304 research outputs found
Traces of the Vikings : Saxo's Gesta Danorum and the warrior culture of the Vikings
In my master’s thesis, I have examined Saxo’s portrayal of the warrior culture of the Vikings in his work of history, Gesta Danorum. Even though the source value of Saxo’s work regarding the Viking past has been questioned by many scholars, I have argued for Gesta Danorum’s potential as a source of the warrior culture of the Vikings.
In fact, the connection between Saxo’s accounts and the historical research made on the Viking past is quite striking. References to the Viking-age mentalities, practices and beliefs are both numerous and diverse. As I have sought to demonstrate in my work, the warrior culture of the Vikings emerges from various themes, covering the traits of the warriors along with their pagan ways, the notions of masculinity and the idea of warrior women, the conceptions of honour, revenge and death as well as the definitions of an honourable combat.
The militarism of Saxo’s warriors mirrors the typical characterization of the Viking Age as a violent period. In Gesta, military activities, such as war campaigns, military training and warlike achievements are at the centre of the narrative. In fact, Saxo’s descriptions of the traits of the male warriors and their activities resonate with the current scholarly appreciation of the Viking communities. Interestingly, the pagan elements in the work are also clearly perceptible. Several of Saxo’s kings and warriors have associations with Odin and the pagan tradition. Furthermore, Saxo introduces more specialized groups of warriors, berserks and the wielders of magic, who have close connections to the Vikings’ pagan past.
As to Gesta’s warrior women and women with masculine qualities, I argue that there may be more to read about their characters than it has previously been observed. In the light of the recent historical and archaeological research, it is possible to argue that Viking-age societies may have respected masculine qualities both in men and women, even though the more traditional female role was relevant and appreciated. Of this, Gesta serves as a versatile testimony, describing numerous women leading a warrior’s life and participating in masculine domains.
In addition to these themes, there are many more Viking aspects in Gesta that have not received much attention, such as the conceptions of honour and rightful revenge. Gesta is filled with the examples of blood feuds as well as the reasons behind them and their severe aftermaths. The Viking views on death and the afterlife are also presented, including descriptions of the Viking funerary rites and the ideas related to them. In fact, Gesta serves as an illustrative source of the conceptions the Vikings had of an honourable, warrior’s death. Viking mentalities are further represented in Saxo’s definitions of an honourable combat, as he goes through different rules, battle tactics and types of combat, such as duelling
A review on the ways to reduce maverick buying: introducing the context of organizational change
During the recent years, organizations have been consolidating their purchasing volumes increasingly in order to achieve decreased purchasing costs and increased purchasing leverage through purchasing synergies. As most organizations tend to choose a hybrid model for their sourcing organization, the operational tasks of procurement remain in the hands of individuals and units across the organization while the responsibility over creating and managing supplier relationships is transferred to a central purchasing unit. However, such setting is ideal for the non-compliant purchasing behavior, maverick buying, to occur, causing the organization major losses of expected cost savings.
While maverick buying has recently been studied as a phenomenon, the approach on reducing it has been after the consolidation of purchasing volumes. In this paper, the emphasis is moved to an earlier stage of the process. The previous suggestions on ways to reduce maverick buying are critically examined and their strengths and weaknesses are identified. Furthermore, a new approach of organizational change caused by the purchasing consolidation is introduced. The findings of this paper suggest that when this organizational change is managed poorly, the poor level of commitment to change occurs as maverick buying. Thus, the two most common approaches on organizational change, planned and emergent change processes, are presented and connected to consolidating purchasing volumes and reducing maverick buying. In doing so, this paper provides direction for future research and for identifying concrete suggestions on preventing maverick buying
Effect of micronutrients on tailchasin in dogs
OCD (obsessive-compulsive disorder) eli pakko-oireinen häiriö on ihmisen psykiatrinen häiriö, joka ilmenee potilaan pakonomaisina ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä rituaalinomaisia tehtäviä. Vastaavanlaista käytöstä on raportoitu myös eläimillä. Tällaista stereotyyppistä käytöstä on esimerkiksi koiran hännänjahtaus, nuoleminen, liiallinen juominen ja näkymättömien "kärpästen" jahtaaminen. Hännänjahtausta esiintyy enemmän tietyillä roduilla, (bullterrierit, staffordshirenbullterrierit, saksanpaimenkoira), joten geneettinen predispositio on todennäköistä.
Tutkimusten mukaan ihmisten pakko-oireista häiriötä on hoidettu menestyksellisesti lisäravinteilla. Tiiran ym. vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan tästä olisi viitteitä myös koiran hännänjahtauksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin ravintoaineiden vaikutusta hännänjahtaukseen koirilla. Hypoteesi on, että häntäänsä jahtaavat koirat saavat vähemmän lisäravinteita.
Tutkimusaineisto saatiin professori Hannes Lohen tutkimusryhmältä, jossa tutkitaan hännänjahtaukseen ja muihin pakko-oireisiin vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä geneettistä taustaa. Tutkimusaineisto oli kerätty kyselylomakkeella koirien omistajilta samalla tavalla kuin edellinen aineisto, jossa havainto vitamiinien mahdollisesta yhteydestä stereotyyppiseen käyttäytymiseen tehtiin. Minun tutkimukseeni sisällytettiin ne koirat, jotka saivat lisäravinteita. Aineisto koostui bullterriereistä (6), saksanpaimenkoirista (17) staffordshirenbullterriereistä (101) ja amerikanstaffordshirenbullterriereistä (32). Yhteensä koiria oli 156 kpl. Lohen tutkimusryhmän kyselykaavakkeessa kysyttiin mm. koiran hännänjahtauksesta ja lisäravinteiden saannista.
Pääkysymykseni oli selvittää, eroaako annettujen lisäravinteiden määrä stereotyyppisesti käyttäytyvien koirien ja kontrollikoirien välillä. Analysoin lisäravinne-luokkien mahdolliset erot jokaisen stereotypiakategorian (hännänjahtaus, nuoleminen, "fly snapping", ja liiallinen juominen) suhteen erikseen, ja lisäksi stereotypia-yhteismuuttujan suhteen Chi-square -testillä. Mikäli stereotyyppisesti käyttäytyvien ja kontrollikoirien välillä jokin lisäaineryhmä erosi merkitsevästi, analysoitiin lisäravinneryhmä vielä tarkemmin Fisherin eksaktilla testillä. Tällä saatiin selville, minkä stereotypian kanssa mikroravinne assosioi.
Ainoa lisäravinneryhmä, jolla oli merkitsevä assosiaatio hännänjahtauksen kanssa, oli nivelapuaineet (p = 0,0240). Vitamiineilla (p = 0,078), rasvahapoilla (p = 0,080) ja öljyillä (p = 0,078) näytti olevan ei-merkitsevä assosiaatio nuolemiseen. Millään lisäravinneryhmällä ei näyttänyt olevan tilastollista merkitsevyyttä kärpästen jahtaamisen tai juomisen kanssa. Koirat, joilla ylipäätään oli stereotypioita, saivat enemmän rasvahappoja (p = 0,037) ja öljyjä (p = 0,045) ja vähemmän nivelapuaineita (p = 0,046). Nämä tulokset ovat tilastollisesti merkitsevä.
Tässä tutkimuksessa ei löydetty assosiaatiota vitamiinien / mineraalien ja hännänjahtauksen välillä. Tulokset eroavat Tiiran tutkimuksesta. Kuitenkin Tiiran aineisto koostui pääasiassa bullterriereistä, kun taas minun aineistossani suurin osa koirista oli staffeja. Hännänjahtaaja-ryhmä oli kontrolliryhmää nuorempi, mikä voi selittää sitä, että ne saivat vähemmän nivelapuaineita. Koirat, jotka nuolevat, saattavat kärsiä sen seurauksena iho-ongelmista, jolloin omistajat antavat niille öljyjä. Tässä tutkimuksessa ei tiedetä tarkkaa mikroravinnemäärää, mikä saattaa vääristää tuloksia
Adolescents' sense-making of alcohol-related risks : The role of drinking situations and social settings
The article explores how young people understand the risks of alcohol use and how these understandings are associated with differing drinking situations and social settings. By taking account of situational factors, the aim is to demonstrate how young people have highly nuanced notions of drinking styles that suit different drinking situations and of associated risks. The data for the research were gathered in 18 group interviews with Finnish ninth graders aged 14-15 years. Short film clips portraying young people in different drinking situations were used as stimulus material for the interviews. Data analysis focussed on the risk factors related to the social situations illustrated in the film clips. The results show that young people's risk assessments are not based on alcohol itself, but the magnitude of risk is estimated in relation to the social setting of the drinking situation. What is relevant for young people is whether the social situation allows them to make choices with which they feel comfortable. At the opposite pole of problem drinking was social drinking for the purpose of having fun together with other people in such a way that one remains in control of the drinking situation. From a prevention point of view, a key implication is that awareness of the risks is closely associated with situational and social factors. However, the awareness of those risks does not necessarily prevent young people from drinking because they may be accepted as part of the drinking experience.Peer reviewe
Seeing through their eyes: Revealing recreationists ' landscape preferences through viewshed analysis and machine learning
Planning for outdoor recreation requires knowledge about the needs and preferences of recreationists. While previous research has mainly relied on stated preferences, recent advances in spatial data collection and analysis have enabled the assessments of actual usage patterns. In this study, we explored how landscape characteristics interact with the attributes of recreationists to determine their area choice for recreation. Using a public participation GIS (PPGIS) approach we asked residents of a Swedish city in the boreal region to draw typical recreational routes and identify favourite places for recreation on a digital online map (1389 routes, 385 individuals). We employed a novel methodology, where LiDAR data was used to calculate what was visible along all routes and at favourite places (viewsheds) in order to more realistically capture the landscape that each recreationist had experienced. Using machine learning modelling, we compared landscape characteristics of experienced areas with areas available to each recreationist. Our novel approach yielded accurate models that revealed that water environments, recreational infrastructure and deciduous forests increased the probability of choosing an area for recreation, while urban environments, noise, forest clearcuts and young forests had the opposite effect. Characteristics of the recreationists such as age, gender, level of education, or of the activity, such as type of activity performed, did not meaningfully influence area choice. Our findings suggest that it is possible to improve the conditions for recreation by developing recreational infrastructure, maintaining recreation opportunities close to waters, and adapting forest management in areas important for recreation
Krapula kuuluu kuvaan : Yhdeksäsluokkalaisten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä eri juomistilanteissa
Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Erityisesti keskitytään riskikäsitysten tilannesidonnaisuuteen suhteuttamalla nuorten riskikäsitykset erilaisiin juomistilanteisiin ja tilanteiden sosiaalisiin konteksteihin. Laadullista tutkimusta nuorten alkoholinkäytöstä on tehty viime aikoina kovin vähän, mutta yleinen mielikuva nuorten humalahakuisesta juomisesta pitää pintansa. Nuorten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä antavat viitteitä nuorten alkoholiasenteista, minkä voidaan olettaa vaikuttavan itse alkoholinkäyttöön.
Tutkimusaineistona on virikkeellinen ryhmähaastatteluaineisto (RAGI), joka on kerätty vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa helsinkiläisissä peruskouluissa yhteistyössä 'Nuorten alkoholimielikuvat – suomalais-italialainen ja alueellinen vertailu' -tutkimusprojektin kanssa. Aineisto koostuu nuorten keskinäisistä keskusteluista, joissa keskustelun virikkeinä on käytetty lyhyitä elokuvakatkelmia. Keskusteluaineistosta erotetaan lähempään tarkasteluun nuorten tuottama riskipuhe. Riskin käsitteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uhan, vaaran tai ikävän seurauksen mahdollisuutta.
Analyysin lähtökohtana ovat erilaiset juomistilanteet, joiden vertailukohtana käytetään Jukka Törrösen ja Antti Maunun luomaa juomistilanteiden lajityyppijaottelua. Elokuvakatkelmat, nuorten tulkinnat erilaisista juomistilanteista ja riskikäsitykset suhteutetaan lajityyppijaotteluun. Pääasiassa huomio keskittyy juomistilanteiden tilannetekijöistä sosiaaliseen kontekstiin.
Nuorten voidaan todeta muodostavan käsityksensä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä tilannesidonnaisesti. Juomistilanteen sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, miten riskialtista nuoret ajattelevat alkoholinkäytön olevan kussakin juomistilanteessa. Aikuisten ja nuorten tulkinnat juomistilanteista poikkeavat toisistaan esimerkiksi siten, että nuoret mieltävät usein myös ei-humalahakuiset juomistilanteet mahdollisesti humalahakuisiksi. Nuorilla kuitenkin on monia käsityksiä erilaisista juomistilanteista. Nuoret myös tekevät selvästi eron nuorille hyväksytyn ja aikuisille soveltuvan alkoholinkäytön välille. Bilettämistä pidetään sopivana alkoholinkäyttötapana nuorille, mutta yksin juomista taas ei ja aikuisten kohdalla nuoret ajattelevat sopivan ja ei-sopivan alkoholinkäyttötyylin olevan päinvastoin.
Kaikkiin alkoholinkäytön ikäviin seurauksiin nuoret eivät suhtaudu riskeinä, vaan esimerkiksi krapulan ja pahoinvoinnin katsotaan kuuluvan osana nuorten alkoholinkäyttöä. Toisaalta nuoret mieltävät alkoholinkäyttöön liittyvän myös hyvin vakavia riskejä kuten hukkuminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Huoli nuorten myönteisistä alkoholiasenteista tuntuu olevan aiheellinen, mutta nuorten käsitykset alkoholinkäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä eivät rajaudu humalahakuiseen juomiseen
- …