275 research outputs found
Dependency of domestic food sectors on imported inputs with Finland as a case study
The objective of this study is to examine the import dependency of domestic food and service sectors in Finland and produce indicators for measuring the import content of these sectors together with the import dependency of the inputs supplied into these sectors. Input–output analysis is utilised to provide the necessary information on the interdependencies and linkages between different industries for both goods and services in the Finnish economy. Primary agriculture, food processing, distribution and food service providers in Finland are heavily dependent on imported fossil fuels concerning energy and chemical inputs, including high reliance on imported supplementary protein feed for livestock production. However, most of the inputs supplied to the Finnish food and service sectors are domestic because only 20% of the total output is dependent on imported goods, services, and capital goods. The rate of self-sufficiency in food supply is high in Finland, but international trade is essential to provide the necessary energy and chemical inputs needed for food production along with livestock’s supplementary protein feed. Replacing fossil energy with sustainable renewable energy will reduce the dependence on Russia for energy supply and promoting human consumption of plant-based foods will reduce the demand for livestock feed
Super Marion muisti : populaarikulttuurin appropriaatioita vuosituhannen vaihteen jälkeisessä nykytaiteessa
Tutkielmassa tarkastellaan nykytaideteoksia, joissa on käytetty populaarikulttuurista lainattuja aiheita. Lainaamisesta
käytetään termiä appropriaatio, joka on postmoderniin taiteeseen liitetty keino. Tutkielman tarkoituksena on selvittää
populaarikulttuuriviittausten olemusta, syitä ja merkityksiä vuosituhannen vaihteen jälkeisessä kuvataiteessa.
Tutkielman teoreettinen pohja juontuu postmodernismista ja poststrukturalismista. Siinä käytetään semiotiikan ja
kulttuurintutkimuksen alan kirjallisuutta. Taustalla on käsitys taideteoksista merkkeinä. Merkit viittaavat itsensä
ulkopuolelle, mikä on ilmeistä appropriaatioteosten kohdalla. Semiotiikan käsitteistöllä analysoidaan
appropriaatioteosten merkkiluonnetta ja viittaussuhteita. Tutkielmaa ohjaavat myös intertekstuaalinen sekä
kulttuurisemioottinen ajattelu, joita seuraten teokset käsitetään kulttuurin kokonaisuuteen sidoksissa olevina osina,
jotka viittaavat kulttuurin toisiin osiin. Tutkielmassa tarkastellaan kulttuurien sisäisiä jakoja, etenkin korkeakulttuurin
ja massakulttuurin välille vedettyä rajaa. Koska 1960-luvun poptaide taustoittaa nykytaiteessa esiintyvää
populaarikulttuurin käyttöä, käsittelee tutkielma myös poptaiteen olemuksesta käytyjä pohdintoja. Tärkeä osa
tutkielmaa on appropriaatioteosten viittauskohteiden tunnistamiseen liittyvien subjektiivisten ja jaettujen kokemusten
tarkastelu. Niiden kautta ilmenevää nostalgiaa sekä kysymyksiä kulttuurisesta muistista käsitellään pääosin Susan
Stewartin teoksen On Longing. Narratives of the Miniature, the Gigantic, the Souvenir, the Collection pohjalta.
Aineistona on 2000-luvun kuvataideteoksia, joiden tekijöitä ovat Rauha Mäkilä, Anssi Kasitonni, Jani Leinonen, Riiko
Sakkinen, Liisa Lounila ja Cory Arcangel sekä Jessica Cioccin, Jacob Cioccin ja Ben Jonesin muodostama Paper
Rad -taiteilijakollektiivi. Populaarikulttuurin kuvia ja objekteja käytetään teoksissa hyväksi hyvin monimuotoisesti.
Populaarikulttuurin aiheet ovat tyypillisesti eri medioissa toistettuina hyvin näkyvillä ja siksi verrattain helppoja
tunnistaa. Lisäksi appropriaatio on lainaamistapana tarkoituksellinen ja jo edellyttää tunnistamista. Viittaussuhteita
tarkastellen tutkielmassa käy selväksi, että massakulttuurin appropriaatio on valmiiksi toistetun toistoa. Aineiston
kohdalla ilmenee, että massakulttuuriin ei viitata taiteen olemusta tai kulttuurin rajoja kyseenalaistaen, vaan
tekijöiden suhtautuminen siihen on välitöntä. Populaarikulttuurin aiheiden käytön kautta kommentoidaan sekä
henkilökohtaista että kollektiivista kokemusympäristöä, joka koostuu yhä enenevästä määrästä kuvia ja tavaroita.
Toistot ja uudelleentulkinnat, joita taiteellinen appropriaatio osaltaan edustaa, ovat tärkeitä kulttuurissa kuvien ja
muiden aiheiden tunnistettavina säilymisen kannalta.
Massakulttuurin aiheita pidetään usein vähäarvoisina, mutta omakohtaisuudella on merkitykselliseksi tekevä voima.
Tässä hetkessä koetun kuvaympäristön sijaan osassa teoksista representoidaan 1980-luvun populaarikulttuuria,
jolloin tekijät viittaavat lapsuusaikansa viihdeilmiöihin. Omaksi koetun muistelusta nousee nostalgisia sävyjä.
Tutkielman keskeisiä havaintoja on appropriaatioon sisältyvä ajallisuus. Appropriaatio toimii nostalgian tavoin, sillä
molemmat suuntautuvat johonkin aiemmin olemassa olleeseen. Molemmat aiheuttavat myös alkuperäisen kohteen
muuttumisen. Nostalgian mukanaolo osassa aineiston teoksia asetetaan tutkielmassa vastatusten
populaarikulttuurin uusiutumisen ja nopeutuneen kuvakierron kanssa sekä tulkitaan pyrkimyksenä tehdä muistelun
kohteista pysyvämpiä
A dynamic programming model for optimising the timing of replacement of sows
Replaced with revised version of poster 07/20/10.Farm Management, Research and Development/Tech Change/Emerging Technologies,
Sluten vård på hälsovårdscentralerna 2003
10.2.2005Ilmestynyt aiemmin nimellä Vuodeosastopalvelujen ja päiväkirurgian käytt
- …