Työn imua uran seniorivaiheeseen

Työssä vai eläkkeellä -tutkimus-ja kehittämishankkeessa testattiin Työn imua uran seniorivaiheeseen -menetelmän vaikuttavuus työuran seniorivaiheen hallintaan, ikäsyrjinnän kokemukseen ja työn imuun. Tutkimuksen tulosten mukaan Työn imua uran seniorivaiheeseen -menetelmä nosti valmistautuneisuutta työuran seniorivaiheen työuran hallintaan välittömästi ryhmävalmennuksen jälkeen. Pitkäaikaisseurannassa osallistujat olivat tehneet merkitseviä muutoksia työrooliinsa, heillä oli vahvistunut työn imu ja lisääntynyt tulevaisuusorientaatio työssä. Lisäksi ryhmävalmennukseen osallistuneilla oli merkitsevästi vähentyneet ikäsyrjinnän kokemukset. Nämä tulokset ovat tärkeitä osoittaessaan, että vahvistamalla varttuneiden työntekijöiden voimavaroja ja lisäämällä tehokkaiden toimintatapojen aktiivista käyttöä sekä itseohjautuvuutta kohdattaessa uraan ja työhön liittyviä haasteita ja vastoinkäymisiä, voidaan lisätä työn imua ja työuralla nähtyjä mahdollisuuksia

Interaction between clients and physiotherapists in group exercise classes in geriatric rehabilitation

The aim of this paper is to explore how older people construct their interaction in group exercise classes in geriatric rehabilitation and what is their contribution to the interaction. Discourse analysis was employed and data, consisting of seven videotaped group-based exercise sessions, were collected from 52 older people (aged 66–93 years) and nine rehabilitation professionals in seven rehabilitation centres. Four discourse categories were found. In “taciturn exercising”, older people remained verbally silent but physically active. In “submissive disagreeing”, older people opposed the professionals’ agenda by displaying reluctant consent to proposals. In “resilient endeavouring”, older adults persisted on their course of action, regardless of the disapproval of the professionals. In “lay helping”, older people initiated spontaneous encouragement, but also gave verbal and physical assistance to their peers. Older people's meaningful contribution to interaction, whilst it may challenge the institutional flow of activities, can constitute an integral part of the re-ablement process of rehabilitation

Nuorten työntekijöiden sosialisaatio työpaikoilla: Sosiaalisten suhteiden, hyvinvoinnin ja perehdytyksen merkitys

Tässä tutkimusraportissa tarkastelemme ensinnäkin miten uusien työntekijöiden esimies- ja verkostosuhteet ovat yhteydessä heidän työtehtävissä suoriutumiseen sekä työryhmän ja työyhteisön jäsenenä toimimiseen. Lisäksi tarkastelemme muutoksia uusien työntekijöiden esimies- ja verkostosuhteissa. Toiseksi katsomme miten uusien työntekijöiden sosialisaatio on yhteydessä työssä koettuun hyvinvointiin. Tarkastelemme myös uusien työntekijöiden perehdytyskäytäntöjä henkilöstöhallinnon näkökulmasta

WWW-sivuston uudistaminen : Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ry

WWW-sivustoja tehdään moniin eri tarpeisiin monista eri syistä. Yhdistykselle web on vain yksi kanava tiedotukseen ja markkinointiin, mutta nykyään yhä tärkeämpi. Sivustoa rakennettaessa on mietittävä miksi sivustoa tehdään, kenelle sitä ollaan tekemässä ja mitä sivustolle halutaan laittaa. Sivuston päivittäminen on erittäin tärkeää. Vanhentunutta tietoa sisältävä sivusto ei herätä käyttäjien mielenkiintoa. Päivittämiseen tarvittavat resurssit on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä esimerkiksi pienillä resursseilla toimivan yhdistyksen sivusto on luotava sellaiseksi, että se säilyy mielenkiintoisena vähäisilläkin päivityksillä. Opinnäytetyössäni käsittelen www-sivuston toteutukseen liittyviä asioita ja kerron Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin sivuston uudistamisesta. Sivuston toteutus on pitkän ajan prosessi, ja se tulee suorittaa aina huolella. Suuriin muutoksiin ei monesti kannata sivustolla lähteä, mutta Satakunnan piirin tapauksessa radikaali muutos oli tarpeellinen ja lähes ainut vaihtoehto. Mannerheimin Lastensuojeluliitto julkaisi alkuvuodesta 2010 uuden graafisen ohjeistuksen ja hankki Yhdistysavain-ohjelmaan valmiin sivupohjan, jota Satakunnan piirin sivustollakin käytetään.People create websites for many different purposes and for many different reasons. For League the Web is just way to provide people with information and engage in marketing, but it is an ever-increasingly important way. When constructing websites, one must think of the reasons for doing it, for whom it is intended and what the content of the websites will be. Moreover, the updating of the sites is extremely important. Out-dated information is of no interest to the people reading it. The necessary resources for updating must be considered at the initial stage of planning websites. This is a significant issue for League, which has limited resources for constructing a website that must keep readers interested with few updates. The present thesis examines how websites are constructed and the updating process of Mannerheim League for Child Welfare Satakunta District’s sites. The process of creating a website is long and should be carried out with care. Significant alterations should not be made on websites. However, a radical change was necessary for the League’s website and possibly the only option available in this case. Mannerheim League for Child Welfare published new graphical guidelines at the beginning of 2010 and through the Yhdistysavain (an online tool to assist in organisational administration) programme, began using a template specifically for the Satakunta District’s websites

Ikäjohtaminen Euroopassa: näkemykset parhaista ikäjohtamiskäytännöistä EU27-maissa

Eurooppalaisilla työpaikoilla toteutetaan ikäjohtamista monilla eri tavoilla. Raportti analysoi ikäjohtamisen kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa. Raportin käytännöllinen ja kehittävä ote auttaa henkilöstöhallinnon ammattilaisia, esimiehiä ja ikäkysymysten parissa työskenteleviä kouluttajia arvioimaan työpaikan ikäjohtamisen nykykäytäntöjä ja kehittämään niitä eteenpäin

Aina on oikea ikä vaihtaa suuntaa: työpaikka tukee työuran siirtymävaiheissa

Sosiaalisesti kestävän Suomen tulevaisuus edellyttää pidempiä ja eheämpiä työuria. Työuralla tarkoitetaan elinaikana kerääntyneiden työvuosien summaa. Tällä hetkellä suomalaisille kertyy keskimäärin 32 työvuotta. Työeläkejärjestelmän täysi eläke rakennettiin aikanaan 40 vuoden työura-ajatukselle (Paula Risikko 31.5.2012)