Developing interreligious competence in teacher education

Peer reviewe

Luovuutta edistävät tunteet, metodit ja tekniikat - miten tukea nuorten muotoilijoiden luovuutta?

This thesis aimed at identifying key feelings as well as creativity methods and techniques that would support young designers´ creativity. Research was qualitative and the methods forconducting analysis were literature review and interviews with six students and five experienced design managers. Literature review and interviews show that feelings influence young designers´ creativity, some of them being strongly inborne and some dependable on management style and company culture. Seven groups of feelings were identified: peace of mind, welcomed pressure, openness, positivity, trust, self-confidence and sense of community: Peace of mind refers to limiting the physical and mental disturbances and giving room for creativity and concentration. Welcomed pressure, on the other hand, refers to the balance between idleness and stress. Openness means allowing the inflow of information, being curious and alert and seeking actively after inspiration, whereas positivity, being excited, passionate and cheerful is based on the content of work and the working environment. Trust is a necessity of all idea sharing and self-confidence helps young designers to trust in own capabilities. Sense of community is an interesting study area of creativity for the future; how to transform from an individualistic “me” designer into a team player? The creativity methods and techniques were discussed in four categories, which reflect the situations of use: information gathering, setting up optimal mood, working on object and human interaction. Used methods seem to be individual adaptations of commonly known methods; many of them are used for processing in mind. It depends on the situation, personality and the assignment, which ones to use and young designers should, therefore, collect a personal creativity tool kit. Different methods work in interaction, in a cycle or even parallel. Interesting findings were e.g. autosuggestion, controversial opinions regarding the visualization software, use of NLP (Neuro Linguistic Programming) technique in visualization and the value of casual brainstorming with friends. Many interviewees saw technology more as a thread than a source of creativity. However, it is recommended that young designers keep the possibilities of e.g. artificial intelligence on eye. Feelings and creativity methods and techniques are linked to each other. The better young designer manages the methods and techniques, the better she copes in demanding multitasking environments and under pressure; leading to relaxation and creativity. Feelings, on the other hand, support the successful application of the methods and techniques; you need right conditions to optimally apply them. It is possible to utilize the results of this thesis in companies and education institutions in order to get the whole creative potential of young designers into practice. Based on the results, creativity of a young designer is not dependable on the industry. Instead, it seems possible to build up an organization that is supporting young designer´s creativity in any field, if the content of work is aligned with young designer´s values.Tämän kandidaatintyön tavoite oli identifioida, mitkä tunteet ja luovan työn edistämiseen tarkoitetut metodit ja tekniikat parhaiten tukevat nuoren muotoilijan luovuutta. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä haastatteluja, joihin osallistui kuusi opiskelijaa sekä viisi kokenutta muotoilutiimin vetäjää. Kirjallisuuskatsaus sekä haastattelut osoittavat, että tunteet vaikuttavat nuoren muotoilijan luovuuteen. Osa tunteista on henkilösidonnaisia ja osa riippuu johtamistyyleistä ja yrityskulttuurista. Työssä identifioitiin seitsemän tunneryhmää: mielenrauha, tervetullut suorituspaine, avoimuus, positiivisuus, luottamus, itsevarmuus ja yhteisöllisyyden tunne. Mielenrauha viittaa fyysisten ja psyykkisten häiritsevien tekijöiden rajoittamiseen. Tervetullut suorituspaine viittaa stressin ja joutilaisuuden väliseen tasapainoon. Avoimuus tarkoittaa avoimuutta tietovirroille, uteliaisuutta, tarkkaavaisuutta sekä inspiraation etsimistä. Positiivisuus, kuten iloisuus, innostuneisuus ja intohimoisuus perustuvat työn sisältöön ja työympäristöön. Luottamus on ideoiden jakamisen edellytys. Itsevarmuus auttaa nuorta muotoilijaa luottamaan omiin kykyihinsä. Yhteisöllisyyden tunteen merkitys luovuudelle on kiinnostava tulevaisuuden aihealue; miten kuoriutua yksilökeskeisestä ”minä” -muotoilijasta tiimipelaajaksi? Luovuutta edistävät metodit ja tekniikat käsiteltiin neljän kategorian kautta, jotka heijastavat käyttötilannetta: tiedonkeruu, optimaalisen mielialan luominen, kohteen työstäminen ja vuorovaikutus. Käytetyt metodit osoittautuivat muunnelmiksi yleisesti tunnetuista; osaa käytetään vain mielessä prosessointiin. Riippuu tilanteesta, muotoilijan luonteesta ja tehtävästä, mitä kannattaa käyttää ja suositeltavaa on kerätä henkilökohtainen työkalupakki. Eri metodit toimivat yhdessä, syklissä tai jopa samanaikaisesti. Mielenkiintoisia löydöksiä olivat mm. itsesuggestio, eriävät mielipiteet visualisointiohjelmistojen mahdollisuuksista, NLP-tekniikan (Neuro Linguistic Programming) käyttäminen visualisoinnissa sekä vapaa-ajan aivoriihen hyödyllisyys ystävien kanssa. Monet haastateltavat näkivät teknologian pikemminkin luovuuden uhkana kuin mahdollisuutena. Tästä huolimatta nuorien muotoilijoiden kannattaa seurata aktiivisesti esim. tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. Tunteet ja luovuutta edistävät metodit ja tekniikat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa; mitä paremmin hallitaan menetelmät ja tekniikat, sitä paremmin selviydytään vaativissa multitasking-työympäristöissä ja paineen alla; johtaen parempaan itseluottamukseen, rentoutumiseen ja luovuuteen. Tunteet tukevat menetelmien ja tekniikoiden käyttöä, koska niiden soveltamiseen tarvitaan oikeat olosuhteet. Tämän työn tuloksia on mahdollista soveltaa yrityksissä ja koulutusyksiköissä, jotta nuorten muotoilijoiden koko luova työpanos saataisiin käyttöön. Tutkimus osoittaa, että nuoren muotoilijan luovuus ei ole riippuvainen alasta, kunhan työ on linjassa nuoren muotoilijan arvojen kanssa

Disagreements in working as a team: A case study of gifted science students = Desacuerdos al trabajar en equipo: Un estudio de caso con estudiantes de ciencias con altas capacidades

Peer reviewe

Sairaanhoitajien kokemuksia yksilövastuisesta hoitotyöstä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta Vaasan keskussairaalan sisätautiosastoilla. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa siitä, miten sairaanhoitajat kokevat yksilövastuisen hoitotyön toteutuvan heidän toimintayksiköissään. Lisäksi selvitettiin mitkä tekijät sairaanhoitajien mielestä heikentävät ja mitkä edesauttavat yksilövastuisen hoitotyön toteutumista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin eli laadullisin menetelmin. Aineistonkeruu-menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut suoritettuun 2-3 hengen ryhmissä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä seitsemää sairaanhoitajaa. Tutki-musaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Sairaanhoitajat kokevat yksilövastuisen hoitotyön potilaiden ja heidän läheistensä kannalta parhaaksi tavaksi toteuttaa hoitotyötä. Tulokset osoittavat, että kaikilla osastoilla toteutetaan modulaarista työnjakomallia, joka on yksi yksilövastuisen hoitotyön toimintamuodoista. Haastateltavista kuitenkin yhden osaston sairaanhoitajat kokevat toteuttavansa yksilövastuista hoitotyötä. Suurimmiksi esteiksi yksilövastuisen hoitotyön toteutumiselle nousee oma jaksaminen, raskas työ, resurssipula, vuorotyö sekä työvuorosuunnittelu. Edistävinä tekijöinä pidetään tasalaatuista ja osaavaa työyhteisöä, suunnitelmallisuutta sekä yksilövastuista hoitotyötä tukevaa johtajuutta.The aim of this study was to describe the nurses’ experiences of how primary nursing is implemented in the medical wards in Vaasa Central Hospital. The goal was to find out how nurses feel primary nursing is implemented in their units. A further purpose was to find out which factors either impair or promote the imple-mentation of primary nursing according to the nurses. The study was carried out using qualitative methods. Theme interviews were con-ducted with groups of 2-3 nurses. A total of seven nurses were interviewed for the study. The results were then analyzed using content analysis. The nurses felt primary nursing to be the best way to carry out nursing for the pa-tients and their family members. The results showed that all of the units used modular nursing to coordinate care. Modular nursing or teamwork is one of the forms of primary nursing. In one unit the nurses felt they were implementing pri-mary nursing. The greatest obstacles for primary nursing were the staff’s ability to cope at work, heavy work load, lack of resources, shift work and planning of shifts. Factors promoting the implementation of primary nursing included skilled staff, organization of nursing work and the support from the management

The Challenge of Educating Purposeful Teachers in Finland

This article discusses the challenges of educating teachers in Finland. As a goal in teacher education for the 21st century we propose the purposeful teacher, referring to a teacher who has a long-term moral commitment to serve students, the school community and society. Our data collected from student (N = 912) and practising (N = 77) teachers yielded information on the purposes they identified as important in their lives. The survey included quantitative instruments and open- ended questions. The teachers identified happiness, relationships, work and self-actualisation as the most important contents of their aspirations. All the content categories could be understood as potential purposes in that the benefit extended beyond the teachers themselves. However, almost half of the student teachers (46%) and over half of teachers (55%) revealed only self-orientation. Less than half of them (43%, 36%, respectively) showed a beyond-the-self orientation, which is indicative of a purposeful teacher. Among the practising teachers, teaching appeared to be mainly a mediating factor in realising their purposes or aspirations. These results have implications related to contemporary teacher education in Finland. Both pre- and in-service teachers need to know about purposeful teaching in order to find meaning in their work

The Challenge of Educating Purposeful Teachers in Finland

This article discusses the challenges of educating teachers in Finland. As a goal in teacher education for the 21st century we propose the purposeful teacher, referring to a teacher who has a long-term moral commitment to serve students, the school community and society. Our data collected from student (N = 912) and practising (N = 77) teachers yielded information on the purposes they identified as important in their lives. The survey included quantitative instruments and open- ended questions. The teachers identified happiness, relationships, work and self-actualisation as the most important contents of their aspirations. All the content categories could be understood as potential purposes in that the benefit extended beyond the teachers themselves. However, almost half of the student teachers (46%) and over half of teachers (55%) revealed only self-orientation. Less than half of them (43%, 36%, respectively) showed a beyond-the-self orientation, which is indicative of a purposeful teacher. Among the practising teachers, teaching appeared to be mainly a mediating factor in realising their purposes or aspirations. These results have implications related to contemporary teacher education in Finland. Both pre- and in-service teachers need to know about purposeful teaching in order to find meaning in their work

How Young People Perceive Factors that Support or Prevent Understanding between Worldviews : Perspectives of Finnish Lower Secondary School Pupils

Peer reviewe

Ihmisen kokoinen tehtävä : Tutkimus lähetysharrastuksesta ja lähetyskasvatuksesta Opiskelijain Lähetysliitossa (OL)

Tutkimus koskee lähetystyöhön liittyvää vapaaehtoistyötä lähetysharrastuksen ja lähetyskasvatuksen ilmentäjänä. Tutkimuskontekstina on kristillinen opiskelijajärjestö Opiskelijain Lähetysliitto (OL). Tutkimuskysymykset ovat: Millainen lähetysharrastuksen konteksti OL on ollut vuosina 1972–2000? Millaista on OL:n antama lähetyskasvatus? Miksi nuorena aikuisena on toteutettu lähetysharrastusta OL:ssä? Miten tavoitteisuus ja intentionaalisuus ilmenevät OL:n vapaaehtoisilla? Tutkimusaineistona ovat OL:n arkisto- materiaalista toimintakertomukset ja jäsenanomukset, sekä haastattelut, joihin osallistuivat vuosien 1972–2000 kaikki 25 OL:n entistä puheenjohtajaa. Haastatteluista 20 oli teemahaastattelua ja viisi suoritettiin sähköpostitse. Arkisto- ja haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella ja määrällisellä sisällönanalyysillä aineisto- ja teorialähtöisesti. Analysoinnin apuna käytettiin Atlas-ti ja Excel-tietokoneohjelmia. Tutkimuksen uskonnon- pedagogisina lähtökohtina ovat tilannesidonnainen oppimiskäsitys, erityisesti Laven ja Wengerin (1999) teoria sekä tavoitteisuuden ja intentionaalisuuden käsitteet Kansasen (1981, 2004) määritteleminä. Analysointirunkona koetellaan kasvatusmenetelmien yhteydessä Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen kriteereitä ja osallistumissyiden kohdalla Yeungin (2004) vapaaehtoismotivaation mallia. Arkistoaineiston analyysi osoitti, että OL järjestönä muistuttaa seurakuntien lähetystoimintaa toimintaan osallistuvien määrien ja toimintamuotojen osalta, mutta poikkeaa siitä jäsenistön ikärakenteen puolesta. Haastatteluaineiston pohjalta tutkimuksessa luotiin OL:n lähetyskasvatuksen malli, jossa OL esiintyy oppimis- ympäristönä arvomaailman, kasvatustavoitteiden ja kasvatusmenetelmien näkökulmista. OL:n arvomaailmaa kuvaa post-moderni sekä-että -eetos, mikä näkyy ekumeenisena kristillisyytenä sekä kokonaisvaltaisena lähetyskäsityksenä. OL:n lähetyskasvatuksen mallin ytimen muodostavat tavoitteet. Päätavoitteena on lähetys- harrastuksen synty ja syveneminen, jonka alatavoitteita ovat: lähetyskipinän syttyminen, lähetysidentiteetin kehittyminen ja lähetystyöstä vastuunkantaminen jo nyt. Päätavoite sisältää siten emotionaalisen, kognitiivisen ja pragmaattisen ulottuvuuden. Sivutavoitteista horisontaalisia ovat omaan yhteisöön ja globaaliin maailmaan sosiaalistuminen, vertikaalisia taas ovat kristillisen spiritualiteetin kehittyminen ja uskonnollisen toiseuden kohtaamisen oppiminen. Pää- ja sivutavoitteet kuuluvat yhteen, sillä sivutavoitteiden tarkoitus on tukea päätavoitteen toteutumista. Tutkimus esittää, että tavoitteet kuvaavat yleisemminkin lähetyskasvatuksen tavoitteita, ja että niiden kautta voidaan hahmottaa lähetyskasvatuksen suhdetta missiologiaan ja piirteitä uskontokasvatuksen alueena. Mielekkään oppimisen kriteereistä tärkeimmiksi nousivat kontekstuaalisuus ja transfer. Kontekstuaalisuus merkitsi esimerkiksi lähetystyön konkreettista tukemista. Sen sijaan eri kulttuurien ja uskontojen konteksteissa lähetystyön tekemiseen tutustuminen tapahtui lähinnä asiantuntijaluennoilla. Kriteerien parempaan toteutumiseen havaittiin tarvittavan tiedostavampaa ohjausta ja tavoitteiden hahmottamista OL:n vastuunkantajien, asiantuntijoiden ja osallistujien parissa. OL:ään osallistumissyyt olivat haastatteluaineistossa yhtä moninaisia kuin muissakin vapaaehtoistyön tutkimuksissa, ja toisaalta niissä korostuivat nuorille ja nuorille aikuisille tyypilliset piirteet. Vertailemalla painotuksia Yeungin ja OL:n lähetyskasvatuksen mallien kautta muodostettiin OL:ään liittyvät lähetysharrastuksen orientaatiot, joita ovat: oman spiritualiteetin kehittäminen, yhdessä tekeminen, yhteisön kehittäminen ja lähetysprofessio. Orientaatiot ilmentävät lähetysharrastuksen vertikaalisesti ja horisontaalisesti sekä ulos- ja sisäänpäin suuntautuneita elementtejä. Tutkimuksen mukaan vahvasti sitoutuneilla vapaaehtoisilla näyttää olevan selkeä käsitys kasvatustoiminnan tavoitteisuudesta. Intentionaalisuudessa havaittiin eroja sekä sisällössä että määrässä. Osalle kasvatukselliset päämäärät ovat olleet vahvemmin osana vapaaehtoistyötä, kun taas osalla painopiste on ollut enemmän omassa osallistumisessa. Paljon intentionaalisuutta ilmeni yhteisön kehittämisen orientaatiossa. Lähetysprofession orientaatiossa tuotiin esille evankeliointia ja/tai lähetyskasvatusta sekä OL:ssä että OL:n ulkopuolella

Openly committed : Mission in Christian Education and Voluntary Work

In this study the junction of Christian mission, Christian education and voluntary work are examined in the Christian student voluntary association Opiskelijain Lähetysliitto (OL), which is the Finnish successor to the Student Volunteer Movement. The main subjects are the structure and content of the mission education as one aspect of Lutheran education and the reasons for expressing the mission interest through voluntary work. The research questions are as follows: What kind of organization has the OL been? What has mission education been like in the OL? Why have the former chairpersons participated in the OL? How have purposiveness and intentionality arisen among the former chairpersons? The study is empirical despite having a historical and retrospective view, since the OL is explored during the period 1972 2000. The data consists of the OL s annual reports, membership applications (N=629) and interviews of all 25 former chairmen. Data is analysed by qualitative and quantitative content analysis in a partly inductive and partly deductive manner. The pedagogical framework arises from situational learning theory (Lave - Wenger 1991), which was complemented with the criteria for meaningful learning (Jonassen 1995), the octagon model of volunteer motivation (Yeung 2004) and the definitions of intentionality and purposiveness in the theory of teachers pedagogical thinking (Kansanen et al. 2000). The analysis of the archive data showed that the activities of the OL are reminiscent of those of the missions of the Finnish Evangelical Lutheran Church congregations. The biggest difference was that all OL participants were young adults, the age group that is the greatest challenge to the Church. The OL is therefore an interesting context in which to explore mission education and mission interest. The key result of the study was the forming of a model of mission educa-tion. The model has three educational components: values, goals and methods. The gist of the model is formed by the goals. The main goal is the arousing and strengthening of mission interest which has emotional, cognitive and practical aspects. The subgoals create the horizontal vertical and inward outward dimensions of the model, which are the metalevels of mission education. The subgoals reveal that societal and religious education may embody a missionary dimension when they are understood as missionary training. Further, a distinction between mission education and missionary training was observed. The former emphasizes the main goal of the model and the latter underlines the subgoals. Based on the vertical dimension of the model the study suggests that the definition of religious competence needs to be complemented with missional competence. Reasons for participating in the OL were found to be diverse as noted in other studies on volunteering and motivating factors, and were typical to young people such as the importance of social relations. The study created new motivational themes that occurred in the middle of the continuity newness and the distance proximity dimensions, which were not found in Yeung s research. Mission interest as voluntary work appeared as oriented towards one s own spirituality or towards the social community. On the other hand, mission interest was manifested as intentional education in order to either improve the community or to promote the Christian mission. In the latter case the mission was seen as a purpose in life and as a future profession. Keywords: mission, Christian education, voluntary work, mission education, mission interest, stu-dent movementMonikulttuurisuus ja maailmanlaaja vastuullisuus koskettavat jokaisen ihmisen elämää globalisoituvassa Suomessa ja maailmassa. Kasvatuksen näkökulmasta aiheita on tutkittu yhteiskunnan antaman kasvatuksen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa laajennetaan tarkastelua uskonnollisen yhteisöön, jolloin kasvatuksellisesti keskeinen kysymys on, miten yhdistää sekä uskontojen luonteeseen kuuluva missionaarisuus eli lähetystyö että avoimuus ja kunnioitus uskonnollista ja kulttuurista moninaisuutta kohtaan. Kirkon ja yhteiskunnan nykyisiä vaikuttajia haastateltu Tutkimuksen tehtävänä oli analysoida lähetyskasvatusta osana kristillistä kasvatusta ja lähetystyöhön liittyvää vapaaehtoistyötä eli lähetysharrastusta. Tutkimuskontekstina toimi evankelis-luterilainen opiskelijajärjestö Opiskelijain Lähetysliitto (OL). Tutkimuksessa analysoitiin OL:n toimintakertomukset ja jäsenanomukset (N=629) vuosilta 1972 2000. Lisäksi haastateltiin kaikki 25 OL:n entistä puheenjohtajaa. Puheenjohtajien joukossa oli monia nykyisiä kirkollisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten muusikko Pekka Simojoki, johtaja Otto Lehtipuu, kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja hiippakuntasihteeri Aulikki Mäkinen. Nuorena aikuisena lähetystyön asialla Tutkimuksessa selvisi, että verrattuna paikallisseurakuntien lähetystoimintaan OL ei eroa osallistujamääriltään tai toimintamuodoiltaan. Suurin ero on liittynyt ikärakenteeseen, sillä OL:ssä kaikki jäsenet ovat olleet nuoria aikuisia eli ikäryhmää, joka on havaittu Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa haastavimmaksi saada mukaan toimintaa. Entisten puheenjohtajien lähetysharrastus ilmeni toisaalta sisäänpäin kääntyneisyytenä, joka suuntautui joko kohti omaa hengellistä kasvua tai sosiaalista yhteisöä. Toisaalta lähetysharrastus näyttäytyi intentionaalisena kasvatustoimintana joko yhteisön kehittämiseksi tai lähetystyön edistämiseksi, jolloin lähetystyö nähtiin elämäntehtävänä ja tulevaisuuden ammattina. Lähetyskasvatus kristillisenä kasvatuksena Tutkimuksen päätulos on lähetyskasvatuksen malli, jonka ytimen muodostavat kasvatustavoitteet. Päätavoitteeksi hahmottui lähetysharrastuksen synty ja syveneminen, joka sisältää emotionaalisen, kognitiivisen ja pragmaattisen puolen. Sivutavoitteita olivat omaan yhteisöön ja globaaliin maailmaan sosiaalistuminen (yhteiskunnallis-sosiaalinen ulottuvuus) sekä kristillisen spiritualiteetin kasvu ja uskonnollisen toiseuden kohtaamisen oppiminen (uskonnollinen ulottuvuus). Lähetyskasvatuksen mallia voidaan käyttää suunniteltaessa ja arvioitaessa lähetyskasvatusta sekä koulutettaessa lähetyskasvatuksen toteuttajia ja vastuunkantajia. Malli on myös hyödyllinen laajemmin kristillisen kasvatuksen alalla, kun pohditaan, miten kristillisen kirkon ydintehtävä, lähetystyö voisi toteutua syvemmin ja aidommin kirkon ja kristittyjen arjessa

How do school children and adolescents perceive the nature of talent development? A case study from Finland

This article examines how school children and adolescents (N = 607) perceive the nature of talent development.More particularly it is investigated whether students perceive intelligence and giftedness as developing or as inherent and how students’ perspectives on talent development are related to their learning outcomes. Participants were students in elementary (N = 200), lower secondary (N = 256), and upper secondary school (N = 151). The results showed that students perceived the nature of intelligence as more malleable than giftedness. Along with this domain-specific variance, there were also age and gender related differences in students’ perceptions. By examining the relation between implicit beliefs and students’ academic achievements, it was found that growth-oriented views about intelligence, but fixed ideas about giftedness, indicated higher math grades.The results suggest that the relationship between implicit beliefs and academic outcomes might not be as straightforward as previous studies have suggested.Peer reviewe