Julkisen kaupunkitilan demokraattiset ideaalit kaupunkilaisten käsityksissä hyvästä kaupunkitilasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan demokratian ja julkisen kaupunkitilan suhdetta. Julkista kaupunkitilaa koskevaa akateemista keskustelua on viime vuosikymmenet leimannut näkemys julkisen kaupunkitilan poliittisen merkityksen ja demokraattisen voiman heikenemisestä. Tutkielman tavoite on selvittää, toteutuvatko julkisen kaupunkitilan erilaiset  demokraattiset roolit kaupunkilaisten diskursiivisesti tuottamassa suomalaisessa kaupunkitilassa. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan. Ensin tutkielma tarkastelee julkista kaupunkitilaa koskevaa teoreettista keskustelua ja kokoaa sen perusteella kolme julkisen kaupunkitilan demokraattista ideaalia. Artikulatiivisen kaupunkitilan ideaali korostaa kaupunkitilaa intentionaalisena intressien artikulaation ja poliittisen mobilisaation areenana. Tämä ideaali rakentuu avaamalla muun muassa Don Mitchell ja Margaret Kohnin julkista kaupunkitilaa koskevaa ajattelua Jürgen Habermasin julkisuuden käsitteiden avulla. Reflektiivisen julkisen kaupunkitilan ideaalissa kaupunkitila osallistuu demokraattisen kulttuurin luomiseen toiset huomioon ottavien ja intressejään ja arvojaan reflektoivien kansalaisten kasvattajana. Tämä ideaali perustuu Hannah Arendtin julkisen alueen käsitteelle. Näkökulmaa edustavat Susan Bickford, Iris Young, Maarten Hajer ja Anders Reijndorp. Transformatiivisen julkisen kaupunkitilan ideaali näkee julkisen kaupunkitilan uuden yhteiskunnallisen järjestyksen luomisen tilana. Tätä näkemystä rakentaa sosiaalisen tilan teoreetikoiden Henri Lefebvren, Panu Lehtovuoren ja Tim Cresswellin ajattelu. Tätä näkökulmaa käsitellään perusteellisemmin kuin kahta ensimmäistä. Tällä tutkielma pyrkii avaamaan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa vähän käsiteltyä tilaa politiikan tutkimuksen kannalta kiinnostavasta näkökulmasta. Näkökulma mahdollistaa myös positiivisen kehityksen havaitsemisen nykyisessä kaupunkitilassa. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan kaupunkilaisten diskursiivisesti tuottamaa kaupunkitilaa. Tapauksena tästä analysoidaan keskustelua, jonka nostatti vuonna 2004 kaupunkitilaan tarroja liimailleiden nuorten pidätykset ja siihen liittynyt Stop Töhryille –kampanja. Tapahtuma herätti keskustelua koetusta ja tavoiteltavasta kaupunkitilasta ja –elämästä. Empiirisen aineiston muodostavat Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjat vuosilta 2004–2006, Helsingin Sanomissa 2004–2005 julkaistut mielipidekirjoitukset sekä Radio Helsingin ylläpitämän kaupunkiaiheisen internet-keskustelupalstan viestiketju 2004–2005. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyyttisesti sisällön teemoittelun ja kriittisen lähiluvun avulla. Analyysissä löydettyjen diskurssien käsityksiä hyvästä kaupunkitilasta verrataan muodostettuihin julkisen kaupunkitilan teoreettisiin ideaaleihin.  Havaintona on, että kaikki kolme julkisen kaupunkitilan demokraattista ideaalia esiintyvät diskursiivisesti tuotetussa kaupunkitilassa. Rinnalla esiintyy kuitenkin toinen diskurssi, jonka puhtautta, turvallisuutta ja hallittavuutta korostava kaupunkitilan ihanne on vastakkainen julkisen kaupunkitilan demokraattisille ideaaleille eikä se niiden perusteella ole varsinaisesti julkinen kaupunkitila. Havainnot osoittavat, että huolimatta julkisen kaupunkitilan huonontumisesta viime vuosina, sillä on edelleen potentiaalia demokraattisen kehityksen tuottajana

Gatekeepers changing consumers' behaviour in energy consumption

Changing people's behaviour and reducing energy consumption has proved to be more difficult than attitudes or technical possibilities would imply. In this paper we discuss how to intervene the individual decisions that significantly determine energy consumption. When analysing energy-relevant decisions, we have noticed that the scale of energy-relevant decisions varies greatly in accordance with the situation of life. There are once-in-a-lifetime decisions (e.g. choosing the family home) that set the energy consumption, at a relatively fixed level, for years to come

Vitamin C boosts DNA demethylation in TET2 mutation carriers

Background Accurate regulation of DNA methylation is necessary for normal cells to differentiate, develop and function. TET2 catalyzes stepwise DNA demethylation in hematopoietic cells. Mutations in the TET2 gene predispose to hematological malignancies by causing DNA methylation overload and aberrant epigenomic landscape. Studies on mice and cell lines show that the function of TET2 is boosted by vitamin C. Thus, by strengthening the demethylation activity of TET2, vitamin C could play a role in the prevention of hematological malignancies in individuals with TET2 dysfunction. We recently identified a family with lymphoma predisposition where a heterozygous truncating germline mutation in TET2 segregated with nodular lymphocyte-predominant Hodgkin lymphoma. The mutation carriers displayed a hypermethylation pattern that was absent in the family members without the mutation.Methods In a clinical trial of 1 year, we investigated the effects of oral 1 g/day vitamin C supplementation on DNA methylation by analyzing genome-wide DNA methylation and gene expression patterns from the family members.Results We show that vitamin C reinforces the DNA demethylation cascade, reduces the proportion of hypermethylated loci and diminishes gene expression differences between TET2 mutation carriers and control individuals.Conclusions These results suggest that vitamin C supplementation increases DNA methylation turnover and provide a basis for further work to examine the potential benefits of vitamin C supplementation in individuals with germline and somatic TET2 mutations.Peer reviewe

Keskushermostolymfoomat: ensimmäinen kansallinen hoitosuositus

• Keskushermostolymfooma on harvinainen imukudossyöpä. Lymfooma rajoittuu aivoihin, silmiin, aivo-selkäydinkalvoihin ja/tai selkäytimeen. • Diagnostinen näyte on tärkeää saada välittömästi lymfoomaepäilyn herättyä, ennen kortisonihoidon aloittamista. • Tehokas primaarihoito on potilaan ennusteen kannalta oleellinen, ja hoidoilla pyritään pitkäkestoiseen remissioon. • Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan ajantasainen tieto taudin biologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta perustuen ensimmäiseen kansalliseen keskushermostolymfoomien hoitosuositukseen.publishedVersionPeer reviewe

Keskushermostolymfoomat : ensimmäinen kansallinen hoitosuositus

Vertaisarvioitu.• Keskushermostolymfooma on harvinainen imukudossyöpä. Lymfooma rajoittuu aivoihin, silmiin, aivo-selkäydinkalvoihin ja/tai selkäytimeen. • Diagnostinen näyte on tärkeää saada välittömästi lymfoomaepäilyn herättyä, ennen kortisonihoidon aloittamista. • Tehokas primaarihoito on potilaan ennusteen kannalta oleellinen, ja hoidoilla pyritään pitkäkestoiseen remissioon. • Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan ajantasainen tieto taudin biologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta perustuen ensimmäiseen kansalliseen keskushermostolymfoomien hoitosuositukseen.Peer reviewe

Keskushermostolymfoomat: ensimmäinen kansallinen hoitosuositus

Keskushermostolymfooma on harvinainen imukudossyöpä. Niitä on 2–4 % keskushermoston kasvaimista. Lymfooma rajoittuu aivoihin, silmiin, aivo-selkäydinkalvoihin ja/tai selkäytimeen.Diagnostinen näyte on tärkeää saada välittömästi lymfoomaepäilyn herättyä, ennen kortisonihoidon aloittamista.Tehokas primaarihoito on potilaan ennusteen kannalta oleellinen, ja hoidoilla pyritään pitkäkestoiseen remissioon.Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan ajantasainen tieto taudin biologiasta, diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta perustuen ensimmäiseen ­kansalliseen keskushermostolymfoomien hoitosuositukseen.</p

A Translational Approach Towards More Cost-Effective Lung Cancer Treatments

Lung cancer, globally the second most common cancer, causes 1.8 million deaths annually with 2 million new cases. It\u27s also one of Finland\u27s deadliest cancers. Chemotherapeutic agents, targeted drugs and radiation therapy have been the mainstay in oncologic treatment for lung cancer patients for decades. Checkpoint inhibitors (e.g. nivolumab, pembrolizumab, atezolizumab) have changed the landscape also in lung cancer. These drugs awake patients own immune system to attack cancer cells. These drugs are widely used in different cancers and they have efficacy also in lung cancer, but only in a minority of patients. Checkpoint inhibitors also induce autoimmune side effects. Majority are mild, but often irreversible, such as hypothyroidism or diabetes. Life-threatening and fatal adverse events are rare, but they also occur. Neither treatment response nor adverse effects can be predicted individually. In Finland, these drugs cost app. 10 000€ per month per one patient increasing the economic burden to our society. Thus, we need better understanding of lung cancer biology to be able to offer individual therapies in patient-centered manner, but also within the limits of the carrying capacity of our society. In 10-15% of lung adenocarcinomas there is a driver EGFR-mutation. Checkpoint inhibitor are ineffective in this type. However, EGFR pathway targeted agents, such as osimertinib, deliver often sustainable responses, but unfortunately resistance mechanism arise in this subtype as well. We need to better understand also the resistance mechanism in EGFR mutated subtypes to better tailor the best optimal treatment sequences to our patients. Translational research, that combines the basic science of lung cancer biology with patient characteristics and treatment outcomes, is a crucial tool in responding to these demands. Tumor microenvironment plays an important role in carcinogenesis, as well as in treatment response, especially acidic environment is immunosuppressive and promotes cancer cell survival. Mucins are a large family of transmembrane glycoproteins expressed on epithelial membranes, including airways. They form the protective immunogenic glycocalyx against microbes as well as pollutants, e.g., carcinogens in tobacco smoke. They are involved in lung cancer formation and in drug resistance forming an important compartment of the tumor microenvironment protecting cancer cells from immune system. Mucins function also as a signaling platform orchestrating cell proliferation, migration and metastasis. Our hypothesis is that dysfunctional regulation and expression of mucin 13, a member of mucin family, provides an immunosuppressive environment and associates with poor response to checkpoint inhibition and poor survival. Mucin 13 is also involved in EGFR signaling. Analyzing mucin 13 with advanced biomolecular techniques using tumor and serum samples of Finnish lung cancer patients combined with clinical characteristics and treatment outcomes will elucidate the biological mechanisms and improve patient selection for optimal treatments

Raskauden aikana ilmenevä lymfooma on hoidettavissa

• Lymfooman oireita voi olla vaikeaa erottaa raskausoireista. • Diagnoosi perustuu imusolmukebiopsiaan. Magneettikuvaus on kuvantamisen standardi, mutta myös PET/TT on mahdollinen, kunhan säteily suojelusta huolehditaan. • Hoitoarviossa otetaan huomioon äidin ja sikiön vointi sekä raskauden kesto. • Hoito pyritään tilanteen salliessa siirtämään 2.–3. raskauskolmannekseen tai synnytyksen jälkeiselle ajalle. • Standardihoitoja voi käyttää usein. Aggressiivisissa lymfoomissa tavoite on parantaminen.Peer reviewe

Lymfoomahoitojen jälkeiset pitkäaikaishaitat, niiden ehkäisy ja seuranta

Vertaisarvioitu. English summary.Myöhäishaitat ovat edelleen tavallisia lymfoomahoitojen jälkeen, ja niiden riski jatkuu koko elämän. Vaikka hoitojen kehittyminen on vähentänyt haittoja, varsinkin sekundaarisyövät sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat ylikuolleisuutta. Perusterveydenhuollon tuleekin olla tietoinen mahdollisista ongelmista ja hoitaa riskitekijöitä tehokkaasti. Psykososiaalisten haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan lisää tukea potilaille. Suomen Lymfoomaryhmä on tehnyt suosituksen myöhäishaittojen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi.Peer reviewe

Lymfoomahoitojen jälkeiset pitkäaikaishaitat, niiden ehkäisy ja seuranta

Myöhäishaitat ovat edelleen tavallisia lymfoomahoitojen jälkeen, ja niiden riski jatkuu koko elämän. Vaikka hoitojen kehittyminen on vähentänyt haittoja, varsinkin sekundaarisyövät sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat ylikuolleisuutta. Perusterveydenhuollon tuleekin olla tietoinen mahdollisista ongelmista ja hoitaa riskitekijöitä tehokkaasti. Psykososiaalisten haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan lisää tukea potilaille. Suomen Lymfoomaryhmä on tehnyt suosituksen myöhäishaittojen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi. </p