On the pure state outcomes of Einstein-Podolsky-Rosen steering

In the Einstein--Podolsky--Rosen experiment, when Alice makes a measurement on her part of a bipartite system, Bob's part is collapsed to, or steered to, a specific ensemble. Moreover, by reading her measurement outcome, Alice can specify which state in the ensemble Bob's system is steered to and with which probability. The possible states that Alice can steer Bob's system to are called steered states. In this work, we study the subset of steered states which are pure after normalisation. We illustrate that these pure steered states, if they exist, often carry interesting information about the shared bipartite state. This information content becomes particularly clear when we study the purification of the shared state. Some applications are discussed. These include a generalisation of the fundamental lemma in the so-called `all-versus-nothing proof of steerability' for systems of arbitrary dimension.Comment: 7 pages, 0 figures; corrected typos and terminolog

Qualcomm v. Broadcom: Implications for Electronic Discovery

Electronic discovery has been the source of difficult challenges for courts, lawyers, and litigants from the beginning. The methods, document formats, and scope of electronic discovery have all contributed to the difficulties encountered. The seminal case in the United States that underscores the nature of the difficulties and challenges facing lawyers and courts in electronic discovery is Qualcomm v. Broadcom. While the case has been cited as an example of the ethical issues facing lawyers who do not follow the rules of discovery, the lessons go well beyond ethical issues. All major common law countries, including Australia, New Zealand, United Kingdom, Canada, South Africa, and the United States have recently updated their rules of civil procedure regarding the electronic discovery process in order to facilitate the electronic discovery process. The authors offer five key lessons to be drawn from this case including the importance of efficiently managing electronic discovery, the importance of the meet-and-confer discovery conference, the importance of retaining an electronic discovery expert, the importance of being proactive in the discovery process, and recognizing the limitations of relying entirely on key word searches

Non-Markovian waiting time distribution

Simulation methods based on stochastic realizations of state vector evolutions are commonly used tools to solve open quantum system dynamics, both in the Markovian and non-Markovian regime. Here, we address the question of waiting time distribution (WTD) of quantum jumps for non-Markovian systems. We generalize Markovian quantum trajectory methods in the sense of deriving an exact analytical WTD for non-Markovian quantum dynamics and show explicitly how to construct this distribution for certain commonly used quantum optical systems.Comment: journal versio

The Role and Value of Data in Realising Circular Business Models – a Systematic Literature Review

Peer reviewe

Työhyvinvointi ja tiimityöskentely varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Tämä kandidaatin tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena tutkimuksena integroivan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Tutkielman avulla selvitetään, miten tiimityöskentelyllä tuetaan työhyvinvointia ja miten yksilö voi kehittää työhyvinvointiaan varhaiskasvatuksen arjessa. Määriteltävien käsitteiden avulla syvennytään aiheeseen ja tarkastellaan näiden keskinäisiä vaikutuksia. Tutkielman päällimmäisenä tavoitteena on löytää yksilötasolla keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä pohtia, miten tiimityöskentelyllä kehitetään työhyvinvointia. Tutkielmassa perehdytään yksilötason keinoihin, sillä haluan tuoda työhyvinvoinnin kehittämisen lähelle yksilöitä ja näin arkiseksi asiaksi työyhteisössä. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ja monilta eri aloilta. Myös tiimiä ja tiimissä työskentelyä on tutkittu paljon. Tässä tutkielmassa perehdytään varhaiskasvatuksen henkilöstön tiimityöskentelyyn ja työhyvinvointiin. Tiiminä tässä tutkielmassa tarkoitan varhaiskasvatuksen henkilöstön kolmen hengen tiimiä, jossa työskennellään päivittäin lapsiryhmän kanssa. Tutkielman tuloksina löytyi tiimityöskentelyn vaikutuksia työhyvinvointiin. Toimivan ja vuorovaikutuksellisen tiimin avulla saavutetaan työhyvinvointia ja työssä viihtyminen lisääntyy. Jotta tiimi rakentuu toimivaksi, siinä on kehitettävä luottamuksellista ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Yksittäisten työntekijöiden asenne vaikuttaa työssä viihtymiseen ja siihen onkin työyhteisöissä tärkeää panostaa. Tiimissä työskentely tukee työssä jaksamista ja tiimin tuki toimii arvokkaana voimavarana varhaiskasvatuksen henkilöstöllä. Arjen haasteista selviää paremmin ja vähemmällä henkisellä kuormituksella tiimin kanssa ja tiimi tukee haastavien tilanteiden hoitamista. Arjessa työhyvinvoinnin kehittyminen vaatii työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostamista myös vapaa-ajalla. Mielekäs työ ja tarpeeksi haastavat tavoitteet työssä pitää mielenkiintoa työtä kohtaan yllä. Työntekijöiden on tärkeää kehittää itseään ja näin nauttia työstään ja sen myötä viihtyä myös varhaiskasvatuksen kentällä paremmin

Future images of data in circular economy for textiles

Rapid expansion of digitalization and in the volume of data available constitutes a major driver toward circular economy. In the textile industry, with its vast quantities of waste and huge environmental impact, transformation toward such circularity is necessary but challenging. To explore how the use of data could support building sustainability-aligned pathways to circular economy of textiles, a study employing a two-round disaggregative Delphi approach (engaging 33 experts in the first round, in May 2021, and 26 in the second, in June 2021) articulated alternative images of the future. The three images, dubbed Transparency, Conflicting Interests, and Sustainable Textiles, imply that the role for data is intertwined with sustainability aspirations. The results highlight that exploiting data in pursuit of circular economy is a collaborative effort involving business value networks that include consumers and regulators. Availability and sharing of accountability-affording, meaningful data on textiles' life cycle and value network function as a key enabler. By working with the images developed, actors can better assess their circular-economy commitments, planned actions, and the consequences of these. Furthermore, the images provide a tool for mutual discussion of the development desired and of related re-sponsibilities and uncertainties.Peer reviewe

Varhaiskasvatuksen opettajan työn muutos vuosien 2013 ja 2022 Opettaja-lehdissä

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventyä Opettaja-lehden artikkeleihin liittyen varhaiskasvatuksen opettajan työhön vuosina 2013 ja 2022. Tutkielmassa vertaillaan muutoksia varhaiskasvatuksen opettajan työssä vuosina 2013 ja 2022. Varhaiskasvatuksella on yhteiskunnallinen merkitys lasten tulevaisuuden taitojen kehittymisen kannalta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla tuetaan lasten hyvinvointia, kasvua, kehitystä sekä oppimista. Laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla ehkäistään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja luodaan oppimisen pohjaa varhaislapsuudesta lähtien. Laadukkaasta varhaiskasvatuksesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen opettajan keskeisimpiä työtehtäviä on toimia tiiminsä pedagogisena johtajana sekä kokonaisvaltainen vastuu lapsiryhmästä, toiminnan suunnittelusta, tavoitteiden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä. Keskeisimpiä muutoksia ovat olleet käsitteiden muutokset, kun päivähoidosta on siirrytty varhaiskasvatukseen ja lastentarhanopettajien ammattinimike on muuttunut varhaiskasvatuksen opettajiksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään ammattilehdessä esiintyviin muutoksiin varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Ammattiliiton lehdet eivät ole olleet paljon esillä varhaiskasvatuksen tutkimuksissa, joten tässä tutkielmassa nostetaan tarkasteluun ammattiliiton näkökulmaa varhaiskasvatuksen muutoksiin. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat varhaiskasvatus, johon on liitetty myös varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen käsitteet. Toisena teoreettisena käsitteenä on varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen opettajan työ -luvussa kuvataan myös muu varhaiskasvatuksen henkilöstö, SAK-aika, työn haasteet ja kuormittavuus sekä varhaiskasvatuksen opettajien koulutus yliopistossa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytän valmiina aineistona Opettaja-lehden artikkeleita koskien varhaiskasvatusta vuosina 2013 ja 2022. Varhaiskasvatusta käsitteleviä artikkeleita oli yhteensä 49 vuosilta 2013 ja 2022. Aineistoni olen analysoinut sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan vuosien 2013 ja 2022 Opettaja-lehdissä teemat varhaiskasvatuksen ympärillä ovat pysyneet hyvin samankaltaisina. Vuonna 2022 varhaiskasvatuksen haasteista puhutaan rohkeammin ja lehdessä nostetaan enemmän esiin asioita, joihin opettajat kaipaavat muutoksia. Kuitenkin nämä alan haasteet ovat olleet samoja ja esillä jo vuonna 2013. Päivähoidon muuttuessa varhaiskasvatukseksi on varhaiskasvatuksen arvostus noussut. Varhaiskasvatuksen korostaminen myös ammattinimikkeissä on nostanut varhaiskasvatusta osaksi elinikäistä oppimisen polkua

Local in time master equations with memory effects: Applicability and interpretation

Non-Markovian local in time master equations give a relatively simple way to describe the dynamics of open quantum systems with memory effects. Despite their simple form, there are still many misunderstandings related to the physical applicability and interpretation of these equations. Here we clarify these issues both in the case of quantum and classical master equations. We further introduce the concept of a classical non-Markov chain signified through negative jump rates in the chain configuration.Comment: Special issue on loss of coherence and memory effects in quantum dynamics, J. Phys. B., to appea

Perustulon työllisyysvaikutukset : Asiantuntijahaastatteluihin ja verrannollisiin esimerkkeihin perustuva arvio

Perustuloon kohdistuu suuria odotuksia työllisyyden, työhön kannustamisen ja työn vastaanottamisen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen. Hyötyvätkö perustulosta pienituloiset, työttömät, epävakaissa työsuhteissa työskentelevät, mikroyrittäjät vai palvelualojen työnantajat ja kolmannen sektorin toimijat? Koska perustulosta ei ole konkreettisia esimerkkejä tai empiirisiä tuloksia, ei näihin kysymyksiin ole myöskään tutkimuksiin perustuvaa vastausta. Perustulon työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida vain epäsuorasti ja ennakoiden. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevaa tutkimustietoa ja arvioida sen perusteella perustulon mahdollisia työllisyysvaikutuksia. Olemme lisäksi tehneet asiantuntijahaastatteluja ja selvittäneet, miten TE-toimistojen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijat arvioivat perustuloa ja sen vaikutusta työvoimapolitiikan toimeenpanoon ja työllisyyspalvelujen kehittämistarpeisiin. Olemme haastatelleet myös itsensä työllistäjiä (freelance toimittajia) ja pyrkineet sitä kautta saamaan selville, miten perustulo vaikuttaisi heidän toimeentuloonsa ja työssäkäyntiin. Kirjallisuuskatsauksessa selvitimme minimitulojärjestelmistä ja minimipalkoista saatuja kokemuksia eri maista. Vaikka esimerkit eivät ole suoraan verrattavissa perustuloon, ne auttavat kuitenkin hahmottamaan monia sellaisia kysymyksiä, joita liittyy perustulon työllisyysvaikutuksiin, kuten työvoiman kysyntään ja rekrytointiin sekä työvoiman tarjontaan ja mahdollisuuteen tai haluun vastaanottaa lyhytkestoisia ja pienipalkkaisia työtehtäviä. Esimerkit auttavan ymmärtämään myös sitä, miten perustulo voi vaikuttaa makrotalouden tasolla tiettyjen toimialojen kehitykseen. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin perustulon mahdollisia vaikutuksia työvoimapolitiikan toimeenpanoon. Suurin osa TE-toimistojen, kuntien ja kolmannen sektorin asiantuntijoista suhtautui myönteisesti perustuloon, vaikka kriittisiäkin näkemyksiä esitettiin erityisesti perustulon vastikkeettomuuteen liittyen. Haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä on liian monimutkainen aiheuttaen byrokratialoukkuja, ja että työn vastaanottamisen kannustavuutta tulisi lisätä. Keinoista tai perustulon mallista, joka parhaiten poistaisi näitä esteitä, oli erilaisia näkemyksiä. Kiinnostavaa oli myös se, että perustulon käyttöönoton nähtiin edellyttävän rinnalleen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä. Ennaltaehkäiseviä palveluja tulisi olla sosiaali- ja terveyspalveluissa, vapaa-ajan palveluissa sekä työllistymistä ja sosiaalista osallisuutta tukevissa palveluissa. Nuorille työnhakijoille asiantuntijat halusivat perustuloon liitettävää seurantaa ja palvelujen aktiivista tarjoamista. Tutkimuksen kolmannessa osiossa selvitettiin perustulon mahdollisia vaikutuksia itsensä työllistäjien työhön ja toimeentuloon. Haastattelujen perusteella perustulo voisi tuoda vakautta ja turvaa itsensä työllistäjille tyypilliseen epäsäännölliseen toimeentuloon luomalla perusturvan. Perustulo voisi helpottaa etenkin niiden itsensä työllistäjien taloudellista tilannetta, joilla ei tulojen pienuuden tai elämäntilanteen vuoksi ole mahdollisuutta kasvattaa säästöpuskuria taloudellisesti huonompien kuukausien varalle. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmän ei koettu tuovan turvaa tulojen vaihteluun. Vaikka selvityksen tuloksia voi pitää vain alkukartoituksena, ja sen ulkopuolelle jäi monia tärkeitä asioita, niin se kuitenkin avaa ja konkretisoi kiinnostavalla monia perustulon työllisyysvaikutuksiin liitettyjä kysymyksiä

A Randomized Clinical Trial of Attempted Suicide Short Intervention Program versus Crisis Counseling in Preventing Repeat Suicide Attempts : A Two-Year Follow-Up Study

Introduction: The Attempted Suicide Short Intervention Program (ASSIP) is a brief psychotherapeutic intervention, and a pivotal study found it to be remarkably effective in reducing repeat suicide attempts. Objective: To compare the effectiveness of ASSIP to crisis counseling (CC) in a randomized clinical trial (ISRCTN13464512). Methods: Adult patients receiving treatment for a suicide attempt in a Helsinki City general hospital emergency room in 2016-2017 were eligible to participate. We excluded psychotic or likely non-adherent substance-abusing or substance-dependent patients. Eligible patients (n = 239) were randomly allocated to one of two interventions. (a) ASSIP comprised three visits, including a videotaped first visit, a case formulation, and an individualized safety plan, plus letters from the therapist every 3 months for 1 year, and then, every 6 months for the next year. (b) CC typically involved 2-5 (median 3) face-to-face individual sessions. In addition, all participants received their usual treatment. One and 2 years after baseline, information related to participants' suicidal thoughts and attempts, and psychiatric treatment received was collected via telephone and from medical and psychiatric records. Results: Among randomized patients, two-thirds initiated either ASSIP (n = 89) or CC (n = 72), with 73 (82%) completing ASSIP and 58 (81%) CC. The proportion of patients who attempted suicide during the 2-year follow-up did not differ significantly between ASSIP and CC (29.2% [26/89] vs. 35.2% [25/71], OR 0.755 [95% Cl 0.379-1.504]). Conclusions: We found no difference in the effectiveness of the two brief interventions to prevent repeat suicide attempts.Peer reviewe