Rintasyövän muokattavissa oleviin riskitekijöihin liittyvä säästöpotentiaali erikoissairaanhoidon kustannuksista

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2021 naisilla todettiin 5 105 uutta rintasyöpää ja määrän ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä yli 6 000:een. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millainen osuus naisten rintasyövistä liittyy muokattavissa oleviin rintasyövän riskitekijöihin, sekä paljonko erikoissairaanhoidon osasto- ja avohoidon, toimenpiteiden sekä sairaalalääkkeiden kustannuksista olisi säästettävissä, jos tupakkaan, alkoholiin, painoindeksiin, fyysisen aktiivisuuteen, lasten saamiseen sekä koulutukseen liittyvä riski poistuisi. Muokattavissa olevia riskitekijöitä on tutkittu paljon, mutta niihin liittyviä kustannuksia vähän. Tämä on ensimmäinen rintasyövän muokattavissa oleviin riskitekijöihin liittyvää erikoissairaanhoidon hoitokustannusten säästöpotentiaalia tarkasteleva tutkimus Suomessa. Riskitekijöiden vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen tutkittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen Syöpärekisterin yhteisen METCA-hankkeen aineistosta, jossa vuosina 1972–2016 tehtyjen väestöterveystutkimusten tiedot on yhdistetty Syöpärekisterin tietoihin. Tutkimusväestö koostui 121 500 naisesta, joita seurattiin vuoden 2013 tai 2015 loppuun. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli ilmaantuvuusperustainen COI-tutkimus ja tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Riskisuhteiden laskennassa käytettiin paloittaista vakioilmaantuvuustiheyden mallia sekä Poisson regressiota. Väestösyyosuudet ja kustannukset laskettiin erikseen alle 55-vuotiaiden ja 55 vuotta täyttäneiden rintasyöville sekä kaikille yhdessä. Väestösyyosuuden laskennassa käytettiin klassista menetelmää. Erikoissairaanhoidon hoitokustannusten säästöpotentiaali laskettiin väestösyyosuuksien, uusien rintayöpätapausten sekä ikä- ja levinneisyysasteittaisten rintasyöpätapausten hoitokustannusten tulona. Aineiston tilastollinen analysointi tehtiin R-ohjelmalla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että suurimmat väestösyyosuudet liittyivät alle 55-vuotiaiden rintasyövän kohdalla koulutukseen ja alkoholiin. Koulutukseen liittyvä vuosittainen säästöpotentiaali oli tässä ryhmässä noin 8,5 miljoonaa euroa (MEUR) ja alkoholiin liittyvä noin 5,2 MEUR. 55 vuotta täyttäneiden kohdalla suurimmat väestösyyosuudet liittyivät painoindeksiin koulutukseen. Painoindeksiin liittyvä säästöpotentiaali oli tässä ryhmässä noin 16,1 MEUR vuodessa ja koulutukseen liittyvä noin 15,6 MEUR vuodessa. Alle 55-vuotiaiden ryhmässä noin kolmasosa rintasyövistä liittyi tarkasteltuihin riksitekijöihin ja 55 vuotta täyttäneiden ryhmässä lähes puolet. Kaikki riskitekijät huomioivan väestösyyosuuden perusteella laskettu säästöpotentiaali oli alle 55-vuotiaiden rintasyövän kohdalla noin 16,2 MEUR vuodessa ja 55 vuotta täyttäneiden rintasyövän kohdalla noin 42,6 MEUR vuodessa. Kaikki riskitekijät huomioivan väestösyyosuuden perusteella laskettu kokonaissäästöpotentiaali on noin 58,8 MEUR vuodessa. Rintasyövän kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2020 yhteensä noin 250 MEUR, josta erikoissairaanhoidon osasto- ja avohoidon sekä sairaalalääkkeiden osuus oli noin 152 MEUR. Mikäli kaikkien riskitekijöiden vallitsevuus poistuisi, rintasyövän kokonaiskustannuksista olisi säästettävissä yli viidesosa ja erikoissairaanhoidon osasto- ja avohoidon, toimenpiteiden sekä sairaalalääkkeiden kustannuksista yli kolmasosa. Rintasyövän muokattavissa oleviin riskitekijöihin liittyy siis merkittävä säästöpotentiaali, joka kannattaisi ottaa laajemmin huomioon poliittisessa päätöksenteossa sekä suunniteltaessa terveyden edistämiseen tähtääviä toimia.Breast cancer is the most common cancer among women in Finland. In 2021, 5 105 new breast cancer cases were diagnosed, and the number is predicted to increase to over 6 000 by 2030. The aim of this study was to evaluate what proportion of women’s breast cancer was related to modifiable breast cancer risk factors and to estimate the potential savings in specialized health care wards, outpatient care and hospital drugs if the risks associated with tobacco, alcohol, body mass index, physical activity, having children and education were eliminated. Modifiable risk factors has been extensively researched, but the costs associated to them scarcely. This is the first study in Finland examining the potential cost savings in specialized healthcare from addressing modifiable risk factors of breast cancer. The effect of risk factors on the incidence of breast cancer was studied using data from the joint METCA-project of the Institute of Health and Welfare and the Finnish Cancer Registry. This project combined data from population health surveys conducted between 1972–2016 with data from the Cancer Registry. The study population consisted of 121 500 women who were followed until the end of either 2013 or 2015. The theoretical framework for this study was the incidence-based COI-study and it was carried out using quantitative research methods. The piecewise constant incidence model and Poisson regression were used to calculate the risk ratios. Population attributable fractions (PAF’s) and costs were calculated separately for breast cancer in individuals under 55 years and 55 years and over, and for all groups combined. PAF’s were calculated using the classical method. The saving potential in specialized healthcare was calculated as the product PAF’s, new cases of breast cancer, the care costs of breast cancer cases graded by age and extent of the disease. The statistical analysis of the data was conducted using R-program. As a result of this study, it was found that the largest PAF’s for breast cancer in individuals under 55 years were related to education and alcohol. In this group, the savings potential related to education was approximately 8,5 million euros (MEUR) per year and related to alcohol about 5,2 MEUR per year. For those at the age of 55 years or over, the largest PAF’s were associated to body mass index and education. In this group, the savings potential relate to the body mass index was about 16.1 MEUR per year and related to education about 15.6 MEUR per year. In the group of individuals under 55 years of age, about one-third of breast cancers were relate to the examined risk factors, while in the group of people over 55 years of age, almost half were related. The savings potential calculated on the basis of PAF’s that take into account all risk factors was about 16.2 MEUR per year for breast cancer under the age of 55 and about 42.6 MEUR per year for breast cancer at the age of 55 years or over. The total savings potential calculated based on PAF’s that consider all risk factors, is approximately 58.8 MEUR per year. The total costs of breast cancer in Finland in 2020 were approximately 250 MEUR, of which the share of ward and outpatient care and hospital drugs in specialized healthcare was approximately 152 MEUR. If the predominance of all risk factors were eliminated, more than one-fifth of the total costs of breast cancer and more than one-third of the breast cancer total costs of ward and outpatient care and hospital drugs in specialized health care could be saved. Therefore, the modifiable risk factors of breast cancer therefore have significant savings potential, which should be more widely considered in political decision-making and in planning actions aimed at promoting health

Lexize-testin jatkovalidointi: vastaustarkkuuden ja reaktioajan yhteydet yleiseen kielitutkintoon

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Lexize-testin vastaustarkkuuden ja reaktioaikojen yhteyttä yleisessä kielitutkinnossa (YKI-tutkinto) suoriutumiseen. Kansainvälistyneessä maailmassa on ilmeinen tarve ihmisten kielitaidon tutkimiselle. Tämä taas vaatii kielitaidon mittaamista. Nykyiseltään kielitaidon mittaaminen suomalaisessa kokeellisessa kielipsykologisessa tutkimuksessa pohjautuu pitkälti itsearviointeihin. Maailmalla on kuitenkin jo jonkin aikaa käytetty rinnalla kyllä/ei-sanastotestiksi nimitettyä konseptia, jossa tutkittava erottelee oikeita sanoja kohdekieltä läheisesti muistuttavista epäsanoista (esim relo). Tällaisen testin kyky arvioida kielitaitoa perustuu ajatukseen siitä, että sanaston laajuus on vahvasti yhteydessä muihin kielenkäytön osa-alueisiin. Näin ollen kartoittamalla laajasti sanastoa kyllä/ei-sanastotestin avulla saadaan itsearviointeja objektiivisempi kuva testattavien kielitaidosta. Tutkielmassa käsiteltävä Lexize-testi on suomenkielinen kyllä/ei-sanavarastotesti. Lexizen on alun perin kehittänyt Salmelan ja kumppaneiden työryhmä vuonna 2021. Tällöin testi validoitiin vertaamalla S1- ja S2-puhujien suoriutumista testissä. Lisäksi kartoitettiin Lexize-pisteiden korrelaatiota erinäisten taustatekijöiden kanssa. Tämän tutkielman tarkoitus on jatkaa Lexizen validointia vertaamalla tutkittavien suoriutumista Lexizessä heidän itseraportoituun suoriutumiseensa suomen kielen YKI-tutkinnossa. YKI-tutkinto on kansallinen kielitutkinto, jossa mitataan tutkittavan kykyä käyttää kieltä luontevasti erilaisissa kielen tuottoa ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä. YKI-tutkinnossa arvioidaan kirjoittamisen, lukemisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen modaliteetteja. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Lexize-pisteiden korrelaatioita YKI-pisteiden kanssa niin kokonaissuoriutumisen näkökulmasta kuin modaliteettikohtaisesti. Hypoteesina oli, että Lexize-pisteet korreloivat YKI-tulosten kanssa, erityisesti luetun ja kuullun ymmärtämisen tulosten kanssa, sillä aiemmat tutkimukset ovat esittäneet meta-analyysitason todisteita sanaston laajuuden (jota Lexize mittaa) ja näiden modaliteettien välisestä yhteydestä. Lisäksi selvitettiin, antaako tutkittavien reaktioaikojen mittaaminen lisäarvoa Lexizelle. Aiempien tutkimustulosten pohjalta voidaan olettaa, että nopeammat vastaajat saisivat parempia tuloksia YKI-testistä, ja reaktioajan tarkkailu voisi näin ollen lisätä Lexizen kykyä erotella tutkittavien suoriutumista erityisesti korkeilla taitotasoilla. Tutkielmaan kerättiin aineisto aikuisilta S2-puhujilta verkkokyselylomakkeen ja verkossa suoritettavan Lexizen tulosten pohjalta (N=65). Tutkielmassa verrattiin itseraportoituja YKI-tuloksia pisteytyskaavan mukaiseen Lexize-pistemäärään ja Lexizessa mitattuun keskimääräiseen reaktioaikaan. Tuloksina havaittiin, että Lexize korreloi YKI-tulosten kanssa vahvasti tai vähintään keskitasolla. Korrelaatio oli tilastollisesti merkitsevä kaikissa modaliteetissa. Vahva korrelaatio löytyi kirjoittamisen ja luetun sekä kuullun ymmärtämisen taitojen kanssa. Puhumisen taidon kanssa korrelaatio oli hieman heikompi. Reaktioajan suhteen löydös taas ei tukenut hypoteesia: Lexize-reaktioaika ei ennustanut suoriutumista YKI-tutkinnossa. Tutkielman tulokset tukevat Lexizen validiteettia. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, ettei reaktioajan tarkastelu paranna testin erottelukykyä. Tulosten perusteella voidaan ajatella, että Lexize on toimiva tapa mitata tutkittavan kielitaitoa silloin, kun kyse ei ole tutkittavalle erityisen painokkaista seurauksista. Esimerkiksi kielentutkimuksen kontekstiin Lexize on pätevä työkalu. Tämän tutkielman tuottamat tulokset ovat osittain erilaisia kuin aiempien samankaltaisia testejä tarkastelleiden tutkimusten tulokset. Reaktioajan mittaamisen hyötyjä kielitaidon testaamiselle tulisi kartoittaa tarkemmin eri konteksteissa ja kohderyhmissä

Merivartijoiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen : organisaatiomuutoksen jälkeen

Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kotkan alueen kolmen merivartioaseman merivartiomiesten työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisössä ta-pahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeen. Alueeseen kuuluvat asemat olivat Kotkan, Haapasaaren ja Hurpun toimipisteet. Tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan näitä tekijöitä työyhteisön, esimiestyön ja johtamisen sekä henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvien seikkojen pohjalta. Samalla haluttiin saada selville myös työntekijöiden itsensä ehdottamia mahdollisia kehitys- ja parannusehdotuksia. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, mutta myös mukana olleilla avoimilla ja tarkentavilla kysymyksillä pyrittiin saamaan vastaajien omaa ääntä kuuluville. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin kaikkien kolmen aseman kaikille merivartiomiehille, joita tutkimushetkellä asemilla työskenteli yhteensä 34 henkilöä. Kysely suoritettiin huhtikuussa 2015 ja vastausaikaa heille oli annettu kuukausi. Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä 29 (N=29) merivartiomiestä. Tutkimustuloksia analysoitiin tilastollisesti käyttämällä ensin havainto-matriisia, jonka avulla tuloksista laadittiin tilastollisia kuvioita ja taulukoita. Avoimia kysymyksiä pyrittiin ymmärtämään jakamalla ne teemojen mukaisesti ja analysoimalla sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan merivartiomiesten työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen eniten vaikuttavia tekijöitä olivat työtoverit, työympäristö ja työtehtävät. Nämä koetaan myös parhaiksi asioiksi työssä. Parhaiten työssä jaksamista tukevia asioita olivat niin ikään mainitut työtoverit, mukava työympäristö sekä mielekkäät ja haastavat työtehtävät. Muina tukevina tekijöitä ovat muun muassa esimiehet, hyvät ja riittävät vapaat, harrastukset, terveys ja perhe. Esimiestyöhön ja johtamiseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi työssään merivartiomiehet olivat ni-menneet esimerkiksi tiedonkulun, yhteistyön, tulevaisuuden tavoitteet, sekä oman työn tavoitteet. Näihin kehitysehdotuksina olivat muun muassa avoin ja reaaliaikainen tiedottaminen, yhteistyön ja työtoveruuden parantaminen entisestään, toiminnan ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä työuralla etenemismahdollisuuksien parantaminen.Abstract The objective of this study was to examine the well-being and coping at work of Coast Guard officers in the area of Kotka. There are three stations and they are located in Kotka, Haapasaari and Hurppu. In this study, the focus was to look at these factors in the working community, leadership and management, as well as the well-being at work and the ability to work. At the same time, the goal was to find out the potential development and improvement proposals by the workers themselves. This study is quantitative, but it also contains some open and detailed questions, which enable the answerers to verbalize their own opinions. The study was conducted as a survey and a questionnaire was sent to all three stations and for all Coast Guard men. During the research time there were a total of 34 employees. The survey was held in April 2015 and it had a response time of one month. By the deadline, answers had come from 29 (N = 29) Coast Guard men. The material was analysed statistically by using the observation matrix, and after that it was clarified by using the statistical tables. As regards the open questions, the goal was to divide them according to themes and then analyse them by using an inductive content analysis. According to the results of the study, the most influential factors affecting Coast Guard men´s well-being and coping at work are co-workers, work environment and work tasks. These things are also regarded as what is best about the work. The most important factors that support coping at work are also, as mentioned earlier, co-workers, a comfortable working environment, and meaningful and challenging tasks. The other supporting factors include the superiors, a good and fair spare time, hobbies, health, and family. The employees were generally satisfied with management and leadership. The most important development areas in their work are, according to the Coast Guard men, for example, flow of information, teamwork, future goals and the objectives of their own work. Suggested ways to improve the mentioned areas include transparent and real-time communication, teamwork and the further improvement of the working relationships, development of operations and know-how, as well as improving the opportunity to advance in one´s career

Ventrogluteaalisen injektioalueen paikantaminen : Ohjaustilaisuus Kuusamon terveyskeskuksessa

Tiivistelmä Tekijät: Kela Virpi, Manninen Pauliina ja Ronkainen Tiina Työn nimi: Ventrogluteaalinen injektioalueen paikantaminen - Ohjaustilaisuus Kuusamon terveys-keskuksessa Tutkintonimike: Sairaanhoitaja (AMK) Asiasanat: ventrogluteaalinen, intramuskulaarinen, potilasturvallisuus, ohjeistus Ventrogluteaalinen eli vatsanpuoleinen pakaralihas lihaksensisäisenä injektionantoalueena ei ole Suomessa laajalti käytössä. Näyttöön perustuen se on potilasturvallisempi ja kivuttomampi kuin yleisemmin käytössä oleva dorsogluteaalinen eli selänpuoleisen pakaralihaksen alue. Dorsogluteaalinen alue ei perustu näyttöön, vaan on totuttu tapa. Kirjallisuudessa ventrogluteaalinen antotapa esitellään maailmalla ensimmäisen kerran 1954 ja suomen kielisessä oppikirjassa 2006. Halusimme tehdä opinnäytetyömme ventrogluteaalisen injektioalueen paikantamisesta, koska emme päässeet opintoihin liittyvissä harjoitteluissa injisoimaan kyseiselle alueelle. Henkilöstön kehittymisen näkökulmasta työelämässä olisi tärkeää käyttää uusinta näyttöön perustuvaa tietoa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kuusamon terveyskeskus. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotteena pidettiin ohjaustilaisuus ventrogluteaalisen injektionantoalueen paikantamisesta. Tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan osaamista injektioalueen paikantamisessa Kuusamon terveyskeskuksessa. Ohjaustilaisuus koostui PowerPoint esityksestä, injektioalueen paikantamisen demonstraatiosta sekä harjoittelusta. Ohjaustilaisuuteen osallistui kymmenen sairaanhoitajaa, joista yksi oli käyttänyt ventrogluteaalista injektionantoaluetta. Ohjaustilanteesta saatu palaute oli yksinomaan positiivista ja tilaisuus koettiin tarpeelliseksi. Palautteen mukaan jokainen osallistuja aikoi jatkossa käyttää ventrogluteaalista injektionantoaluetta. Mielestämme jatkossa olisi hyödyllistä selvittää, onko ventrogluteaalinen injektionanto tapa jäänyt käytäntöön Kuusamon terveyskeskuksessa ja mitkä seikat ovat vaikuttaneet sen käyttöönottoon.Abstract Authors: Kela Virpi, Manninen Pauliina and Ronkainen Tiina Title of the Publication: Identifying the Ventrogluteal Injection Side – a guidance session held at Kuusamo Health Center Degree Title: Bachelor of Health Care, Nursing Keywords: ventrogluteal, intramuscular, patient safety, instructions In Finland, the ventrogluteal hip muscle is not widely used as a site for intermuscular injection. Based on evidence, it is a safer and more pain-free injection site for patients than the more commonly used dorsogluteal site in the superior and lateral part of the gluteal muscles. Use of the dorsogluteal injection site is not based on any evidence; it is only a common practice. Ventrogluteal intermuscular injection was introduced in literature for the first time in 1954 and in a textbook translated to Finnish in 2006. The subject of this thesis, identifying the ventrogluteal intermuscular injection site, was chosen because the authors did not have the opportunity to use this specific site to perform an intramuscular injection during their practical placements. In regard to the development of nursing staff it would be important to use the newest, evidence-based information. The commissioner of this thesis was Kuusamo Health Center. The thesis was conducted as a functional thesis the product of which was a guidance session about identifying the ventrogluteal intermuscular injection site. The goal was to develop the nursing staff’s competency to identify the ventrogluteal intermuscular injection site in the health center of Kuusamo. The guidance session included a PowerPoint-slideshow, demonstration of the identification of the ventrogluteal intermuscular injection site and practical exercises. Ten nurses attended the guidance session, and one of them had used the ventrogluteal intermuscular injection site earlier. Feedback on the guidance session was solely positive, and the session was experienced as necessary. According to the feedback, every participant was going to use the ventrogluteal intermuscular injection site in the future. In the future it would be useful to study if the ventrogluteal intermuscular injection site has been used in the health center of Kuusamo and which factors have affected its use

CellRemorph : A toolkit for transforming, selecting, and slicing 3D cell structures on the road to morphologically detailed astrocyte simulations

publishedVersionPeer reviewe

Modeling Signal Transduction Leading to Synaptic Plasticity: Evaluation and Comparison of Five Models

An essential phenomenon of the functional brain is synaptic plasticity which is associated with changes in the strength of synapses between neurons. These changes are affected by both extracellular and intracellular mechanisms. For example, intracellular phosphorylation-dephosphorylation cycles have been shown to possess a special role in synaptic plasticity. We, here, provide the first computational comparison of models for synaptic plasticity by evaluating five models describing postsynaptic signal transduction networks. Our simulation results show that some of the models change their behavior completely due to varying total concentrations of protein kinase and phosphatase. Furthermore, the responses of the models vary when models are compared to each other. Based on our study, we conclude that there is a need for a general setup to objectively compare the models and an urgent demand for the minimum criteria that a computational model for synaptic plasticity needs to meet.Peer reviewe

Sensitivity analysis of biophysically-detailed tripartite synapse model

publishedVersionPeer reviewe

Analysis of network models with neuron-astrocyte interactions

publishedVersionPeer reviewe

Postsynaptic Signal Transduction Models for Long-Term Potentiation and Depression

More than a hundred biochemical species, activated by neurotransmitters binding to transmembrane receptors, are important in long-term potentiation (LTP) and long-term depression (LTD). To investigate which species and interactions are critical for synaptic plasticity, many computational postsynaptic signal transduction models have been developed. The models range from simple models with a single reversible reaction to detailed models with several hundred kinetic reactions. In this study, more than a hundred models are reviewed, and their features are compared and contrasted so that similarities and differences are more readily apparent. The models are classified according to the type of synaptic plasticity that is modeled (LTP or LTD) and whether they include diffusion or electrophysiological phenomena. Other characteristics that discriminate the models include the phase of synaptic plasticity modeled (induction, expression, or maintenance) and the simulation method used (deterministic or stochastic). We find that models are becoming increasingly sophisticated, by including stochastic properties, integrating with electrophysiological properties of entire neurons, or incorporating diffusion of signaling molecules. Simpler models continue to be developed because they are computationally efficient and allow theoretical analysis. The more complex models permit investigation of mechanisms underlying specific properties and experimental verification of model predictions. Nonetheless, it is difficult to fully comprehend the evolution of these models because (1) several models are not described in detail in the publications, (2) only a few models are provided in existing model databases, and (3) comparison to previous models is lacking. We conclude that the value of these models for understanding molecular mechanisms of synaptic plasticity is increasing and will be enhanced further with more complete descriptions and sharing of the published models

Impaired osteoclast homeostasis in the cystatin B-deficient mouse model of progressive myoclonus epilepsy

Peer reviewe