Translation Quality Through Error Analysis - Translation Quality Assessment of the Finnish Translations of Four English Environmental Articles in the EU

Tämän tutkielman kohteena on neljän englanninkielisen EU-artikkelin suomenkieliset käännökset, joiden laatua tutkitaan Julian Housen käännöksen laadun arvioimismenetelmällä. Tutkielman aineiston artikkelit ovat peräisin Euroopan Komission internetsivustolta, ja ne ovat aiheiltaan ympäristökeskeisiä, ja sisällöltään informatiivisia. Artikkeleiden käännöksille on annettu otsikot "Eläinten hyvinvointi", "Tulvat", "Kaupunkitutkimus" sekä "Meritieteet". Tutkielma tähtää erittelemään käännöksistä löytyvät virheet sekä näiden pohjalta arvioimaan käännösten laatua. Käännösten laadun arviointi Julian Housen menetelmän mukaan toteutetaan etsimällä mahdollisia virheitä kohdetekstistä vertaamalla kohdetekstiä sen lähtötekstiin, jolloin ensimmäisenä luodaan molemmista teksteistä tekstiprofiilit, jonka jälkeen kohdetekstin virheitä haetaan seuraavien piirteiden perusteella: 1) Väärä käännös (alkuperäinen tarkoitus on muuttunut), 2) Ei käännetty (joitakin lähtötekstin sanoja tai ilmauksia ei ole käännetty johtuen huolimattomuudesta, tai siitä, ettei sopivaa käännöstä ole löydetty), 3) Puutteellinen käännös (ei täysin lähtötekstiä vastaava, mutta alkuperäisen merkityksen muuntuma ei ole erityisen vakava), 4) Luova käännös (vapaasti käännetty sana tai ilmaus, jossa kääntäjä on lisännyt tarpeettomia sanoja), 5) Kohdekielen säännöistä poikkeaminen (kohdekielen kieliopin normien noudattamatta jättäminen). Hypoteesi koskien tutkimusta oli kaksiosainen. Oletuksena oli, että suurin osa virheistä olisi vääriä käännöksiä. Tämä osoittautui vääräksi, sillä eniten virheitä aiheutui kohdekielen säännöistä poikkeamisen takia. Hypoteesin toinen osa oli, että teksteissä esiintyisi vain vähän virheitä, koska artikkelit ovat tuotettu korkeatasoisen käännösyksikössä Euroopan Komissiossa. Tämä piti osittain paikkansa, sillä esimerkiksi artikkeli "Meritieteet" sisälsi vain kolme virhettä. Kuitenkin kolme muuta artikkelia sisälsivät kuusi tai useampia virheitä, eli näiden käännösten laatu olisi voinut olla parannettavissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Exploring the therapeutic alliance in EFT when addressing race and cultural differences.

This study aims to explore the therapeutic alliance in EFT when addressing race and cultural difference between a non-white client and a white therapist. This quantitative study will survey 100 non-white clients receiving therapy from a white therapist. Subjects will participate in 10 sessions of therapy with a white therapist practicing EFT. Half of the clients will see a traditional EFT therapist, while the other half will see an EFT therapist who has gone through specialized training in cultural attunement. Using a modified Helping Alliance Questionnaire (Luborsky, et al. 1996), with additional questions concerning race and culture, we will measure the therapeutic alliance at the end of the ten sessions. We hypothesize that the therapeutic alliance will be stronger with the white therapists who address race and power differentials with non-white clients, which leads to effective EFT

Inventory of Existing Studies Applying Life Cycle Thinking to Biowaste Management

European waste policy aims at reducing the negative environmental impact associated with waste generation and management and to contribute to an overall reduction of the environmental impact of the use of resources. The Commission Communication on the Thematic Strategy on the Prevention and Recycling of Waste (COM (2005) 666) promotes life cycle thinking (LCT) in waste policies at European level and contains proposals to encourage and assist Member States in implementing this approach. This includes specific provisions in the accompanying proposal for a new Waste Framework Directive, as well as the preparation of guidance documents, in particular to the management of biodegradable waste that is diverted from landfill. In this context, the European Commission¿s Joint Research Centre is conducting a project aimed at the development of European life cycle thinking guidelines for the management of waste. The present report is the first outcome of the project, focusing on biodegradable waste and presenting the results of an analysis of existing studies on the application of the life cycle approach to biowaste management and treatment options. In this report the main conclusions of the analysis are presented as a first step for the definition of the life cycle guidance document for biodegradable waste management. The analysis showed that for the management of biodegradable waste that is diverted from landfills, there is no single environmentally best option. The environmental assessment of the advantages and disadvantages of the various biowaste management options is complex because they occur in different phases of the biowaste lifecycle, during collection, treatment and recycling, while contributing to different environmental effects, ranging from greenhouse effects, material depletion, acidification and toxicity for humans and ecosystems. The analysis equally highlights that the environmental balance of the various options available for the management of this waste depends on a number of local/regional factors, inter alia collection systems, waste composition and quality, climatic conditions, the potential of use of various waste derived products such as electricity, heat, methane-rich gas or compost. In particular, the positive environmental effects of recycling and energy recovery are related to the avoided products (e.g. electricity, fertilizers etc). These positive effects can exceed the environmental burdens of the waste collection and treatment, while further benefits can exist from waste prevention. Therefore the availability of options for recycling and energy recovery seems to be one of the most important factors that influences the total environmental performance of biowaste management and should be an important guiding principle for the development of European guidelines for the management of biowaste.JRC.H.5-Rural, water and ecosystem resource

Den osynliga pappan? : En etnografisk fallstudie kring socialarbetares uppfattningar om pappor inom barnsyddet

I min avhandling är tanken att undersöka socialarbetarnas upplevelse av pappor i barnskyddet. I bakrunden ligger forskning som påvisar att papporna upplever sig diskriminerade, speciellt av sociala myndigheter. Syftet med forskningen är att redogöra för barnskyddssocialarbetarnas uppfattningar om pappor inom barnskyddet. Forskningsfrågan fokuserar på att beskriva hur socialarbetare inom barnskyddet upplever pappan och hur de beskriver honom som en del av barnskyddsklientskapet. Den teoretiska referensramen i avhandlingen är socialkonstuktionism. Avhandlingen är en fallstudie med en etnografisk karaktär. Socialarbetarna som deltagit i forskningen har haft en betydande roll, vilket gör avhandlingen praktikrelevant. Materialet består av socialarbetarnas dokumentation av tre barnskyddsfall under en viss tid (t.ex. anteckningar under möten med klienterna, fallets aktualiseringar, fallens klientplan och uppdateringar av dem) samt fältanteckningar av deltagande observationer på en barnskyddsbyrå under två månaders tid (etnografi). Materialet är analyserat genom en kvalitativ etnografisk innehållsanalys med fokus på det latenta innehållet. Genom analysen av avhandlingen kom jag fram till fyra olika kategorier av pappor som baserar sig på socialarbetarnas upplevelser och beskrivningar. Kategorierna är 'den ambivalenta pappan', 'den opålitliga pappan', 'den kritiska pappan', och 'den maktlösa pappan'. Kategorierna beskriver barnskyddssocialarbetarnas upplevelser av hur pappan ter sig för dem i barnskyddsarbetet. En kategori motsvarar inte en pappa, utan en pappa kan i olika situationer representera olika kategorier. I materialet framkom flera olika kombinatiner av kategorier i en pappa, och det bör uppmärksammas att en viss ambivalens och osäkerhet framställdes i så gott som alla pappor enligt socialarbetarnas uppfattning. Kategorin kring 'den ambivalenta pappan' var något som oftast gick att hitta i alla olika kombinationer av kategorier. Resultaten av avhandlingen kan anses valida i och med tangerande resultat i tidigare forskning