Esteettinen työ ja työvoima hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa

Tässä raportissa selvitetään, miten esteettinen työ ja työvoima ilmenevät hotelli- ja ravintola-alalla Suomessa. Tutkimus tehtiin Suomen hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten erilaiset esteettisyyteen liittyvät asiat vaikuttavat työnsaantiin ja kohteluun hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla Suomessa. Tutkimuksen aiheena oli tutkia myös hieman sitä, kuinka järjestelmällisellä tasolla esteettisen työvoiman käyttö Suomessa on tällä hetkellä. Connell ja Williams määrittelevät esteettisen työvoiman työntekijän tyylinä, aksenttina, käytöksenä, äänenä, ja viehättävyytenä. Esteettinen työvoima tarkoittaa siis ”looking good” and ”sounding right”, kuten Nickson, Warhurst ja Witz ovat käsitteen alun perin lanseeranneet. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena keväällä 2014. Kyselyyn haettiin vastauksia jakamalla kysely julkisena linkkinä sosiaalisessa mediassa, sekä ottamalla suoraan yhteyttä hotelli- ja ravintola-alan yrityksiin. Kyselyyn sai vastata anonyymisti. Tutkimuksen perusjoukko oli hotelli- ja ravintola-alan työntekijät Suomessa. Vastauksia kyselyyn tuli 82. Tutkimuksesta käy ilmi, että hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla on sääntöjä liittyen asiakaspalvelijoiden ulkonäköön ja sanontoihin. Siisteyttä ja huoliteltua olemusta pidetään arvossa. Yrityksen imago vaikuttaa siihen, millaisia sääntöjä ja ohjeistuksia työpaikoilla on työntekijöiden esteettisyyden suhteen. Tutkimuksesta käy ilmi, että monet alan työntekijät kokevat että asiakaspalvelijoiden esteettisyys on tärkeä osa yritysten imagoa. Moni alan työntekijä uskoo myös, että ulkonäöllä on vaikutusta työnsaantiin alalla. Järjestelmällistä ja tarkkaan suunniteltua esteettisen työvoiman käyttöä ei tutkimuksen mukaan Suomen hotelli- ja ravintola-alan työpaikoilla vielä toistaiseksi paljoa esiinny.This report explains how the aesthetic work and labor occurs in the hotel and restaurant sector in Finland. The study was conducted from the Finnish hotel and restaurant workers' point of view. The purpose of this study was to investigate the effects of different aesthetics-related issues affecting the employment and the treatment of employers in the hotel and restaurant sector workplaces in Finland. Research project was to examine also a bit of how systematic the level of aesthetic labor is in Finland at the moment. Connell and Williams define the aesthetic of labor as the workers’ style, accent, manners, tone, and attractiveness. Aesthetic labor, therefore, means "looking good" and "sounding right", as Nickson, Warhurst and Witz have originally launched the concept. The study was conducted as a quantitative survey in the spring of 2014. Questionnaire was divided by sharing a link at a public social network, as well as by directly contacting the hotel and restaurant sector companies. The questionnaire could be answered anonymously. The target group was the hotel and restaurant sector employees in Finland. 82 responses were received. The study shows that the hotel and restaurant sector workplaces have rules related to customer service with the appearance and phrases. Tidiness and sleek appearance is considered to be appreciated. The company's brand image affects how the rules and guidelines are considering the aesthetic labor. The study shows that many workers feel that the customer service personnel aesthetics is an important part of the corporate image. Many employee also believes that the appearance has an impact on getting a job in the field. The study reveals that there isn’t too much of systematic and well-planned use of aesthetic labor in the hospitality industry of Finland yet

Bumblebees show cognitive flexibility by improving on an observed complex behavior

This article is embargoed until publication. It must under no circumstances be made publicly accessible before this date.This article is embargoed until publication. It must under no circumstances be made publicly accessible before this date

Laskentatyökalu lämmitysmuotojen kustannusvertailuun

Tämän työn tarkoituksena on tehdä toimiva ja käyttökelpoinen laskentatyökalu pientalojen lämmitysmuotojen kustannusvertailuun. Kustannusvertailussa otetaan huomioon lämmitysjärjestelmien investointi-, huolto- sekä käyttökustannukset. Lisäksi laskentatyökalu ottaa huomioon mahdolliset tukilämmitysjärjestelmät, ilmanvaihdon tuloilman lämmittämiseen tarvitseman lämmitysenergian tarpeen sekä lämmitysjärjestelmien sähköenergian kulutukset. Näin ollen rakennuksen tarvitseman lämmitysenergian suhteen päästään melko tarkkaan lopputulokseen, mikä on suoraan verrannollinen lämmityksen käyttökustannuksiin. Laskentatyökalu kehitettiin Microsoft Officen Excel-ohjelmalla. Laskentatyökaluun syötetään rakennuksen ja vertailtavien lämmitysmuotojen lähtötiedot, joiden pohjalta laskentatyökalu antaa lämmitysmuotojen kustannusvertailun tulokset. Lähtötietoihin on annettu myös ohjearvoja, mikä tekee työkalun käytöstä melko helppoa ja yksinkertaista, mutta tarkempiin lopputuloksiin päästään, kun lähtötietoihin perehdytään syvällisemmin. Laskentatyökalulla tehtiin yksi mallilaskelma todenmukaiseen kohteeseen, jonka pohjalta arvioitiin laskentatyökalun luotettavuutta. Mallilaskelmasta tehtiin myös laskentatyökalun käyttöohjeet. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään laskentatyökalussa käytettävät pää- ja tukilämmitysmuodot sekä mistä kyseisten lämmitysmuotojen lämmityskustannukset koostuvat. Lisäksi työssä käydään läpi, mistä tekijöistä rakennuksen lämmitys-energian tarpeet koostuvat sekä kuvaillaan laskentatyökalun toimintaperiaatetta.The purpose of the work was to create a functional and useful calculation tool for the cost comparison of heating forms for one-family houses. In the cost comparison the investment costs, maintenance costs and running costs of the heating forms were taken into consideration. Furthermore, the calculation tool would also take into consideration possible extra heating systems, consumption of the electric energy of the heating systems and the need of heating energy to warm incoming air. The exact result would be achieved in the total costs of heating. The calculation tool was developed with a Microsoft Office Excel programme. The source information of a building and its heating forms to be compared will be fed to the calculation tool based on which the calculation method gives the results of the cost comparison of the heating forms. The use of the calculation tool is easy because reference values will have been given to the source information. More exact results will be achieved when more source information is fed. The reliability of the calculation tool was estimated on the basis of the model calculation. The heating forms, which are used in the calculation tool, the costs of the heating forms and demand of heating energy in the building were dealt with in the theory part of the thesis

Rokottamattomuuden diskurssit: Koronaan rokottamattomien identiteettien rakentuminen verkkokeskusteluissa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tapoja, joilla rokottamattomista puhutaan. Tutkielman tehtävänä on tuoda esille merkityksiä, joita rokottamattoman identiteetti saa koronarokotekeskustelua koskevassa suomalaisessa verkkokeskustelussa. Tavoitteena on hahmottaa, millaisia piirteitä ja positioita rokottamattomiin voidaan liittää. Tutkielma on tehty analysoimalla kahta Helsingin Sanomien sivuilla julkaistujen mielipidetekstin kommenttipalstaa syksyllä 2020. Mielipidetekstit käsittelevät koronarokotekeskustelua ja rokottamattomiin suhtautumista. Aineisto koostuu yhteensä 328 kommentista. Tutkielmaa taustoittaa aikaisempi tutkimus rokote-epäröinnistä sekä modernin yhteiskunnan individualismista. Tutkielman menetelmänä käytetään aineistolähteistä diskurssianalyysiä. Sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuvassa diskurssianalyysissä tarkastellaan kielenkäyttöä toimintana, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Aineiston analyysi tuotti kuusi identiteettiä: egoisti, uhri, salaliittoteoreetikko, itsenäinen ajattelija, uhkailija ja vastuunkantaja. Näistä kolme ensimmäistä identiteettiä ovat pääosin ymmärtäville puhetavoille rakentuvia identiteettejä ja kolme seuraavaa rakentuvat puolestaan syyllistävien puhetapojen varaan. Identiteetit ovat myös jossain määrin päällekkäisiä ja perustuvat osittain samoihin puhetapoihin. Egoisti on itsekäs ja ajattelematon, mutta samalla harkitseva ja vastuuton kansalainen, joka ei ajattele yhteiskunnan etua, vaan toimii oman henkilökohtaisen etunsa näkökulmasta. Itsenäinen ajattelija on tämän puhetavan vastakohtana toimiva ymmärtävä identiteetti. Itsenäinen ajattelija on omilla aivoillaan ajatteleva henkilö, joka kykenee kriittiseen ajatteluun eikä usko sokeasti kaikkea, mitä internetistä lukee tai televisiosta kuulee. Egoisti on uusliberalistisen yhteiskunnan synnyttämä ongelmatapaus, kun taas itsenäinen ajattelija on sen luoma kehittynyt ihminen. Uhrin identiteetti rakentuu aineistossa yhteiskunnan hylkäämänä huonompiosaisena, jolla saattaa olla rationaalisia pelkoja rokotteita kohtaan. Uhri voi myös olla esimerkiksi vahvojen johtajien uhri eli itsenäiselle ajattelijalle vastakohtana toimiva omaan ajatteluun kykenemätön kontrollin uhri. Salaliittoteoreetikon sekä uhkailijan identiteetit rakentuvat syyllistävien puhetapojen kautta, jossa rokottamaton tuotetaan jälleen aktiivisena toimijana, joka luo eripuraa maailmaan joko erilaisten irrationaalisten teorioiden kautta tai käyttäytymällä aggressiivisesti kaikkia kanssaeläjiä kohtaan. Vastuunkantajan identiteetti rakentuu taasen ymmärtävällä puhetavalla, jossa rokottamaton tuotetaan egoistille vastaisena toimijana, joka ei ainoastaan ajattele itseään rokotteista kieltäytyessä, vaan toimii näin eläessään nimenomaan mahdollisimman vastuullisena muita kohtaan. Tutkielma tuo diskurssianalyyttistä näkemystä rokottamattoman identiteettiin ja pyrkii tavoittamaan identiteetin monipuolisuutta ja monimutkaisuutta sekä luomaan uudenlaista tarkastelua rokote-epäröinnin ongelmiin ja lopulta näiden ongelmien ratkaisuihin

Palvelumuotoilun arvo arkkitehtuurissa

Tiivistelmä. Diplomityöni on tutkielma, jossa haen vastausta kysymyksiin: Mitä on palvelumuotoilu? Onko arkkitehtuuri palvelumuotoilua? Mitä lisäarvoa palvelumuotoilu tuo tai toisi arkkitehtuuriin? Mitä arkkitehdit voivat oppia palvelumuotoilusta? Tavoitteena on ymmärtää palvelumuotoilun määritelmä; ja peilata sitä sen jälkeen oman arkkitehtuurikäsitykseni kautta arkkitehtuuriin. Lisäksi tavoitteenani on syventää ymmärrystä siitä, miksi rakennetusta ympäristöstä on avoimesti keskusteltava myös poikkitieteellisesti; ja miten arkkitehti pystyy vastata tulevaisuuden ja alati muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Koen arkkitehdin työn olevan mahdollisuus suunnitella koko ajan parempaa ja kehittää uusia elämisen konsepteja. Arkkitehti voi suunnitella ennen kaikkea ympäristöä ihmisen hyvinvoinnille. Paremman rakennetun ympäristön suunnittelu tulisi nähdä arvona. Suunnitteluun tarvitaan silloin uteliasta ja tutkivaa luonnetta, sillä parempi on tiedettävästi aina jotain muuta mihin on totuttu. Palvelumuotoilu diplomityöni aiheena syntyi juuri edellä mainittujen laajempien näkökulmien johdosta. Palvelumuotoilu on käyttäjäkeskeistä suunnittelua, jossa pohditaan asioita syvemmin. Siinä päästään käsiksi ihmisen, käyttäjän tai asiakkaan tiedostamattomiin tarpeisiin ja sitä voidaan soveltaa niin fyysisessä kuin digitaalisessakin ympäristössä. Se ohjaa tutkimaan myös yhteiskunnan rakennetta, globaaleja trendejä, ilmiöitä ja tulevaisuutta. Palvelumuotoilun syntyä on vauhdittanut merkittävimmin palvelualan kasvu. Sillä ei ole selkeää syntyaikaa, mutta todennäköisesti se on ollut vuonna 1991, kun professori Michael Erlholff lanseerasi sen osaamisalana ensimmäisenä. Palvelumuotoilu ei ole ammattisidonnaista, vaikka siinä käytetäänkin teollisen muotoilun menetelmiä. Se täydentää jo olemassa olevaa osaamista ja avartaa näkemyksiä. Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään mitä on palvelumuotoilu? Mitä se tarkoittaa rakennuksissa ja kaupungeissa. Toisessa osassa peilaan nuoren arkkitehdin alun näkökulmasta palvelumuotoilun tavoitteita arkkitehtuuriin — miten arkkitehtuuri voi esimerkiksi ohjata, kontrolloida, palvella tai auttaa ihmistä? Etsin tietoa näihin kysymyksiin pääosin kirjallisuudesta. Tutkin sen jälkeen omavalintaisia tapauksia, joista pyrin tunnistamaan opittujen asioiden perusteella miten palvelumuotoilu voi omasta mielestäni vaikuttaa suunnitteluun ja arkkitehtuuriin. Mitä lisäarvoa palvelumuotoiluajattelu voi tuoda näihin? Näihin haen tukea myös kirjallisuudesta, haastatteluista sekä elektronisista lähteistä. Lopuksi pohdin, miten palvelumuotoilu voi vaikuttaa arkkitehdin työnkuvaan sekä työyhteisöön. Haen erityisesti tähän näkökulmia eri haastatteluista, artikkeleista ja raporteista.Abstract. In this thesis I seek answers to questions: What is service design? Is architecture about service design? What added value does service design can give to architecture? What can architects learn from service design? The goal is to understand the definition of service design; and then mirror it in architecture through my own architectural understanding. My aim is also to deepen the understanding of why the built environment should be openly discussed interdisciplinary; and how an architect can meet the needs of the future and the ever-changing society. I feel that the work of an architect is an opportunity to plan better and develop new concepts of living. The architect can primarily design the environment for human well-being. Designing a better built environment should be seen as a value. Curious and inquiring character is then needed, because “better” is known to be something else where you are used to. The service design turned out to be the subject of my thesis due to the above-mentioned broader perspectives. Service design is designing user-centered that deals with things deeper and wider. It addresses the unconscious needs of a human, a user or a customer. It also guides you to explore the structure of society, global trends, phenomena and future. Service design can be implemented in both physical and digital environments. It is not professional, although it uses industrial design methods. It complements already existing skills and broadens viewpoints. The emergence of service design has accelerated the growth of the service sector most significantly. It doesn’t have a clear date of birth, but probably it was in 1991 when Professor Michael Erlholff was the first to launch it. This thesis is divided into two parts. In the first part, I clarify what is service design. In addition, what does it means for buildings and cities. In the second part, from the perspective of the young architect, I mirror the goals of service design in architecture — how can architecture, for example, control, serve or help people? I’m looking for information on these questions mainly in the literature. After that, I investigate the cases of my choice, which I try to identify, based on what I have learned on how service design can affect and appear in architecture. What added value can service design thinking bring to architecture? I also seek support from literature, interviews, and electronic sources. Finally, I wonder how service design can affect architects’ job description and work community. I seek viewpoints from interviews, articles and reports

Yhteenkuuluvuuden tarpeen yhteys unisisältöihin

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata unien sosiaalisuuden ja unien positiivisuuden yhteyttä yhteenkuuluvuuden tarpeeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin unissa esiintyvien sosiaalisten tapahtumien ja valve-elämän sosiaalisten tapahtumien suhdetta yhteenkuuluvuuden tarpeeseen sekä unissa esiintyvän positiivisen sosiaalisen sisällön yhteyttä yhteenkuuluvuuden tarpeeseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalisen simulaation teoria. Sosiaalisen simulaation teoria tarjoaa evoluutio- ja sosiaalipsykologisen näkökulman unien tarkoitukseen. Sosiaalisen simulaation teorian mukaan unet ovat simulaatioita, joissa harjoitellaan sosiaalisia tilanteita, jotta toimisimme valve-elämässä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin sosiaalisissa yhteisöissämme. Tämä on edistänyt yhteisöön kuulumista, joka on parantanut selviytymistä sekä nostanut lisääntymistodennäköisyyttä esi-isiemme ympäristössä. Unet simuloivat sellaisia sosiaalisia tilanteita, jotka harjoittavat meitä valve-elämän sosiaalisia tilanteita varten sekä tyydyttävät yhteenkuuluvuuden tarvettamme unissa, jolloin koemme valve-elämän sosiaaliset suhteet tyydyttävämpinä. Aineistona oli 168 uniraporttia ja 552 valveraporttia 15 koehenkilöltä. Kaikki raportit analysoitiin Social Content Scale –analysointimenetelmällä, joka on kehitetty sosiaalisten sisältöjen analysointiin raporteista. Yhteenkuuluvuuden tarvetta mitattiin Need to Belong –kyselyllä. Tulosten analysointiin käytettiin Pearsonin korrelaatiota ja monimuuttujaregressioanalyysiä. Tulokset eivät osoittaneet yhteyttä yhteenkuuluvuuden tarpeen ja unien sosiaalisuuden tai unien positiivisuuden välille. Lopuksi käsitellään tuloksia sosiaalisen simulaation teorian valossa, tutkimuksen haasteita sekä tulevia tutkimuskysymyksiä

Bulk fill- ja perinteisten yhdistelmämuovien ominaisuudet ja niiden merkitys kliinisessä työssä

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on vertailla bulk fill -muovia ja perinteistä yhdistelmämuovia saumatiiviyden näkökulmasta sekä syventyä saumatiiviyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten kuspitaipumaan ja kovettumiskutistumaan. Työssä käsitellään muovien rakenteellisia eroja, ja näiden vaikutusta muovien ominaisuuksiin. Katsauksessa pohditaan myös muovien käyttöä kliinisessä työssä. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tutkimuksia PubMedistä vuosilta 2017-2020 hakusanoilla “bulk fill”, “composite resin”, “conventional composite”, “physical-chemical properties”, “microleakage”, “adaptation”, “shrinkage”, “cuspal deflection”. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin tutkimuksia, joissa vertailtiin perinteistä yhdistelmämuovia bulk fill -yhdistelmämuoviin. Tutkimustulokset kovettumiskutistuman, kuspitaipuman ja saumatiiviyden suhteen kyseisten muovien välillä ovat edelleen hieman ristiriitaisia eikä merkittävää eroa ole muovien välillä löytynyt. Muovin valintaan vaikuttavatkin enemmän muut tekijät, kuten työskentelyaika, käytettävä tekniikka ja esteettiset vaatimukset. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi olemme tehneet kuusi opetusvideota osana syventäviä opintojamme. Videoiden aiheina ovat erilaisten matriisien käyttö sekä yhdistelmämuovipaikan viimeistelyssä käytettävät tekniikat