Ginsengiä ei kannata kasvattaa Suomessa

Amerikanginsengjuuri on murattikasvilaji, jonka jauhettua juurta käytetään lääkkeenä. Kasvi talvehtii ja kasvattaa juuria Suomessa, mutta viljelyn riskit ovat meillä erittäin suuret. Tuotanto on kallista eikä sovi ammattiviljelyyn. Lisäksi juurisatoa saadaan vähän.vo

Ruokareseptejä Hannun keittiöstä

vo

Change in property ownership, processes in the Nordic countries

Pohjoismainen yhteistyö on historiamme, maantieteellisen läheisyyden ja samanhenkisen kulttuurimme vuoksi kehityksessä hyödynnettävä vahvuus. Kiinteistöjärjestelmän osa-alueet Pohjoismaissa kehittyvät, eikä yhteen koottua ajantasaista tietoa ole saatavilla. Valtioilla on maankäytön sääntelyn monopoli ja kiinteistöön liittyvien oikeuksien rekisteröinti on viime kädessä julkisen toimijan vastuulla. Yksityishenkilön hakiessa omistusoikeuden vaihtumisen rekisteröintiä tai uuden kiinteistön muodostamista, on hän julkisen toimijan asiakkaana. Tässä diplomityössä tutkitaan pohjoismaisten kiinteistöjärjestelmien toimintaa asiakaslähtöisellä lähestymistavalla ja vertailulla. Uuden kiinteistön muodostukseen liittyy vahvasti omistusoikeuden vaihtuminen, jolloin näitä kahta tapahtumaa on mielekästä tutkia yhtenäisenä prosessina. Tuloksista johdetaan kehittämis- ja oppimismahdollisuuksia eri järjestelmien välillä. Diplomityössä esitetään Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Färsaarten kiinteistöjärjestelmät, uuden kiinteistön muodostamisen ja omistusoikeuden rekisteröinnin prosessi asiakkaan näkökulmasta, ja tämän prosessin kustannukset ja läpimenoaika. Prosesseja vertaillaan ja pohditaan onnistumis- ja kehitysalueita, ja voiko hyväksi havaittuja ratkaisuja soveltaa muihin vertailumaihin. Laadullisen tutkimuksen päämenetelmäksi on valittu haastattelut jokaisen valtion ja itsehallintoalueen asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluja tukee kirjallisuuskatsaus. Diplomityössä vertaillaan tuloksia kustannusten ja läpimenoajan osalta myös kvantitatiivisesti. Tutkimusmenetelmän heikkoutena oli vertailukelpoisen informaation tuottaminen mannervaltioiden ja Islannin ja Färsaarten välillä. Islannin ja Färsaarten lohkomismenettely on tapauskohtaisempaa kuin rutiinitehtävät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lisäksi Islannin ja Färsaarten tapauksessa asiakaslähtöinen näkökulma ei palvele kiinteistöjärjestelmän kehittämistarpeita samalla tavalla kuin mannervaltioissa.Nordic cooperation is a utilizable strength in cadastral development. Nordic countries keep developing their cadastral systems, but there’s no up-to-date information brought together. Governments hold monopoly on land use regulation and are responsible for registrations in the cadastral system. If an individual applies for property formation or registration of ownership, he is a customer to a public actor. This thesis focuses on a customer-approach and comparison to Nordic cadastral systems. Property formation is strongly linked with a change in ownership, so in this thesis they are combined in one process. Results will identify areas of possible development and solutions that can be applied between Nordic countries. Examined Nordic countries are Finland, Sweden, Norway, Denmark, Iceland and Faroe Islands. Thesis presents Nordic cadastral systems, property formation and registration of ownership with a customer-approach, and the costs and lead time of the process. Main method for this qualitative research is interviews with experts from respective countries. Interviews are backed with a literature survey. Costs and lead time are examined quantitatively. At the end of this thesis are conclusions for areas of success and development for each process, and examination of whether special solutions can be applied between Nordic countries. The Shortcoming of the chosen method proved out to be difficulty of producing comparable data between continental and island nations. Property formation is more case-by-case in Iceland and Faroe Islands than the routine cases in Finland, Sweden, Norway and Denmark. The customer-approach does not serve the development needs of Iceland and Faroe Islands in the same manner than in other examined countries

Macan koeviljely on aloitettu Suomessa

vo

Maca: perulainen ginseng on saapunut Suomeen

vo

Amerikanginsengjuuren (Panax quinquefolius L.) viljelykokeet Mikkelissä v. 1996-2002

Mikkelissä oli vuosina 1996-2002 kaksi havainto- ja viljelykoetta, joissa tutkittiin Pohjois-Amerikasta hankituista siemenistä kasvatettua amerikanginsengjuurten (Panax quinquefolius L.) viljelymahdollisuuksia Suomessa. Ensimmäisessä havaintokokeessa esikäsitellyistä siemenistä kasvatetut taimet istutettiin vuoden 1997 keväällä keinotekoisesti varjostettuun mustaan muovipenkkiin, ja seurattiin kasvien versojen sekä juurten kasvua. Kymmenän kasvin juuria nostettiin ja mitattiin joka vuosi. Kasvit talvehtivat hyvin, mutta kasvoivat hitaasti. Lehdet kasvoivat 3-5 vuoden aikana 10-45 cm mittaisiksi, ja kypsiä marjoja saatiin vain neljäntenä ja viidentenä kesänä muutamista kasveista. Juurten tuorepaino oli toisen ja kolmannen kesän lopussa 13 g/juuri ja neljännen ja viidennen vuoden lopussa 28-35 g/juuri. Kaksi- ja kolme vuotta vanhojen juurten kokonaisginsenosidin pitoisuus oli 2,0-2,2 %. Vastaavasti neljä ja viisi vuotta vanhoissa juurissa pitoisuus oli 3,88-4,36 %. Toisessa viljelykokeessa, vuosina 1999-2004, tutkitaan suorakylvön ja taimien istutuksen vaikutusta kasvuun ja juurisatoon. Taimilla on keinotekoisen varjostuksen lisäksi myös metsäpuiden antama suoja. Tulosten mukaan kasvit talvehtivat kolmena talvena hyvin, ja kypsät marjat muodostuivat jo toisen sekä kolmannen kasvukauden lopussa. Amerikanginsengjuuren viljelyä voivat haitata kasvitaudit (Botrytis, Phytium, Rhizoctonia sp.). Niitä esiintyi paljon suorakylvetyissä lohkoissa. Taimesta istutetut kasvit kasvoivat sen sijaan paremmin. Amerikanginsengjuuren viljelymahdollisuuksia Suomessa on selvitettävä vielä lisää. Selvitettäviä asioita ovat siementen itävyysbiologia, kasvitautien ja rikkaruohojen torjunta sekä halvat varjostuskeinot.The growth, overwintering, root yield and quality of Panax quinquefolius were observed in two growing experiments during 1996-2002 in Mikkeli, South Finland (61° 44' N, 27°18'N).The aim was to study the growing possi-bilities of this species in Finland. In the first experiment (1996-2001, 20 m², 120 plants), the observation plot was established by transplantation of seedlings. The seeds, obtained from the USA, were stratified for three months for seedling production. In the second experiment (1999-2004, 150 m²) the effect of direct sowing is being compared to transplantation of seedlings. The plants have been overwintered well, but growth has been slow. The average fresh root weight during the third year was 13 g and during the fourth to fifth years 28-35 g, reaching a maximum of 114 g. The total ginsenoid contents of the 2-3-year-old roots was 2,0-2,2 %, while that of the 4-5-year-old roots was 3,88-4,36 %. The first berries developed at the age of 3-5 years. The growth and health status were better for plants obtained from seedling transplantation. The biggest risks associated with cultivation of American ginseng seemed to be damages by fungi (Botrytis, Phytium, Rhizoctonia sp.) which decreased the original plant number. Additional studies are needed on seed biology, plant protection, weeding and shading of the plantations.vokMyynti MTT TietopalvelutObservation on growth and root yield of Panax quinquefolius L in Mikkeli, Finland, during 1996-200

Ruusujuuren (Rhodiola rosea L.) viljelytutkimukset Mikkelissä 1994-2002

MTT:n Ekologisessa tuotannossa, Mikkelissä, tutkittiin vuosina 1994-2002 Lapin luonnossa kasvavan pohjanruusujuuren (Rhodiola rosea L.) peltoviljelymenetelmiä ja tuotantomahdollisuuksia. Tämä kasvi on aikaisemmin tun- nettu vain koristekasvina. Ruusujuuri on niin sanottu adaptogeenikasvi. Sen kuivatusta juuresta valmistetut tuotteet ovat erittäin suosittuja USA:ssa ja Venäjällä. Vuosina 1994-1998 esikokeissa tutkittiin lajin lisäysbiologiaa, biomassatuotantoa ja juurisatoa. Vuosina 1997-2001 toteutettiin useita pohjanruusujuuren luonnonmukaisia viljelyteknisiä kokeita. Kokeissa kehitelty viljelymenetelmä siirrettiin viljelijöiden käyttöön. Kaupallisiin tarkoituksiin ruusujuuri kannattaa istuttaa kahden vuoden ikäisinä, vahvoina taimina mustaan muoviin. Taimien istutustiheys on 40 x 40 cm. Korjuukelpoinen juurisato nostetaan syksyllä kolmen-neljän peltovuoden jälkeen. Juuret nostetaan taimien nostokoneella, halkaistaan, pestään, silputaan ja kuivataan 40-45 °C:een lämpötilassa. Tuoretta juurisatoa voidaan saada 200-250 kg ja kuivattua 40-70 kg aarilta.Cultivation methods and production possibilities for roseroot (Rhodiola rosea L.), a decorative natural plant originated from Lapland have been studied in Mikkeli, South Finland, (61° 44 N, 27 ° 18 E) by Agrifood Research Finland during 1994-2002. Roseroot belongs to the group of medicinal plants called adaptogens, and products containing roseroot are popular on the US market and in Russia. In the first experiment the propagation biology, growth, biomass accumulation and characteristics of root yield were studied between 1994-1998. Between 1997- 2002, several field experiments were carried out to study different agrotechnical questions in organic conditions and the first version of cultivation technique was issued for growers. For large-scale production roseroot should be propagated by transplanting strong, two-year-old seedlings to the field covered by black plastic mulch, with a plant spacing of 40 x 40 cm. The root yield can be harvested mechanically in autumn after three to four growing seasons. The roots are cleaned, washed, sliced and dried at 40-45 °C. Fresh and dried root yields of 200-250 kg and 40-70 kg/100 m², respectively, can be expected.vokMyynti MTT TietopalvelutElaboration of cultivation methods for roseroot (Rhodiola rosea L.) in Mikkeli, 1994-200