Action plan for the prevention of female genital mutilation (FGM)

Female genital mutilation/cutting (FGM) is a practice, which causes injury to girls' and women's genital organs for non-medical reasons. It is estimated that approximately 10,000 girls and women have undergone FGM and 650 to 3,080 girls are at risk becoming victims of the procedure in Finland. FGM violates several international human rights treaties and, based on the Penal Code of Finland, it can be considered to correspond to aggravated assault. The practice deteriorates women's equality and right of self-determination and causes health complications and social problems. The Council of Europe Convention on Preventing and Combating Violence against Women and Domestic Violence obligates Finland to prepare guidelines for a system for preventing FGM and to ensure their effective implementation. This action plan aims to continue the good practices that Finland has implemented to prevent FGM and to develop new means to help victims of FGM, for example. The main objective of the action plan is to increase healthcare and social welfare professionals' knowledge and competence by ensuring that they are provided with training on how to talk about FGM and on their duty to notify. Another objective is to ensure effective dissemination of information to groups at risk of being subjected to FGM. The action plan includes useful information for decision-makers, education and research organisations, and other organisations, which should, for their own part, participate in the prevention of FGM and the promotion of the health and welfare of those who have been subjected to the practice. This action plan is a follow-on to the action plan for the prevention of FGM for 2012–2016, adopted by Finland

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen (FGM) on perinne, jossa tytön tai naisen sukuelimiä vahingoitetaan ilman lääketieteellistä syytä. Suomessa on arviolta 10 000 silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja silpomisen riskissä noin 650–3 080 tyttöä. Silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja se voidaan katsoa Suomen rikoslain perusteella törkeäksi pahoinpitelyksi. Perinne heikentää naisten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeuksia sekä aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta velvoittaa Suomea laatimaan ohjeet ja takaamaan toimivan järjestelmän silpomisen estämiseksi. Tällä toimintaohjelmalla pyritään jatkamaan käytäntöjä, joita Suomessa on jo toteutettu silpomisen estämiseksi ja kehittämään uusia keinoja muun muassa silpomisen läpikäyneiden auttamiseksi. Toimintaohjelman pääasiallisin tarkoitus on ammattilaisten tiedon lisääminen ja osaamisen ylläpitäminen sekä tiedonvälitys riskissä oleville ryhmille. Lisäksi toimintaohjelma sisältää hyödyllistä tietoa päättäjille, koulutus- ja tutkimusorganisaatioille sekä järjestöille, joiden tulee osallistua omalta osaltaan silpomisen estämiseen ja silpomisen läpikäyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Toimintaohjelma on jatkoa vuosien 2012–2016 tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelmalle.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9715-8</a

Virostako mallia Suomen hedelmällisyyden parantamiseksi?

Syntyneiden lasten määrä Suomessa vähenee vähenemistään ja lähestyy keski- ja eteläeurooppalaisia lukuja. Niin toteutuneet lasten määrät kuin lapsilukutoiveetkin ovat pienentyneet. Yhä useampi nuori aikuinen on epävarma, haluaako yhtään lasta. Sen sijaan Virossa kokonaishedelmällisyys on kasvanut ja ollut Suomea suurempi vuodesta 2016 lähtien. Erityisesti tukea saavat suurilapsiset perheet. Etuisuudet suosivat myös suurituloisia virolaisia. Lapsettomuushoitoihin satsataan enemmän kuin Suomessa. Antti Rinteen hallituksen tavoite on luoda hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonalat yhdistävä lapsi- ja perhemyönteisen Suomen visio. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin kuuluu oikeus päättää lasten lukumäärästä ja niiden saamisen ajoituksesta. Samalla on tiedostettava, ettei toive lapsesta aina toteudu. Hedelmällisyys laskee iän myötä, eivätkä parhaimmatkaan lapsettomuushoidot takaa lapsen saamista.</p

Handlingsprogram mot könsstympning av flickor och kvinnor (FGM)

Könsstympning av flickor och kvinnor (FGM) är en tradition där en flickas eller kvinnas könsorgan åsamkas skada utan något medicinskt skäl. I Finland finns uppskattningsvis 10 000 flickor och kvinnor som har genomgått könsstympning och cirka 650–3 080 flickor som löper risk att utsättas för könsstympning. FGM är en kränkning av de mänskliga rättigheterna och kan med stöd av den finska strafflagen betraktas som grov misshandel. Traditionen undergräver jämställdheten och försvagar kvinnors självbestämmanderätt samt orsakar hälsomässiga och sociala olägenheter. Europarådets konvention om förebyggande och bekämpning av våld mot kvinnor och av våld i hemmet förpliktar Finland att utarbeta anvisningar och garantera ett fungerande system för att förhindra FGM. Genom detta handlingsprogram strävar man efter att fortsätta den praxis som redan har genomförts i Finland för att förhindra FGM och att utveckla nya metoder bland annat för att hjälpa de som har genomgått FGM. Det huvudsakliga syftet med handlingsprogrammet är att öka yrkespersoners kunskap och upprätthålla deras kompetens samt att sprida information till riskgrupper. Handlingsprogrammet innehåller dessutom nyttig information för beslutsfattare, utbildnings- och forskningsorganisationer samt ideella organisationer, som alla för sin del bör delta i att förhindra FGM och främja hälsan och välbefinnandet hos de som genomgått FGM. Handlingsprogrammet är en fortsättning på verksamhetsplanen för förebyggande av FGM för 2012–2016

Virostako mallia Suomen hedelmällisyyden parantamiseksi?

Teema : syntym

Äitiysneuvolaopas - Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan

Äitiysneuvolan suositusten tarkoituksena on antaa äitiysneuvolatyön tueksi luotettavaa, tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua sekä vähentää eriarvoisuutta. Terveydenhuoltolaki ja valtioneuvoston asetus antoivat suositusten päivittämiselle säädösperustan. Äitiysneuvolaoppaassa kuvataan äitiysneuvolatoiminnan tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Opas sisältää näyttöön tai yksimieliseen näkemykseen perustuvia suosituksia monista eri teemoista: - perhevalmennus - yleiset raskausajan vaivat - terveystarkastukset - kotikäynnit - lisäseurantaa edellyttävät ongelmat, sairaudet ja erityistilanteet - synnytykseen valmistautuminen - vastasyntyneen seuranta - synnytyksen jälkeinen masennus - yhteistyö - äitiysneuvolapalvelujen järjestäminen - vanhemmuuden tukeminen - elintavat ja neuvonta Oppaan lopussa paneudutaan suositusten käytännön toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Suositukset on tarkoitettu äitiysneuvolassa työskenteleville terveydenhoitajille, kätilöille ja lääkäreille, naistentautien ja synnytysten asiantuntijoille sekä äitiysneuvolapalvelujen järjestämisestä vastuussa oleville tahoille. Oppaasta hyötyvät myös alan kouluttajat ja opiskelijat sekä perheet