Perunan ja juuresten kuoret hyötykäyttöön

Perunan ja juuresten kuoret voidaan hyödyntää parhaiten eläinten rehuna tai maanparannusaineena. Kasvijätteen käsittely vaatii suunnitelmallisuutta, jotta kasvintuhoojien ja ravinnekuormituksen riskit pysyvät mahdollisimman pieninä. Kasvijätettä peltoon levitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kasvijätteen alkuperään ja käsittelyyn.vokMAAMYKMP

Peruna- ja vihannesjätteen käsittely ja käyttö maatilalla

Peruna- ja vihannestiloilla muodostuu kasvijätettä keskimäärin 50 000 tonnia vuodessa. Tämän lisäksi huomattava määrä jätettä muodostuu perunan ja juuresten kuorimotoiminnasta. Kuorimoillakuorittavasta raaka-aineesta 30-40% joutuu jätteeksi. Peruna- ja vihanneskuorimojäte ajetaan pääosin pelloille tai käytetään eläinten rehuna. Kasvijäte tulisi käsitellä ennen peltolevitystä, esimerkiksikompostoimalla tai mädättämällä. Käsittelemättömän kasvijätteen käyttöä rajoittavat mahdolliset jätteessä olevat kasvitaudit ja rikkakasvinsiemenet. Jätteen varastointiin tilalla tulisi kiinnittäähuomiota, jottei siitä aiheutuisi päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Tehokas tapa hyödyntää peruna- ja vihanneskuorimojätettä on sen käyttö eläinten rehuna.Peruna- ja vihannesmassa on hyvää ravintoa nautaeläimille sellaisenaan, mutta sioille se on kuumennettava. Rehukäytössä ratkaistavia asioita ovat mm. juuresmassan ja muun rehun seossuhde,jätteen säilyvyys, kuljetus ja käytetty ruokintamenetelmä. Peruna- ja vihanneskuorijätteen rehukäyttöä olisi järkevää lisätä. Rikkakasvien siemenet leviävät mullan ja multaa sisältävien jätteiden mukana.Kompostoimattoman mullan levittäminen eri vihanneslohkolle voi edistää ongelmalajien leviämistä. On tärkeää, että joko multaa sisältävät jätteet käsitellään niin, että siemenet menettävät elinkykynsä,tai multa sijoitetaan sellaisiin kohteisiin, joissa siemenet eivät aiheuta ongelmia. Siementen elinkyvyn vähentämiseksi vihannesten mukana tullut multa olisi kompostoitava tai vanhennettava.Kompostoinnin jälkeenkin multa on turvallisempaa levittää viljakierrossa olevalle kuin vihanneskierrossa olevalle lohkolle. Riskien minimoimiseksi ulkomaista alkuperää oleva multakannattaa sijoittaa siten, että vähäinenkään määrä rikkakasvien siemeniä ei päädy peltoon. Vihanneksissa ja perunassa esiintyvien kasvitautien aiheuttajia ovat patogeeniset sienet,bakteerit, virukset ja ankeroiset. Parhaiten kasvitaudin aiheuttajat tuhoutuvat komposteissa tai muulla käsittelyllä, jossa lämpötila nousee riittävän korkeaksi. Riittävä hygienisoituminen kasvipatogeeniensuhteen saavutetaan, kun kompostin lämpötila on useita viikkoja yli 40 oC tai viikon ajan yli 70 oC. Lämpötilan lisäksi kasvitautien tuhoutumiseen vaikuttavia tekijöitä kompostissa ovat kompostinkosteus, kompostissa lisääntyvien hajottajamikrobien tuottamat toksiset yhdisteet kuten orgaaniset hapot ja ammoniakki, soluja liuottavat entsyymit ja antibiootit.Hyvin toimivalla kompostoinnilla voidaan saada peruna- ja vihannesjätteestä käyttökelpoista maanparannusainetta. Huomiota on kiinnitettävä tuotteen raaka-aineisiin, alkuperään,käsittelymenetelmiin, tuotteen asianmukaiseen käyttöön sekä jäljitettävyyteen. Peruna- ja vihanneskuorimon jätteet ja jätevedet -hankkeessa on tutkittu kasvijätteen osaltakuorimojätteen kompostoitumista astia-, rumpu- sekä aumakomposteissa sekä lopputuotteen laatua. Lisäksi on selvitetty kuorimojätteen rehukäyttöä, varastointia ja säilyvyyttä

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) perunan ja juuresten koneellisessa kuorinnassa ja käsittelyssä

Tässä raportissa esitetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia tuotantomenetelmiä ja päästöjen käsittelymenetelmiä perunan ja juuresten kuorimoille ja niille raaka-ainetta toimittaville yrityksille. Suomessa on nykyisin noin 200 kuorimolaitosta, jotka toimittavat kuorittua perunaa ja juureksia suurkeittiöille ja elintarviketeollisuudelle ja laitosten määrä on edelleen kasvussa. Lisäksi on monia satoja viljelijöiden ja tukkukauppiaiden varastoja, joissa esikäsitellään kuorimojen raaka-aineeksi toimitettavia perunoita ja juureksia lajittelemalla, erottamalla multaa ja pesemällä. Suurin osa kuorimolaitoksista on perustettu maatilan yhteyteen käsittelemään pääasiassa tilalla viljeltyjä raaka-aineita. Monet laitokset käyttävät myös muualla viljeltyjä raaka-aineita. Kuorinnassa syntyvän kuorimassan hyötykäyttö tai muu käsittely ja toiminnasta syntyvät jätevedet ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittävimmät asiat kuorimolaitoksilla. Kuorimassa on koostumukseltaan olennaisesti samanlaista kuin käytetty raaka-aine ja soveltuu periaatteessa erinomaisesti eläinten, lähinnä nautakarjan, rehuksi. Myös lajittelutähteet voidaan hyödyntää toimittamalle ne mahdollisuuksien mukaan rehuksi kotieläimille tai riistalle. Lajittelutähteiden, eli epämuodostuneiden, pilaantuneiden sekä ali- tai ylimittaisisten perunoiden tai juureksien, määrään voidaan vaikuttaa kasvukauden aikaisilla viljelytekniikoilla ja toimenpiteillä. Jätevesikuormituksen vähentämiseksi on ensisijaisen tärkeää kerätä kuorimassa solunesteineen talteen niin, että solunestettä ei pääse käsittelyyn johdettavan jäteveden joukkoon. Tällöinkin muodostuu kuorinnan jälkeisistä huuhteluista, tilojen ja laitteiden pesuista ym. melko väkeviä jätevesiä, joiden kuormitus on kuitenkin murto-osa solunestepitoisista vesistä ja joiden käsittely on olennaisesti helpompaa kuin väkevien, paljon solunestettä sisältävien jätevesien. Raportti on tarkoitettu suomalaisten yritysten ja viranomaisten käyttöön parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseksi erityisesti ympäristölupien käisttelyssä. Se antaa myös yleisölle tietoa alalla sovellettavista tekniikoista

Security Enhancement of E-Voting System

The term E-Votingǁ is used in variety of different ways and it encompasses all voting techniques involving electronic voting equipments, voting over the internet, using electronic booths in polling stations and sometimes even counting of paper ballots. A voting system that can be proven correct has many concerns. The basic reasons for a government to use electronic systems are to increase election activities and to reduce the election expenses. Still there is some scope of work in electronic voting system in terms of checking the authenticity of voters and securing electronic voting machine from miscreants. Biometrics is automated tool for verifying the identity of a person based on a physiological or behavioral characteristic. It has the capability to reliably distinguish between an authorized person and an imposter. Since biometric characteristics are distinctive, can not be forgotten or lost and the person to be authenticated needs to be physically present at the point of identification, biometrics is inherently more reliable and more capable than traditional knowledgebased and token-based techniques. In this paper, we have proposed a model to enhance the security of electronic voting system by incorporating fast and accurate biometric technique to prevent an unauthorized person to vote

Naiset ja tytöt tekniikan aloille : Ohjausmalli

Naiset ja tytöt tekniikan aloille: Ohjausmalli on toteutettu ESR-rahoitteisessa Naistech-hankkeessa ajalla syyskuu 2019 - elokuu 2022. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu ja mukana toteutuksessa oli Tampereen yliopisto. Ohjausmalli on keskeisin raportti Naistech-hankkeen tuotoksista. Ohjausmalli palvelee erityisesti toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajia ja opettajia. Mallin avulla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan ammatinvalintaa ja ainevalintoja pohtivia tyttöjä sekä ammatillisen uransa taitekohdissa olevia naisia tekniikan aloille, tekniikan alojen koulutuksiin ja ammatteihin. Ohjausmalli sisältää kaksitoista kohtaa, joiden avulla opinto-ohjaajat ja muut toimijat voivat kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan aloille. Ohjausmallista voi poimia käyttöön vain omaan ohjaustilanteeseen sopivat kohdat tai käyttää mallin runkoa kokonaisuutena opintojen ohjauksen suunnittelun tukena. Ohjausmalli on samalla raportti, joka sisältää runsaasti linkkejä avoimiin aineistoihin: videoihin, podcasteihin ja verkkosivuille. Vaikka avoimissa aineistoissa painottuu tyttöjen ja naisten kannustaminen tekniikan aloille, sopivat ne hyvin käytettäviksi myös sekaryhmissä

Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena : Hyvä tapa toimia -ohje

Erilaisia kasvissivuvirtoja muodostuu kasviksia käsittelevissä yrityksissä suuria määriä. Kasvissivutuotteet ovat märkiä, huonosti säilyviä ja niiden varastointi ja kuljettaminen on hankalaa ja kallista. Yrityksissä on tarve kehittää sivutuotteiden hyödyntämistä nykyisestä. Myös hyödyntäjätahojen kiinnostus sivutuotteita kohtaan on lisääntynyt. Yritykset tarvitsevat erilaisia sivutuotteiden käsittelyvaihtoehtoja, sillä olosuhteet, resurssit, yrityksen sijainti, välimatkat erilaisiin hyödyntämislaitoksiin, eläintiloille ym. vaihtelevat. Kasvissivutuotteiden käsittelyä säätelevät erilaiset lainsäädännön vaatimukset. Tietoa kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmistä, rehujen ja maanparannusaineiden laatuvaatimuksista sekä käsittelyjen kustannuksista ja kustannustehokkuudesta tarvitaan yrityksissä, joissa muodostuu sivutuotteita, mutta myös yrityksissä, joilla on mahdollisuus hyödyntää sivutuotteista valmistettuja rehuja, maanparannusaineita tai muita jakeita omassa toiminnassaan. Erilaisia käsittelytekniikoita on olemassa ja niitä on tutkittu paljon. Tähän ohjeeseen on koottu tietoa kasvissivutuotteiden käsittelystä maatiloilla, käsittelykustannuksista sekä sivutuotteiden hyödyntämisen vaikutuksista ravinteiden kiertoon. Ohje on laadittu ”Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja maanparannusaineena” -hankkeessa (SivuHyöty), jonka Luonnonvarakeskus toteutti yhteistyössä yritysten kanssa vuosina 2015–2017. Hanke rahoitettiin ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta (RaKi). Kiitokset hankkeeseen osallistuneille yrityksille sekä Eviran Merja Torniaiselle ja Tarja Rootille lainsäädäntöön liittyvistä kommenteista.201

Resting autonomic nervous system activity is unrelated to antisocial behaviour dimensions in adolescents: Cross-sectional findings from a European multi-centre study

Purpose: Autonomic nervous system (ANS) functioning has long been studied in relation to antisocial behaviour, but relevant measures (heart rate, heart rate variability, pre-ejection period, respiration rate) have rarely been considered together. This study investigated the relationship between these measures and antisocial behaviour. Methods: Using a sample of 1010 youths with (47.8%) and without conduct disorder (52.2%) aged between 9 and 18. years (659 females, 351 males, mean age = 14.2. years, SD = 2.4), principal component analysis (PCA) was applied to various measures of psychopathology and antisocial behavior. Structural equation modelling was performed in order to test whether the ANS measures predicted PCA-dimensions. Cluster analysis was used in order to classify patterns of ANS activity. Analyses were performed separately for males/females and controlled for body-mass-index, age, caffeine use, cigarette smoking, sports, socioeconomic status, medication, cardiac problems. Results: The PCA yielded three components: antisocial behaviour/comorbid psychopathology, narcissistic traits, and callous-unemotional traits. ANS measures were only weakly correlated with these components. Cluster analysis yielded high and low arousal clusters in both sexes. When controlling for covariates, all associations disappeared. Conclusion: Our findings suggest that resting ANS measures are only weakly related to antisocial behaviour and indicate that smoking should be considered as an important covariate in future psychophysiological studies

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Routine knowledge worker efficiency in physical workspaces

The aim of the thesis was to investigate whether routine knowledge worker efficiency is affected by physical workspace layouts. This research was conducted for X-Index, a company selling, renting and designing workspaces. Though the majority of their workspaces are currently industrial and cater to the manual worker, the authors wanted to provide X-Index with answers on office workspace design and its connections to employee efficiency. This will consequently help X-Index develop their business towards also catering to companies employing knowledge workers. The research was quantitative, involving an experimental method through which a real-life simulation of knowledge workers in different workspaces was conducted. Workspace designs were narrowed down to closed, open and team orientated spaces. Efficiency on an individual level was measured through quantity and quality of executed tasks as well as timeline. The simulations were conducted on 24.3.2014 in the JAMK Dynamo campus. A statistical analysis of the data was then conducted through SPSS and Excel. The results of the research indicate that there is significant change in knowledge worker efficiency in the three different layouts and patterns emerged. While timeline was shortest (thus the best) in the closed office layout it was the worst in the team space. On the other hand, the results of quality improved in the team space when comparing to the other two layouts. Participants performed better in the closed office layout in terms of quantity. Comparing the results to the theoretical background, the authors suggest that certain factors such as communication, concentration and the level of task interdependence can be attributed to the changes in efficiency in the different workspace layouts. The authors have thus compiled a series of statements/questions to aid companies and X-Index in designing workspaces or combinations of workspaces for possible clients in a new field.Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vaikuttavatko fyysiset työtilaratkaisut tietotyöntekijän tehokkuuteen tämän suorittaessa rutiininomaisia työtehtäviä. Tutkimus toteutettiin X-Indexille, toimitilavälittäjälle joka myy, välittää sekä suunnittelee toimitiloja. Yrityksen pääpaino on tällä hetkellä teollisissa toimitiloissa ja täten se palvelee manuaalisen työn tekijöitä. Opinnäytetyö laadittiin tarjoamaan vastauksia toimitilasuunnitteluun ja sen yhteyksistä työntekijän tehokkuuteen. Vastausten avulla X-Index voi kehittää toimintaansa palvellakseen myös tietotyöntekijöitä työllistäviä yrityksiä. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin hyödyntäen kvantitatiivista menetelmää, sisällyttäen kokeellisen osuuden, jossa tietotyöntekijöiden tehokkuutta mitattiin erilaisissa työympäristöissä. Opinnäytetyötä sekä kokeellista osuutta varten toimitilat rajattiin kolmeen erilaiseen ratkaisuun: suljettuun työtilaan, avoimeen työtilaan sekä ryhmätilaan. Yksilön tehokkuutta kyseisissä toimitiloissa mitattiin määrän, laadun sekä aikajanan kautta. Koe-tilanne toteutettiin 24.3.2014 Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Dynamo-kampuksella, ja kerättyä tietoa analysoitiin tilastollisesti SPSS:n sekä Excelin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat tietotyöntekijän tehokkuudessa merkittävän eron kolmen eri toimitilan välillä. Suljettu työtila oli ajankäytön kannalta paras kun taas ryhmätyötila osoittautui ajallisesti kuormittavimmaksi. Työn laadun kannalta ryhmätyötilassa saadut tulokset paranivat verrattaessa suljettuun tai avoimeen työtilaratkaisuun. Määrällisesti parhaimmat tulokset tulivat suljetussa työtilassa. Verrattaessa opinnäytetyön teoreettista osuutta koe-tilanteesta saatuihin tuloksiin, voidaan tietyillä tekijöillä kuten kommunikaatiolla ja keskittymisellä olettaa olevan vaikutusta tehokkuuden muutoksiin eri työtilaratkaisuissa. Yrityksen kannalta oikeanlaisen työtilaratkaisun valintaprosessin ja -perusteiden tueksi kehitettiin kyselylomake-työkalu, joka helpottaa tehokkaimman työtilan (tai työtilayhdistelmän) valitsemista huomioiden yrityksen tarpeet