Survey on the Energy Knowledge and Energy Attitudes of High School Students in Tampere

Nykypäivänä energiapoliittinen keskustelu on usein vahvasti polarisoitunutta sekä poliitikkojen että tavallisten kansalaisten keskuudessa. Keskusteluissa osapuolet pyrkivät puolustamaan omia näkemyksiään kiivaasti. Toiset perustavat näkemyksensä tutkittuun faktatietoon, kun taas toisille riittää oma henkilökohtainen kokemus ja tuntuma. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa otettiin selvää siitä, millainen yhteys henkilön energiatietojen tasolla on hänen energia-asenteisiinsa. Lisäksi selvitettiin erilaisten taustamuuttujien vaikutusta energiatietoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet Tampereen lukioiden abiturientit. Aineisto kerättiin internetkyselytutkimuksena ja sen otoskoko oli 358. Tutkimuksen tulokset muodostettiin aineiston perusteella lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että energiatietojen ja energianlähteisiin liittyvien asenteiden välillä yhteyksiä on havaittavissa, mutta yhteyksien voimakkuus ja merkittävyys vaihtelevat tarkasteltavan energianlähteen mukaan. Tutkimuksen aineiston perusteella saatiin tukea hypoteesille: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu ydinvoimaan.”. Hypoteeseista seuraavat eivät saaneet tukea aineistosta: ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä positiivisemmin hän suhtautuu uusiutuviin energianlähteisiin.” ja ”Mitä paremmat energiatiedot henkilöllä on, sitä negatiivisemmin hän suhtautuu fossiilisiin energianlähteisiin.”. Tutkimuksessa havaittiin, että ne jotka suhtautuvat ilmastonmuutokseen vastuuntuntoisesti, ja huolestuneesti sekä uskovat, että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa, suhtautuivat negatiivisemmin ydinvoimaan. Tuloksesta ristiriitaisen tekee se, että ydinvoimaa voidaan pitää myös keinona ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että naisten energiatiedot ovat miesten tietoja alhaisemmalla tasolla. Lisäksi havaittiin, että fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät asenteet ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa. Myös uusiutuvista energianlähteistä tuulivoimaan, vesivoimaan ja aurinkovoimaan liittyvät asenteet olivat toistensa kanssa linkittyneitä, mutta eivät biomassaan liittyvien asenteiden kanssa. Tästä johtuen tulevissa asennetutkimuksissa olisi suositeltavaa välttää biomassaan liittyvien asenteiden tutkimista samalla kysymyksellä muiden uusiutuvien energianlähteiden kanssa. Tutkimus antoi paljon mielenkiintoisia tuloksia, mutta herätti myös paljon uusia kysymyksiä ja antoi ideoita jatkotutkimukselle. Tulevissa tutkimuksissa olisi suositeltavaa keskittyä tässä tutkimuksessa havaittujen yhteyksien tarkempaan selittämiseen tarkemmin kohdennetuilla tutkimuksilla

Characterization of a diffusion charger based sensor and measurement of particulate matter in diesel emissions

Ilmansaasteet ovat nykypäivänä yksi suurimmista ongelmista ihmiskunnalle. Ilmastonmuutoksen lisäksi saasteiden sisältämien pienhiukkasten on tutkittu aiheuttavan terveyshaittoja ja jopa kuolemia. Diesel-ajoneuvojen osuus pienhiukkaspäästöistä on merkittävä erityisesti tiheään asutuissa maissa. Tämän opinnäytetyön mittaukset ja tulokset ovat osa TAQIITA-projektia, joka liittyy erityisesti Intian ilmanlaatuongelmiin. Tässä opinnäytetyössä tehdyllä tutkimuksella pyritään edistämään sitä, että kaupunki-ilmaa voitaisiin tulevaisuudessa mitata uudella tavalla ja kustannustehokkaasti. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli hiukkasten sähköiseen varaukseen perustuvan eFilter-mittalaitteen toiminnan karakterisointi, jonka avulla selvitimme laitteen soveltuvuutta päästömittauksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että eFilterin toiminta on normaaliasetuksilla luotettavinta suunnilleen hiukkaskokovälillä 50 – 500 nm. Laitteen toiminnan havaittiin olevan samanlaista sekä neutraaleja että kerran varattuja hiukkasia mitattaessa. Hiukkaspitoisuuden suuruudella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta mittaustarkkuuteen. Epävarmuutta tulosten luotettavuuteen aiheuttivat laitteen signaalin taustakohina, sekä odottamattomat mittaussignaalin notkahdukset. Jos nämä ongelmat saadaan laitteesta poistettua tai minimoitua, niin laite on ominaisuuksiltaan hyvin sopiva liikenteen päästöjen mittaukseen. Toisena tutkimusvaiheena oli selvittää ohiajomittauksen avulla, kuinka dieselmoottorin päästöjen sähköisesti varautuneet hiukkaset käyttäytyvät ilmassa etäisyyden sekä ajan funktiona. Lisäksi tutkimme eri ajotilanteiden vaikutusta varautuneiden hiukkasten osuuteen sekä eFilterin toimintaa kyseisissä mittauksissa. Tutkimuksen tulosten mukaan varautuneiden hiukkasten osuus taustailman kokonaishiukkaspitoisuudesta oli noin 60 %. Vakionopeudella 40 km/h ohi ajavan dieselauton päästöissä varattujen hiukkasten osuus oli yhden metrin etäisyydeltä mitattuna noin 75 %. Jatkuvasti kiihdyttäen ajavan auton päästöissä puolestaan vastaava osuus oli 40 %. Tutkimuksissa ei havaittu merkittävää muutosta varattujen hiukkasten osuudessa etäisyyden tai ajan funktiona, kun tutkittu maksimietäisyys päästölähteestä oli 7 m ja päästön maksimiaika ilmassa 30 s. Näiden tutkimusten perusteella tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia päästöjen sisältämien varautuneiden hiukkasten osuuden muutoksia mitaten pidempiä aikavälejä sekä suurempia etäisyyksiä. Lisäksi hiukkasia tulisi tutkia kokoluokittain, jotta saataisiin tarkempaa tietoa esimerkiksi nukleaatiomoodin merkityksestä varattujen hiukkasten kokonaisosuudelle

Kahden XML-kyselykielen vertaileva käyttäjätutkimus

XML-merkatun tiedon tehokasta käsittelyä ja hakua varten on kehitetty relaatiotietokantojen SQL-kieltä vastaavia kyselykieliä. Tutkielmassa tarkastellaan kahden, lähtökohdiltaan ja ilmaisuvoimaltaan erilaisen XML-kyselykielen soveltuvuutta vuorovaikutteiseen ad hoc -käyttöön. Vertailuparina käytetään XQuery ja XIL-kieliä, joiden kummankin suunnittelussa on otettu vaikutteita relaatiotietokantojen SQL-kyselykielestä. Kieliä tarkastellaan erityisesti dokumenttiorientoituneen XML-tiedonhaun näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään ad hoc -käyttötilannetta jäljittelevien käyttäjäkokeiden avulla, tarjoaako ad hoc -käyttöön suunniteltu XIL käyttäjälleen hyötyä verrattaessa sitä yleiskäyttöiseen XQuery-kieleen. Kieliä verrataan suhteessa koetilanteissa annettujen oikeiden vastauksien määrään sekä vastauksissa tehtyjen virheiden määrään ja laatuun. Käyttäjäkokeiden tulosten sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta esitetään XIL-kieltä koskevia kehitysehdotuksia. Saadut tulokset kuvaavat testatuilla kielillä saavutettavaa suoriutumistasoa käyttötilanteessa, jossa tiedonhakija joutuu muotoilemaan kyselyn muistinvaraisesti ilman käyttöliittymän tai dokumentaation tukea. Mikäli XIL-kieltä halutaan kehittää tässä tutkielmassa esitettyjen kehitysehdotusten pohjalta, käyttäjäkokeiden tulokset tulisi validoida uusintatestillä mahdollisimman todenmukaisessa käyttöliittymässä. Asiasanat:tiedonhakujärjestelmät, käyttäjäkokeet, kyselykielet, XML, loppukäyttäjäohjelmoint

Migrating 120,000 Legacy Publications from Several Systems into a Current Research Information System Using Advanced Data Wrangling Techniques

This article describes a complex CRIS (current research information system) implementation project involving the migration of around 120,000 legacy publication records from three different systems. The project, undertaken by Tampere University, encountered several challenges in data diversity, data quality, and resource allocation. To handle the extensive and heterogenous dataset, innovative approaches such as machine learning techniques and various data wrangling tools were used to process data, correct errors, and merge information from different sources. Despite significant delays and unforeseen obstacles, the project was ultimately successful in achieving its goals. The project served as a valuable learning experience, highlighting the importance of data quality and standardized practices, and the need for dedicated resources in handling complex data migration projects in research organizations. This study stands out for its comprehensive documentation of the data wrangling and migration process, which has been less explored in the context of CRIS literature.Peer reviewe

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely : tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely jaettu Maito ja Me -lehden liitteenä 1/201

Search for Microscopic Black Hole Signatures at the Large Hadron Collider

Peer reviewe

Measurement of W-gamma and Z-gamma production in pp collisions at sqrt(s) = 7 TeV

Peer reviewe

Fragmentation of jets containing a prompt J/psi meson in PbPb and pp collisions at root s(NN)=5.02 TeV

Peer reviewe

Observation of B-s(0) mesons and measurement of the B-s(0)/B+ yield ratio in PbPb collisions at root S-NN=5.02 TeV

The B-s(0) and B+ production yields are measured in PbPb collisions at a center-of-mass energy per nucleon pair of 5.02 TeV. The data sample, collected with the CMS detector at the LHC, corresponds to an integrated luminosity of 1.7 nb(-1). The mesons are reconstructed in the exclusive decay channels B-s(0) -> J/psi (mu(+)mu(-))phi(K+K-) and B+ -> J/psi(mu(+)mu(-))K+ in the transverse momentum range 7-50 GeV/c and absolute rapidity 0-2.4. The B-s(0) meson is observed with a statistical significance in excess of five standard deviations for the first time in nucleus-nucleus collisions. The measurements are performed as functions of the transverse momentum of the B mesons and of the PbPb collision centrality. The ratio of production yields of B-s(0) and B+ is measured and compared to theoretical models that include quark recombination effects. (C) 2022 The Author(s). Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Search for decays of the 125 GeV Higgs boson into a Z boson and a rho or phi meson

Peer reviewe