Päästökaupan vaikutus päästövähennyksiin Suomessa

Tämän tutkimuksen aiheena on päästökauppa ja sen vaikutukset Suomen päästövähennyksiin. Päästökauppa on apuväline päästöjen vähentämiseen, joten se liittyy vahvasti ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Teollistuminen on kasvattanut energiankulutusta, joka on lisännyt kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasujen liiallinen lisääntyminen muun muassa lämmittää ilmastoa ja aiheuttaa lisäksi muita muutoksia ympäristössämme. Ilmastonmuutoksen torjuntaan on kehitetty useita välineitä, joista yksi on päästökauppa. Päästökaupan tarkoituksena on vähentää päästöjä sieltä, missä se on edullisinta. Päästökauppa on kustannustehokas keino vähentää päästöjä ja Euroopan unioni on ottanut sen yhdeksi päävälineistään päästöjensä vähennykseen. Päästökaupan alaisuuteen kuuluvat energiaintensiiviset ja energiaa tuottavat alat ja niiden toimijat, sillä energia ja sen tuotanto on suurin päästöjen tuottaja. Yrityksille on päästökaupassa määrätty rajallinen määrä päästöoikeuksia, mutta niillä on mahdollisuus valita päästövähennyskeinot tai ostaa, myydä tai tallettaa päästöoikeuksiaan. Tässä tutkimuksessa selvitetään päästökaupan osuutta Suomen päästövähennyksiin. Ovatko päästöt vähentyneet päästökaupan aikana päästökaupan alaisilla toimijoilla, ja jos ovat, niin miten paljon ja mistä syystä. Tutkimusta tehtiin niin kirjallisuuden avulla kuin tilastoja ja tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tilastollinen tutkimus eteni neljän tutkimuskysymyksen ohjaamana, joihin tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan. Vastaukseksi tutkimusongelmaan saatiin, että päästöt ovat kyllä vähentyneet päästökaupan aikana ja päästökaupan alaisilla toimijoilla, mutta yksiselitteistä syytä ei löydetty. Lisäksi huomattiin, että päästöoikeudet ovat riittäneet kattamaan todennetut päästöt. Päästökaupan osuutta päästövähennyksiin ei tutkimuksessa kuitenkaan pystytty todistamaan. Näin ollen lisätutkimukselle ilmeni tarvetta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Elevated serum chemokine CCL22 levels in first-episode psychosis: associations with symptoms, peripheral immune state and in vivo brain glial cell function

Several lines of research support immune system dysregulation in psychotic disorders. However, it remains unclear whether the immunological marker alterations are stable and how they associate with brain glial cell function. This longitudinal study aimed at investigating whether peripheral immune functions are altered in the early phases of psychotic disorders, whether the changes are associated with core symptoms, remission, brain glial cell function, and whether they persist in a one-year follow-up. Two independent cohorts comprising in total of 129 first-episode psychosis (FEP) patients and 130 controls were assessed at baseline and at the one-year follow-up. Serum cyto-/chemokines were measured using a 38-plex Luminex assay. The FEP patients showed a marked increase in chemokine CCL22 levels both at baseline (p < 0.0001; Cohen's d = 0.70) and at the 12-month follow-up (p = 0.0007) compared to controls. The group difference remained significant (p = 0.0019) after accounting for relevant covariates including BMI, smoking, and antipsychotic medication. Elevated serum CCL22 levels were significantly associated with hallucinations (rho = 0.20) and disorganization (rho = 0.23), and with worse verbal performance (rho = -0.23). Brain glial cell activity was indexed with positron emission tomography and the translocator protein radiotracer [C-11]PBR28 in subgroups of 15 healthy controls and 14 FEP patients with serum CCL22/CCL17 measurements. The distribution volume (V-T) of [C-11]PBR28 was lower in patients compared to controls (p = 0.026; Cohen's d = 0.94) without regionally specific effects, and was inversely associated with serum CCL22 and CCL17 levels (p = 0.036). Our results do not support the over-active microglia hypothesis of psychosis, but indicate altered CCR4 immune signaling in early psychosis with behavioral correlates possibly mediated through cross-talk between chemokine networks and dysfunctional or a decreased number of glial cells

Huittisten seurakunnan diakonisen perhetyön kehittäminen

TIIVISTELMÄ Laitala, Jaana & Marjamäki-Rissanen, Petra. Diakonisen perhetyön kehittäminen Huitti-sissa. Diak Itä, Pieksämäki. Syksy 2014, 41 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosio-nomi (amk) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää diakonista perhetyötä Huittisten seurakunnassa. Tavoitteenamme oli löytää yhdessä seurakunnan diakonia- ja perhetyöntekijöiden kanssa sellaisia työmuotoja, joista on helppo lähteä liikkeelle. Tavoitteenamme oli myös jossain määrin kartoittaa työntekijöiden resurssit, että kehittämissuunnitelma ja resurssit voisivat kohdata parhaalla mahdollisella tavalla toisensa. Päämääränämme oli tarpeellisen tiedon saaminen diakonisen perhetyön erilaisista työmuodoista ja mahdollisuuksista Huittisten seurakunnan perhetyöstä vastaaville työntekijöille, sekä diakoneille että lapsi- ja perhetyöntekijöille. Projektimme oli kehittämispainotteinen työ, jonka materiaali kerättiin sähköpostihaastattelun avulla kevään 2014 aikana. 14 erikokoiseen, eri puolilla Suomea olevaan seurakuntaan lähetettiin perhetyöstä vastaavalle diakonille haastattelukysymykset diakonisesta perhetyöstä ja sen muodoista. Vastauksia saatiin 8 seurakunnasta. Tämän lisäksi keskusteltiin asiasta myös muiden lähellä olevien seurakuntien perhetyöstä vastaavien diakoniatyöntekijöiden kanssa ja järjestimme Huittisten seurakunnassa kaksi yhteispalaveria seurakunnan diakonien, lapsi- ja perhetyöntekijöiden ja kirkkoherran kanssa. Haastatteluvastauksista oli selkeästi luettavissa, että leirityö, erilaiset retket ja tapahtumat ovat suosittuja ja paljon käytettyjä työmuotoja sekä diakonisen että muun seurakunnallisen perhetyön parissa. Lähes jokaisesta vastauslomakkeesta löytyi yhtenä tärkeimmistä juuri leirityö. Lisäksi vastauksista oli huomattavissa myös avustustyön ja kotikäyntien tärkeys ja tarve. Koska Huittisten seurakunnassa tehdään jo jonkin verran diakonista perhetyötä lapsi- ja perhetyön nimissä, johtopäätöksemme onkin, että diakonien kannattaisi ensisijaisesti lähteä mukaan jo olemassa olevaan toimintaan. Päästäkseen vaivattomasti sisälle toimintaan, olisi ensisijaisen tärkeää ottaa selvää, milloin suunnittelupalaverit ovat ja mennä mukaan. On tärkeää päästä antamaan oma näkökulmansa ja omat ideansa käyttöön jo suunnitteluvaiheessa, ja jakamaan vastuu kentällä lapsi- ja perhetyöntekijöiden kanssa. Diakonisen perhetyön keskeinen tavoite on vanhemmuuden tukeminen lasten kasvatuksessa sekä lasten hyvinvoinnin turvaaminen. Diakoninen perhetyö on vielä suhteellisen uusi työmuoto, ja sen kehittäminen tulevaisuudessa on tärkeää. Koemme aiheemme yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja hyödylliseksi, mahdollistaahan se perhetyölle yhden tukimuodon lisää Asiasanat: Perhe, perhetyö, diakoninen perhetyöABSTRACT Laitala, Jaana & Marjamäki-Rissanen, Petra. Developing Diaconal Family work in Huittinen parish of Evangelical – Lutheran church. xx p, 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki. Autumn 2014. Diaconial University of Applied Sciences. Degree Program in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this thesis was to develop the diaconal family work in the parish of Huittinen. One of the main objectives was to find out such work methods which would help the diaconal workers to start working on their cases. This was done with cooperation with the diaconal workers and family workers. In addition, the aim was to survey the resources of the workers in order to integrate the development plan and the resources in the best way possible. The goal was also to collect the needed information on various forms of diaconal family work methods and possibilities in the diaconal _ family work for the heads of the family work, deacons and child_ and family workers in the parish of Huittinen. The material for the developing project was collected by interviewing deacons responsible for family work by e-mail during the spring 2014. The questions were sent to 14 parishes of different sizes and locations. Eight parishes answered to the questions. In addition to the e-mail interviews, the developing project was discussed with the deacons responsible for the family work in the neighbouring parishes. Two meetings were also arranged with the deacons, child and family workers and the Vicar of the parish of Huittinen. The answers show that different camps, excursions and events organized by the parish are popular work methods and widely used. According to the results, camps are one of the most significant work methods. The results also showed the importance and need for additional aid and home visits. As diaconal family work has already been done inside the child and family work to some extent, it is recommended that deacons take part in the existing activities. In order to start the diaconal family work it is of upmost importance to find out when the meetings are held and take part in them. It is important for the deacons to tell their own points of view and ideas at the planning stage and share the responsibilities with the child and family workers in practice. The main objective of diaconal family work is to support parenthood and by doing so to secure the welfare of children. However, the diaconal family work is a relatively new form of work and developing it is very important in the near future. As a result, it was found out that diaconal family work is a very beneficial support form for the families and it is socially important and useful and can be regarded as an extra support form for the families. Keywords: Family, family work, diaconal family wor

Elevated serum chemokine CCL22 levels in first-episode psychosis : associations with symptoms, peripheral immune state and in vivo brain glial cell function

Several lines of research support immune system dysregulation in psychotic disorders. However, it remains unclear whether the immunological marker alterations are stable and how they associate with brain glial cell function. This longitudinal study aimed at investigating whether peripheral immune functions are altered in the early phases of psychotic disorders, whether the changes are associated with core symptoms, remission, brain glial cell function, and whether they persist in a one-year follow-up. Two independent cohorts comprising in total of 129 first-episode psychosis (FEP) patients and 130 controls were assessed at baseline and at the one-year follow-up. Serum cyto-/chemokines were measured using a 38-plex Luminex assay. The FEP patients showed a marked increase in chemokine CCL22 levels both at baseline (p <0.0001; Cohen's d = 0.70) and at the 12-month follow-up (p = 0.0007) compared to controls. The group difference remained significant (p = 0.0019) after accounting for relevant covariates including BMI, smoking, and antipsychotic medication. Elevated serum CCL22 levels were significantly associated with hallucinations (rho = 0.20) and disorganization (rho = 0.23), and with worse verbal performance (rho = -0.23). Brain glial cell activity was indexed with positron emission tomography and the translocator protein radiotracer [C-11]PBR28 in subgroups of 15 healthy controls and 14 FEP patients with serum CCL22/CCL17 measurements. The distribution volume (V-T) of [C-11]PBR28 was lower in patients compared to controls (p = 0.026; Cohen's d = 0.94) without regionally specific effects, and was inversely associated with serum CCL22 and CCL17 levels (p = 0.036). Our results do not support the over-active microglia hypothesis of psychosis, but indicate altered CCR4 immune signaling in early psychosis with behavioral correlates possibly mediated through cross-talk between chemokine networks and dysfunctional or a decreased number of glial cells.Peer reviewe