Varhaiskasvatuksen henkilöstön sosiaalisen tuen, stressin ja koulutustaustan yhteydet 3–6-vuotiaiden lasten itsesäätelyn haasteisiin

Previous studies show that staff’s high stress can be associated with self-regulation challenges in children. Social support, on the other hand, is known to buffer stress at workplace. According to studies, the early childhood education and care staff’s educational background is also important for the quality of interaction in child groups, especially in stressful situations. A key hypothesis of the study was that the amount of social support received by the early education team members and team’s educational background affects their experience of stress and that has an effect to self-regulation challenges in child groups. The study’s data were collected in autumn 2017 by DAGIS research project (N = 202 and N = 702). Meditation analysis based on linear regression was used as the analysis method. The results showed that the team’s experienced stress mediated associations from the social support predictors to the self-regulation challenges in children. On the other hand, the team's educational background had no direct or stress-related indirect association to the self-regulation challenges in children. The study confirmed the results of previous studies on the links between the stress experienced by early childhood education and care staff and children's self-regulation skills and brought new insights into the role of stress experienced by staff as a mediating factor between the social support received by the early childhood education team and children’s self-regulation challenges. Further research is also needed, for example, how daycare units’ managers’ workload and stress affect to the interaction and pedagogical quality in child groups.Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokeman jatkuvan stressin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Sosiaalisen tuen puolestaan on osoitettu puskuroivan stressiä työpaikalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustaustalla on myös osoitettu olevan merkitystä vuorovaikutuksen laadulle lapsiryhmissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatustiimin saama sosiaalinen tuki esimieheltä ja työtovereilta sekä tiimin koulutustausta olivat yhteydessä lasten itsesäätelyn haasteisiin, kun näitä yhteyksiä välittäväksi tekijäksi oletettiin varhaiskasvatustiimissä koettu stressi. Aineisto koostui syksyllä 2017 DAGIS - tutkimushankkeessa kerätyistä kyselylomakeaineistoista (N = 202 ja N = 702). Analyysimenetelmänä käytettiin lineaariselle regressiolle perustuvaa mediaatioanalyysia. Varhaiskasvatustiimissä koettu stressi välitti esimiehen ja työtovereiden sosiaalisen tuen yhteyttä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Sen sijaan tiimin koulutustaustalla ei ollut suoraa eikä stressin välittämää epäsuoraa yhteyttä lasten itsesäätelyn haasteisiin. Tutkimus vahvisti aiempien tutkimusten tuloksia varhaiskasvatuksen henkilöstön kokeman stressin ja lasten itsesäätelytaitojen välisistä yhteyksistä ja toi uutta tietoa henkilöstön kokeman stressin roolista välittävänä tekijänä varhaiskasvatustiimin saaman sosiaalisen tuen ja lasten itsesäätelyn haasteiden välillä. Lisätutkimusta tarvitaan edelleen esimerkiksi päiväkotien johtajien kuormittuneisuuden vaikutuksista sensitiivisen vuorovaikutuksen toteutumiseen lapsiryhmissä.

Soluble activin type IIB receptor improves fracture healing in a closed tibial fracture mouse model

Fractures still present a significant burden to patients due to pain and periods of unproductivity. Numerous growth factors have been identified to regulate bone remodeling. However, to date, only the bone morphogenetic proteins (BMPs) are used to enhance fracture healing in clinical settings. Activins are pleiotropic growth factors belonging to the TGF-beta superfamily. We and others have recently shown that treatment with recombinant fusion proteins of activin receptors greatly increases bone mass in different animal models by trapping activins and other ligands thus inhibiting their signaling pathways. However, their effects on fracture healing are less known. Twelve-week old male C57Bl mice were subjected to a standardized, closed tibial fracture model. Animals were divided into control and treatment groups and were administered either PBS control or a soluble activin type IIB receptor (ActRIIB-Fc) intraperitoneally once a week for a duration of two or four weeks. There were no significant differences between the groups at two weeks but we observed a significant increase in callus mineralization in ActRIIB-Fc-treated animals by microcomputed tomography imaging at four weeks. Bone volume per tissue volume was 60%, trabecular number 55% and bone mineral density 60% higher in the 4-week calluses of the ActRIIB-Fc-treated mice (p<0.05 in all). Biomechanical strength of 4-week calluses was also significantly improved by ActRIIBFc treatment as stiffness increased by 64% and maximum force by 45% (p<0.05) compared to the PBS-injected controls. These results demonstrate that ActRIIB-Fc treatment significantly improves healing of closed long bone fractures. Our findings support the previous reports of activin receptors increasing bone mass but also demonstrate a novel approach for using ActRIIB-Fc to enhance fracture healing.Peer reviewe

Impaired osteoclast homeostasis in the cystatin B-deficient mouse model of progressive myoclonus epilepsy

Peer reviewe

Ikääntyneiden suunhoito : Ohjaus- ja koulutustilaisuus Cajanuksentienkodin hoitohenkilökunnalle

Ikääntyneiden määrä on kasvanut viime aikoina suhteessa muuhun väestöön, ja tämä suuntaus näyttäisi jatkuvan. Tutkimusten mukaan yhä useammalla ikääntyneellä on sekä omia hampaita että erilaisia hammasproteeseja suussaan. Toimintakyvyn heikentyessä suun puhdistuksesta ja kunnosta huolehtiminen siirtyy hoitohenkilökunnan vastuulle. Huolenaiheina ovat, kuinka turvataan hyvä suunhoito ikääntyneille, mitkä ovat itsemääräämisoikeuden rajat suun hoidossa sekä miten varmistetaan hoitohenkilökunnan ammattitaidon riittävyys ikääntyneiden suun hoitajina. Koska suun terveydellä on suuri merkitys yleisterveydelle ja elämänlaadulle, on perusteltua antaa hoitohenkilökunnalle koulutusta ikääntyneen suun terveyden merkityksestä ja suun hoidosta. Opinnäytetyön tilaajana toimi kempeleläinen Coronaria Cajanuksentienkoti Oy, joka toivoi hoitohenkilökunnalleen ikääntyneiden suun terveydenhoidon ohjausta. Rajasimme koulutuksen sisältöä tilaajan toiveiden mukaan ja käsittelimme siinä suun perushoitoa: suun puhdistamista ja suun terveyden edistämistä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Koulutuksen tavoitteena oli parantaa hoitohenkilökunnan tietämystä ikääntyneiden suun hoidosta, suun terveyden vaikutuksista yleisterveyteen ja sairauksiin sekä antaa valmiuksia yksilölliseen suun terveydenhoitoon. Koulutuksen kautta pyritään vaikuttamaan Cajanuksentienkodin asiakkaiden suun terveyteen ja tätä kautta myös heidän yleisterveyteen sekä elämänlaatuun. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina. Cajanuksentienkodin hoitohenkilökunnalle pidettiin ohjaus- ja koulutustilaisuus, joka koostui teoriaosuudesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin tavanomaisimpia ikääntyneillä suussa ilmeneviä muutoksia, sairauksia sekä iän tuomia haasteita ja esiteltiin erilaisia suunhoitotuotteita, -välineitä ja hammasproteettisia ratkaisuja. Toiminnallisessa osuudessa käytiin läpi hoitohenkilökunnalle kuuluvia ikääntyneiden suun hoidollisia tehtäviä, kuten suun terveydentilan arviointia sekä hampaiden ja erilaisten hammasproteesien puhdistusta. Tietoperustan pohjalta toiminnallisen osuuden tueksi laaditut kirjalliset suunhoito-ohjeet luovutettiin Cajanuksentienkodin käyttöön syksyllä 2015. Palautekyselyn mukaan koulutus koettiin tarpeellisena ja koulutuksen toteutustapaan ja –laatuun oltiin tyytyväisiä. Jatkotutkimus- ja koulutushaasteena koulutuksessa nousi esille erittäin haastavien suun hoidollisten tilanteiden kohtaaminen. Kirjallisia suunhoito-ohjeita voidaan käyttää sellaisenaan tai soveltaen myös muissa suunhoitotilanteissa, sekä esimerkiksi muissa hoitolaitoksissa tai vanhainkodeissa.The number of elderly people has increased with respect to other population and this trend seems to continue. Much more elderly people have both their own teeth and different kind of dentures in the mouth. When the ability to function decreases, the responsibility for oral health care passes to the medical staff who is usually responsible for the care of the elderly. It is important to train staff of the nursing homes about the oral health care of the elderly because good oral health is a part of overall health. Oral health affects general health. The assigner of the thesis was the nursing home for the elderly, Coronaria Cajanuksentienkoti Oy from Kempele. They asked us to plan and organize a clear and simple oral health training day to their staff. The objective was to improve the knowledge of the nursing staff about the oral health care of the elderly and different kind of dentures and prepare written oral health care instructions of general check-up, cleaning of mouth and different kind of dentures. The thesis was a functional project and the training day was organized to the staff of the nursing home. The day included both theory and functional parts. The theoretical part covered the most common problems in elderly people’s mouth and challenges which are caused by aging. Different kind of oral care products and dentures were introduced. In the functional part for example checking-up and cleaning of mouth, teeth and different kind of dentures were practiced. The written oral health care instructions were done based on of the training day. The staff gave feedback of the day by the form which was ready to be filled. All the participants thought that the training was necessary and they were pleased with the implementation and the quality of the training day. The written instructions are part of the orientation folder for the nursing home staff and old and new employees can learn and practice the themes which the training day covered. It seems that nurses need more education of very challenging oral treatment situations. There is not a lot of knowledge available of this topic

Increased expression of osteogenic marker genes in ActRIIB-Fc-treated calluses at two weeks.

<p>Quantitative real-time PCR analyses of the two-week time point revealed higher expression of essential osteoblast markers osterix, runt-related transcription factor 2 and alkaline phosphatase. Expression of cathepsin K and tartrate resistant acid phosphatase decreased compared to PBS controls which could demonstrate impaired cartilage and bone resorption. Furthermore expression of Sox9 was also lower compared to controls. Expression levels of Sclerostin and Dkk-1, negative regulators of Wnt-signaling, were also lower in ActRIIB-Fc-treated mice. Expression of Smad1/5/8 target genes Id1 and Id3 were decreased as well. * = p<0.05, ** = p<0.01. n = 7 for PBS groups and 8 for ActRIIB-Fc groups.</p

Treatment with ActRIIB-Fc improves mechanical strength of calluses.

<p>ActRIIB-Fc increases callus strength in the four week groups compared to PBS controls in terms of (A) maximum load, (B) stiffness and (C) bending strength. No significant changes were noted between the two week groups. * = p<0.05 n = 6 for PBS 2 weeks, 8 for ActRIIB-Fc 2 weeks, 5 for PBS 4 weeks and 7 for ActRIIB-Fc 4 weeks.</p

Histological analysis of the calluses.

<p>Representative hematoxylin and eosin stained histological images of fracture calluses at four weeks. (A and C) Overview image of the callus (in black and white in order to distinguish the newly formed trabecular bone more easily) and (B and D) larger magnification of the trabecular bone within the callus at four weeks. Black arrows pinpoint newly formed trabeculae. At the two week time point, ActRIIB-Fc treatment caused increased (E) woven bone volume and (F) cartilage volume compared to PBS controls resulting in increased (G) mineralized tissue per tissue volume. At the four-week time point ActRIIB-Fc treatment greatly enhanced (H) bone volume/tissue volume and (J) trabecular numbers and decreased their (I) separation * = p<0.05 ** = p<0.01, *** = p<0.001. n = 6 for PBS 2 weeks, 6 for ActRIIB-Fc 2 weeks, 7 for PBS 4 weeks and 7 for ActRIIB-Fc 4 weeks.</p

Changes in body weight compared to the start of the experiment (%).

<p>Changes in body weight compared to the start of the experiment (%).</p

ActRIIB-Fc robustly accelerated fracture healing and callus mineralization.

<p>(A-D) Representative radiographic and micro-computed cross-sectional images of the fracture callus of the PBS- and ActRIIB-Fc-treated mice at two and four weeks. There were no significant differences in bone structure between the groups at the two-week time point. (E-I) At four weeks, ActRIIB-Fc treatment resulted in greater increases bone volume/tissue volume, trabecular numbers and volumetric bone mineral density as well as decreased trabecular separation and structural model index-* = p<0.05, ** = p<0.01, *** = p<0.001. n = 8 for PBS 2 weeks, 7 for ActRIIB-Fc 2 weeks, 8 for PBS 4 weeks and 6 for ActRIIB-Fc 4 weeks.</p

Immunohistochemical analyses of the calluses.

<p>Trends towards decreased number of cathepsin K+ cells in ActRIIB-Fc-treated mice were seen at both two and four weeks (A). The number of Runx2 positive cells was slightly increased at four weeks compared to PBS controls (p = 0.346) (B). There were no changes in the number of p-Smad1+ cells at either two or four weeks (C) but trends of increased number of p-Smad2+ cells were observed at two (p = 0.056) and four weeks (p = 0.209) due to ActRIIB-Fc-treatment (D). n = 8–9 for PBS 2 weeks, n = 10 for ActRIIB-Fc 2 weeks, n = 5–8 for PBS 4 weeks and n = 5–8 for ActRIIB-Fc 4 weeks.</p