Increased psychiatric diagnoses and service use in childhood

Non peer reviewe

Prenatal stress, genomic variations and recurrent respiratory tract infections - the FinnBrain Birth Cohort Study

Risk profiles associated with many diseases are formed at a very early stage of development, which occur before birth. Exposure of the fetus to maternal psychological distress during pregnancy may alter fetal biology and thus predispose the fetus to subsequent illnesses such as childhood recurrent respiratory infections. This dissertation is part of the FinnBrain Birth Cohort Study, which recruited 3808 families between years 2012–2015. This prospective cohort-based study followed the symptoms of anxiety and depression in mothers, partnership satisfaction and the occurrence of children’s recurrent respiratory tract infections from the 14th week of pregnancy until the child was two years old. Our aim was to investigate whether there was an association between maternal prenatal psychological distress and the occurrence of the child’s recurrent respiratory tract infections. In a smaller subset of the Cohort, we investigated the association of maternal prenatal psychological distress on cortisol production in 10-week-old children. We also investigated the relationship between genetic susceptibility to respiratory infections and the interaction between genetic susceptibility and maternal prenatal psychological distress. In this study, it was shown that in addition to the previously known risk factors (e.g. the number of siblings, shorter duration of breastfeeding), maternal prenatal psychological distress was associated with an increased risk for recurrent respiratory infections in children. In addition, we found that in children, whose mothers had prenatal psychological distress, had a reduced cortisol response in the stress test depending on if the child had a concomitant rhinovirus infection. Genetic variations in the IFI44L gene, part of the type I interferon pathway, associated with an increased susceptibility to respiratory infections and acute otitis media. Interleukin-6 gene variations were associated with an increased risk for recurrent respiratory infections. There was no interaction between these genetic predispositions and maternal stress during pregnancy, but sex differences were noted. This work provides new preventive strategies for recurrent upper respiratory tract infections in children and offers new insights into the interactions between stress and immune systems  Raskaudenaikainen stressi, geneettiset variaatiot ja toistuvat hengitystieinfektiot- FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus Sairauksien riskiprofiili voi muodostua jo ennen syntymää. Sikiön altistuminen äidin psykologiselle stressille raskauden aikana saattaa muuttaa sikiön biologiaa altistaen myöhemmille sairauksille kuten toistuville hengitystieinfektioille. Väitöskirja on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta, johon on rekrytoitu 3808 perhettä vuosina 2012–2015. Tässä prospektiivisessa syntymäkohortissa seurattiin äitien ahdistus- ja masennusoireita, parisuhdetyytyväisyyttä 14. raskausviikolta siihen asti, kun lapsi oli kahden vuoden ikäinen. Myös tiedot lapsien toistuvista hengitystieinfektioista kerättiin. Tavoitteenamme oli tutkia äidin raskaudenaikaisen stressin (masennus–ja ahdistusoireilun) yhteyttä lapsen riskiin sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Pienemmässä kohortin osajoukossa tutkimme äidin raskaudenaikaisen stressin vaikutusta 10 viikon ikäisten lasten kortisolin tuotantoon stressikokeessa. Tutkimme myös geneettistä alttiutta hengitystieinfektioille ja geneettisen alttiuden sekä äidin raskaudenaikaisen stressin yhteisvaikutusta. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että jo tunnettujen riskitekijöiden (esim. sisarusten lukumäärä, imetyksen lyhyempi kesto) lisäksi äidin raskaudenaikainen stressi oli yhteydessä lapsen suurentuneeseen riskiin sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Lisäksi havaitsimme, että lapsilla, joiden äideillä oli ollut raskausaikana stressioireita, todettiin alentunut kortisolivaste stressikokeessa, mikäli lapsella oli samanaikainen rinovirusinfektio. Geneettiset vaihtelut tyypin I interferonivasteeseen liittyvässä IFI44L-geenissä lisäsivät alttiutta hengitystieinfektioille ja välikorvatulehduksille. Interleukiini 6-geenin polymorfismi liittyi lapsen lisääntyneeseen riskiin sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Näillä geneettisillä alttiuksilla sekä äidin raskaudenaikaisella stressillä ei todettu yhteisvaikutusta, mutta sukupuolieroja havaittiin. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa lasten toistuvien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyyn sekä tuo tietoa stressinsäätely- ja immuunipuolustusjärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kehittymisestä

”SAAKO TÄÄLLÄ RIPSITELLÄ?” : Toiminnalliset tuokiot suomea toisena kielenään puhuvien lasten kielen kehityksen tukena

Korhonen, Jenny & Moisio, Laura. ”Saako täällä ripsitellä?” –Toiminnalliset tuokiot suomea toisena kielenään puhuvien lasten kielen kehityksen tukena. Syksy 2017. 75 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa lasten kielen kehitystä tukevia toiminnallisia pienryhmätuokioita. Toiminnallisuudella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä sitä, että lapsi toimii ja ajattelee aktiivisesti koko oppimisprosessin ajan sekä sitä, että oppimisessa hyödynnetään fyysistä toimintaa. Toiminnallisuuden on todettu tukevan lasten kielen kehitystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea suomea toisena kielenään puhuvien lasten kielen kehitystä toiminnallisuuden avulla ja tuottaa päiväkodin käyttöön uusia toiminnallisia välineitä kielen kehityksen tueksi. Opinnäytetyössä huomioitiin lasten osallisuus, lapsilähtöisyys ja pienryhmän merkitys lapselle. Tavoitteena oli myös innostaa lapsia oppimaan suomen kieltä lapsille mielekkäillä toiminnallisilla tavoilla. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö ja yhteistyökumppanina toimi erään Helsingin kaupungin päiväkodin esiopetusryhmä. Päiväkodin esiopetusryhmän suomea toisena kielenään puhuville lapsille suunniteltiin ja toteutettiin neljä toiminnallista tuokiokertaa, joista jokaisella oli oma aiheensa. Aiheita käsiteltiin lasten kanssa erilaisten toiminnallisten leikkien avulla. Jokaisella tuokiokerralla oli samanlainen runko ja se koostui aloituksesta, toiminnasta ja loppurentoutuksesta. Tuokioihin osallistuneet lapset antoivat palautetta Pipsa-pupu-tunnekorttien avulla ja lapsilta saatu palaute oli positiivista. Tuokioita havainnoi ja arvioi esiopetusryhmän lastentarhanopettaja sekä lastenhoitaja. Tuokioista saatu palaute oli kaiken kaikkiaan hyvää ja arvokasta. Kasvattajat pitivät tuokioita hyödyllisenä lisänä suomea toisena kielenään puhuvien lasten kielen kehityksen tukemiseen. Tuokioiden ohjeistukset löytyvät liitteenä tästä opinnäytetyöstä.Korhonen, Jenny and Moisio, Laura. “Saako täällä ripsitellä?” – Functional learning sessions to support language development for children who speak Finnish as a second language. 75 p., 5 appendices. Language: Finnish. Autumn 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Service and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of the thesis was to plan and execute functional learning sessions which support language development of preschool children. Especially, to inspire children to learn the Finnish language in a way which is pleasant for them. In addition, the aim was to create new functional equipment for a kindergarten. It has been established that functionality supports children’s language development. In this thesis, was used the word “functional” to describe an active engagement in the child’s mental and physical state throughout the learning process. In the planning and implementation of the sessions, was considered children’s participation and child orientation as well as the meaning of the small group for the children. This bachelor’s thesis is a functional thesis and was completed in a cooperation with a kindergarten´s preschool group located in Helsinki. Four functional learning sessions were planned and arranged for a small group of preschool children who spoke the Finnish language as their second language. Every functional learning session that was arranged had its own theme. The themes were taught to the children by applying different kinds of functional playful activities. The sessions were consistently planned with the same base and consisted of three parts: the beginning, the functional activity and a relaxing period. The children who participated in sessions gave us feedback with the Pipsa-bunny emotional cards, which were created by us. The feedback given by the children was positive. Both a kindergarten teacher and a nurse, observed and evaluated these functional learning sessions. The educator’s taught that the functional learning sessions were useful and the learning sessions could be used in kindergarten in the future. The guidance of the functional sessions is attached in this thesis

Kahdeksan viikon progressiivisen niskan voimaharjoittelun vaikutus koettuun niskakipuun ja niskan lihasvoimaan lukioikäisillä nuorilla

Nuorten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Yleisimpiä ovat niska-, hartia-, pää- ja alaselän kiputilat. Kaikenkaikkiaan tytöt näyttäisivät oireilevan enemmän kuin pojat. Yleisen fyysisen inaktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä niska- ja hartiakipujen esiintyvyyteen. Myös niskalihasten huono kontrolli ja naisilla niskan alueen pienemmät lihakset voivat johtaa alueen kiputiloihin. Spesifillä lihasvoimaharjoittelulla voidaan vaikuttaa niskalihasten voimantuottoon sekä niska- hartia- ja pääkipuihin. Opinnäytetyön tarve pohjautui espoolaisen lukion teettämään kouluterveyskyselyyn, jossa ilmeni nuorten lisääntyneet niska- ja hartiaseudun vaivat. Yhteistyössä lukion kanssa tuotettiin kolme eri näkökulmasta tehtyä opinnäytetyötä niskan matalakynnyksisestä voimaharjoittelusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko kahdeksan viikon progressiivisella niskan ekstensiosuuntaisella voimaharjoittelulla vaikutusta lukioikäisten koettuun niskakipuun ja niskan lihasvoimaan. Alku- ja loppumittauksilla selvitettiin voimaharjoittelun vaikutuksia voimantuottokykyyn. Harjoittelun toteutumista seurattiin harjoittelupäiväkirjojen avulla. Matalakynnyksinen harjoittelu toteutui viemällä harjoitteluvälineet kouluympäristöön. Koehenkilöt valittiin yhdessä lukion kanssa. Osallistujat jaettiin harjoitteluryhmään (n=25) ja verrokkiryhmään (n=25). Lihasvoimaa ja kiputiloja kartoitettiin ennen harjoittelujaksoa ja harjoittelujakson jälkeen kirjallisilla kyselylomakkeilla (kipukysely, NDI & IPAQ) ja lihasvoima- ja liikkuvuusmittareilla (dynamometri, CMS & Jamar). Fyysisiä ominaisuuksia kartoitettiin ant-ropometrisella mittauksella. Tulosten mukaan kahdentoista harjoitteluryhmäläisen isometrinen maksimivoima lisääntyi sekä ekstensio- ja fleksiosuuntiin keskiarvollisesti katsottuna. Harjoittelujakson jälkeen niskakipu väheni lähes puolella. Päänsäryn kokemisessa ei juurikaan havaittu muutosta. Tällaisella harjoittelumenetelmällä voidaan saada aikaan hyviä tuloksia. Tosin edelleen on syytä pohtia nuorten motivaatioon ja harjoittelun säännöllisyyteen liittyviä seikkoja.Problems connected to the locomotor system among the young have increased during the last few decades. The most common problems are neck and shoulder pain and headaches as well as pain in the lower back area. Overall it seems that girls witness these problems more often than boys. The increasingly common physical inactivity has been found to have a connection with the occurrence of neck and shoulder pain. Poor control of the neck muscles, and especially the smaller neck muscles in girls, can also be the cause of pain in the neck region. Specific muscle strength training can be practised to impact the strength of neck muscles as well as decreasing neck and shoulder pain and headaches. The need for this thesis was based on a school health survey carried out by a high school in Espoo, were the results indicated that pains in the neck and shoulder region have increased among the young. Three separate studies, each from different perspectives on low-threshold neck strength training, were carried out in co-operation with the school. The objective of this thesis was to find out if an eight-week progressive neck extending strength training program has an impact on neck pain and muscle strength among high school students. The measurement results at the start and in the end of were compared to determine the effect of the training program, which was monitored with the help of specific training diaries. Low-threshold training was carried out by providing the school with the necessary equipment. The test subjects were chosen together with the high school. The participants were divided into two separate groups: the training group (n=25) and the control group (n=25). Before and after the training period, muscle strength and pain were surveyed with questionnaires (pain questionnaire, NDI & IPAQ) and muscle strength and mobility indicators (dynamometer, CMS & Jamar). The participants` physical properties was surveyed using anthropometric measures. The results indicated that isometric maximum strength had increased in both extension and flexion directions among twelve subjects in the training group. After the training period, neck pain had decreased almost by half. The occurrence of headaches experienced remained unchanged. The training method used can lead to positive results, although it is still necessary to consider the factors connected to the motivation and regularity of training among the young

The Unfolded Protein Response and Autophagy as Drug Targets in Neuropsychiatric Disorders

Neurons are polarized in structure with a cytoplasmic compartment extending into dendrites and a long axon that terminates at the synapse. The high level of compartmentalization imposes specific challenges for protein quality control in neurons making them vulnerable to disturbances that may lead to neurological dysfunctions including neuropsychiatric diseases. Synapse and dendrites undergo structural modulations regulated by neuronal activity involve key proteins requiring strict control of their turnover rates and degradation pathways. Recent advances in the study of the unfolded protein response (UPR) and autophagy processes have brought novel insights into the specific roles of these processes in neuronal physiology and synaptic signaling. In this review, we highlight recent data and concepts about UPR and autophagy in neuropsychiatric disorders and synaptic plasticity including a brief outline of possible therapeutic approaches to influence UPR and autophagy signaling in these diseases.Peer reviewe

Towards an Innovative School 2.0

Peer reviewe

Making with Micro:bit : Teachers and Students Learning 21st Century Competences through the Innovation Process

Innokas Network works with schools and other stakeholders to develop 21st Century Competences in education. In this work we present a maker pilot study in which Innokas Network introduced Finnish teachers to the Innovation Process and the Micro:bit programmable device for supporting students’ 21st Century Competences. We show preliminary results of the study and discuss the relevance of maker projects and the Innovation Process for learning 21st Century Competences in the Finnish educational context. 100 participating Finnish teachers received in-service training in Micro:bit technology and learned to apply the technology within the Innovation Process. After the training, the teachers used the technology in class projects. They reported on their projects using blog narratives and research questionnaires. In addition, 850 participating students answered a questionnaire on their experiences. The results of an initial analysis point to a positive view of the maker-related Innovation Process and Micro:bit technology as a way for both teachers and students to learn 21st Century Competences.Peer reviewe

Developing Teachers´ Transformative Digital Agency through Invention Pedagogy In-service Training

This chapter discusses the development of teachers’ transformative digital agency during an invention-pedagogy-themed, in-service training course. The course was a blended learning experience that included the planning, implementation, and evaluation of an invention pedagogy project. This chapter defines teachers’ transformative digital agency and depicts its development from four perspectives: technological and invention pedagogical awareness, technological competence, implemented adaptive practice, and teachers as reflective practitioners. The discussion is adhered to the broader context of the digitalizing society and objectives for teachers’ continuous professional learning. The epistemic knowledge of digitalization is one of the key factors that enable the development of teachers’ transformative digital agency while at the same time serving as a cornerstone of running invention pedagogy projects.Peer reviewe

Conclusions: The Cornerstones and Future Directions of Invention Pedagogy

In this chapter, the key elements of invention projects presented in the introduction and explored in the chapters of this book are revisited and further discussed as the four cornerstones of invention pedagogy. The cornerstones—inclusive innovator mindset, multifaceted real-world phenomena, co-creation of knowledge and artifacts, and technology-enriched tools and materials—are seen as essential for students’ knowledge-creating learning, for the facilitation of such learning, and for the development of an inventive school culture. The continuous development of all these levels of invention pedagogy is supported by research–practice partnerships in national and international contexts.Peer reviewe