyvyn edistämiseksi tarvitsee nykyistä tietoisempaa yhteistyötä erityisesti työhön liittyvissä tavoitteissa ja tukitoimissa

Osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuus selkäkipuisen työntekijän työkyvyn tuessa : Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä työkyvyn uhka Suomessa. Työkyvyn näkökulmasta on tärkeää, että työjärjestelyillä mahdollistetaan työelämässä jatkaminen tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta. Satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa selvitettiin osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuutta selkäkipuisen työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Interventioryhmässä työpaikkakäynnille osallistuivat työfysioterapeutti, selkäkipuinen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä työsuojelun edustaja. Työpaikkainterventio ei osoittautunut kontrolliryhmässä toteutettua ohjausta ja neuvontaa tehokkaammaksi toimintatavaksi työkyvyn vahvistamisessa. Osallistujien näkemykset interventiosta olivat kuitenkin positiivisia ja interventiot tuottivat konkreettisia ratkaisuja työhön. Osallistavan työpaikkaintervention kokemukset rohkaisevat työterveyshuoltojen, työpaikkojen ja työsuojelun toimijoita yhteistyöhön. Tutkimus antaa myös tietoa tulevien interventiotutkimusten onnistumisen edellytyksistä