Evolution and usability of mobile phone interaction styles

Over one billion people own or use cellular mobile telephones. Therefore, industry practitioners are faced with a question: how big steps can they take when designing the user interfaces for their new products, or how closely should they stick with the already existing user interface conventions that may already be familiar to the consumers. The objective of this research work is to create and communicate new knowledge for design and usability practitioners about how to design and evolve interaction style conventions in mainstream, voice-centric mobile telephones. In the context of this study, interaction style denotes the framework consisting of the physical interaction objects, the abstract interaction elements, and the associated behavior or interaction conventions that are applied throughout the core functionality of the mobile phone, but excludes the stylistic appearance elements of the user interface. The main research problem — how do mobile phone interaction style changes affect the initial usability of a mobile phone for users with earlier experience with mobile phones — is approached via several methods. A literature study compares the interaction styles applied in mainstream computing domains against the aspects relevant in the mobile phones domain. A heuristic analysis of contemporary mobile phones is used to formulate an understanding of the available interaction styles and analyze whether there is convergence towards specific types of interaction styles in the industry. An empirical usability testing experiment with 38 test users is conducted with a novel mobile phone interaction style to investigate differences between users who are already familiar with different mobile phone interaction styles. The study reveals that interaction styles applied in contemporary mobile telephones are designed around menu navigation, and they implement the three primary operations — Select, Back and Menu access — with dedicated hardkeys, context-sensitive softkeys, or using special control devices like joysticks or jog dials. The control keys in the contemporary interaction styles are converging around various two- and three-softkey conventions. The aspects related to indirect manipulation and small displays pose specific usability and UI design challenges on mobile phone user interfaces. The study shows that the mobile handset manufacturers are applying their usually proprietary interaction styles in a rather consistent manner in their products, with the notable exception of mobile Internet browsers that often break the underlying interaction style consistency. Based on the results from the empirical usability testing, we claim that despite differences between interaction styles in contemporary mobile phones, users do not face significant difficulties when transferring to a novel mobile phone model.reviewe

Architecture for Enabling Edge Inference via Model Transfer from Cloud Domain in a Kubernetes Environment

The current approaches for energy consumption optimisation in buildings are mainly reactive or focus on scheduling of daily/weekly operation modes in heating. Machine Learning (ML)-based advanced control methods have been demonstrated to improve energy efficiency when compared to these traditional methods. However, placing of ML-based models close to the buildings is not straightforward. Firstly, edge-devices typically have lower capabilities in terms of processing power, memory, and storage, which may limit execution of ML-based inference at the edge. Secondly, associated building information should be kept private. Thirdly, network access may be limited for serving a large number of edge devices. The contribution of this paper is an architecture, which enables training of ML-based models for energy consumption prediction in private cloud domain, and transfer of the models to edge nodes for prediction in Kubernetes environment. Additionally, predictors at the edge nodes can be automatically updated without interrupting operation. Performance results with sensor-based devices (Raspberry Pi 4 and Jetson Nano) indicated that a satisfactory prediction latency (~7–9 s) can be achieved within the research context. However, model switching led to an increase in prediction latency (~9–13 s). Partial evaluation of a Reference Architecture for edge computing systems, which was used as a starting point for architecture design, may be considered as an additional contribution of the paper

Vanhempien osallisuus lastensuojelun sijaishuollon aikana : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma

Vanhemmat ovat lastensa tärkeimmät aikuiset silloinkin kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon. Asiakkaan osallisuus sosiaalihuollon palveluissa on yleisesti tunnustettu arvo, mutta vanhempien omia kokemuksia osallisuudestaan lapsen sijaishuollon aikana ei ole juurikaan tutkittu, kuten ei myöskään työskentelyä vanhempien kanssa sijaishuollon aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää sijaishuoltoon sijoitetun lapsen vanhemman kokemuksia osallisuudestaan lapsen sijaishuollon aikana. Tutkimus toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusorientaation suuntaisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja yhtä lukuun ottamatta haastattelut toteutettiin haastateltavien kotona. Yksi toteutettiin sijaishuoltopaikan tiloissa. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä (7) vanhempien haastattelusta. Yhteen haastatteluun osallistuivat molemmat vanhemmat. Litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 103 sivua. Tutkimuksen analyysissä olen huomioinut sekä fenomenologisen että hermeuttisen tieteellisen perinteen. Fenomenologinen tutkimusperinne pyrkii kokemuksen mahdollisimman tarkkaan kuvailuun ja hermeneuttinen tieteellinen perinne taas mahdollistaa kuvailun lisäksi ymmärtävän tulkinnan. Aineiston analyysi on toteutettu pääosin aineistolähtöisesti, mutta tulkinnallinen ymmärtäminen on tehty tutkimuksen viitekehyksen suunnassa, missä on kirjoitettu auki esiymmärrykseni tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston analyysi on siis sekä aineisto- että teorialähtöinen. Tutkimuksen tulokset olen jakanut kolmen pääteeman alle, jotka ovat syntyneet aineiston analyysin tuloksena. Tutkimuksen tuloksina on syntynyt ymmärrys sijaishuoltoon sijoitetun lapsen vanhemman kokemasta osattomuudesta omaan elämään ennen lapsen sijoitusta. Osattomuuden teema tulee esille vaikutusmahdollisuuksien puuttumisena, yksinjäämisen kokemuksena sekä omaan ja lasten tilanteeseen havahtumisen aikoina ja paikkoina ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Toisena teemana tutkimustuloksissa tuli esille vanhempien osallisuuden kokemukseen sijaishuollon aikana vaikuttavia asioita. Näitä ovat sijaishuollon työntekijöiden toiminta vanhemman kasvatuskumppanina sekä se, että työntekijät pystyvät vastaamaan lapsen kasvatuksen tarpeeseen. Nämä asiat pitävät sisällään vanhempien kokemuksia yhteistyöstä lasten kasvatuksessa sijaishuollon työntekijöiden kanssa, sijaishuollon tehtävää vastata lapsen tarpeisiin, vanhempien kokemuksia heidän kanssaan toteutetusta työskentelystä sekä lapsen ja vanhemman välisistä tapaamisista sijaishuollon aikana. Kolmantena tuloksissa tuli esille vanhemman kuulluksi tulemisen kokemuksen rakentuminen. Tulkintani mukaan työntekijällä on suuri merkitys vanhemman kuulluksi tulemisen kokemuksen mahdollistamisessa. Tiedonsaanti taas on edellytyksenä vanhemman tunteiden käsittelylle, minkä olen vanhempien esille tuomista kokemuksista ymmärtänyt tärkeäksi osaksi kuulluksi tulemisen kokemuksen rakentumista ja tärkeänä osallisuutta edistävänä tekijänä. Vanhempien osallisuuden rakentuminen alkaa jo ennen lapsen sijoittamista sijaishuoltoon. Mitä vaikeampi vanhempien tilanne on ennen lapsen sijoittamista, sitä tärkeämpää on työskentely vanhempien kanssa sijaishuollon aikana. Työntekijöiden merkitys vanhempien kanssa työskentelyssä on ratkaisevassa asemassa ja työntekijöiden vaihtuminen heikentää vanhempien osallisuuden mahdollisuuksia. Vanhempien kanssa työskentelyyn on tärkeää nimetä työntekijä, jotta vanhempien ja koko perheen osallisuutta voidaan lapsen sijaishuollon aikana tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, koko perheen näkökulmasta

Building Heat Demand Forecasting by Training a Common Machine Learning Model with Physics-Based Simulator

Accurate short-term forecasts of building energy consumption are necessary for profitable demand response. Short-term forecasting methods can be roughly classified into physics-based modelling and data-based modelling. Both of these approaches have their advantages and disadvantages and it would be therefore ideal to combine them. This paper proposes a novel approach that allows us to combine the best parts of physics-based modelling and machine learning while avoiding many of their drawbacks. A key idea in the approach is to provide a variety of building parameters as input for an Artificial Neural Network (ANN) and train the model with data from a large group of simulated buildings. The hypothesis is that this forces the ANN model to learn the underlying simulation model-based physics, and thus enables the ANN model to be used in place of the simulator. The advantages of this type of model is the combination of robustness and accuracy from a high-detail physics-based model with the inference speed, ease of deployment, and support for gradient based optimization provided by the ANN model. To evaluate the approach, an ANN model was developed and trained with simulated data from 900–11,700 buildings, including equal distribution of office buildings, apartment buildings, and detached houses. The performance of the ANN model was evaluated with a test set consisting of 60 buildings (20 buildings for each category). The normalized root mean square errors (NRMSE) were on average 0.050, 0.026, 0.052 for apartment buildings, office buildings, and detached houses, respectively. The results show that the model was able to approximate the simulator with good accuracy also outside of the training data distribution and generalize to new buildings in new geographical locations without any building specific heat demand data

Symptom control among asthmatics with a clinically significant smoking history : a cross-sectional study in Finland

Background Surprisingly little is known about asthma control among asthmatics who smoke. The aim of this cross-sectional study was to investigate asthma symptom control according to the GINA guidelines among asthmatics with a clinically significant smoking history. Methods One hundred ninety asthmatics from primary care in Finland were investigated. The patients were current or previous cigarette smokers with a history of 10 or more pack-years. They completed a questionnaire including questions on asthma symptoms and reliever use so that their level of asthma symptom control (well controlled, partly controlled, or uncontrolled) according to GINA could be determined. Results Sixty-six (34.7%) patients had their asthma well controlled, 81 (42.6%) had their asthma partly controlled, and 43 (22.6%) had uncontrolled asthma. Current smokers had uncontrolled asthma more often than ex-smokers, OR 2.54 (95% CI 1.25-5.14, p = 0.01). Patients with moderate to severe asthma exacerbation during the previous year had uncontrolled asthma more often than patients without an exacerbation, OR 2.17 (95% CI 1.06-4.47, p = 0.04), and patients with FEV1 80% of predicted, OR 2.04 (95% CI 1.02-4.08, p = 0.04). Conclusions Asthmatic patients with a clinically significant smoking history often do not have well controlled asthma. Poor asthma symptom control was associated with current smoking status, history of exacerbations and impaired lung function. Therefore, every attempt should be made to help asthmatics who smoke to quit smoking.Peer reviewe

Kuorosointi populaarimusiikissa

Tiivistelmä. Tutkimuksen aihe nousi kahdesta tarpeesta. Musiikkikasvattajan työnkuvaan kuuluu niin kuoronjohto kuin populaarimusiikkiohjelmisto, mutta kuoronjohdon koulutusta populaarimusiikin käytännöistä käsin on hyvin marginaalisesti saatavilla. Perinteisen kuoronjohdon metodit on kehitetty taidemusiikin esittämiseen, eivätkä ne välttämättä tuota autenttista esitystä populaarimusiikkiohjelmistoon sovellettuna. Toinen suuri tarve tutkimukselle on se, että vaikka kuorotutkimusta on tehty paljon, ei-klassista ohjelmistoa esittäviä kuoroja on tutkittu erittäin vähäisesti. Kandidaatin työn laajuuden takia käsiteltiin ainoastaan kuorosointia populaarimusiikin näkökulmasta. Tämä työ on tyypiltään kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostettiin kuorosoinnin tutkimukseen ja populaarimusiikin laulun tutkimukseen liittyvistä vertaisarvioiduista artikkeleista ja väitöskirjoista, mutta lähdemateriaalin ollessa vähäistä hyödynnettiin myös kuoronjohdon ja populaarimusiikin laulun oppikirjoja. Kuorosoinnin osa-alueista käsiteltiin lauluhengitystä, vibratoa, artikulaatiota, ryhmälaulun akustiikkaa ja laulajien sijoittumista tilaan. Populaarimusiikin laulusoinneista käsiteltiin kirjallisuudessa yleisimmin ilmeneviä sointeja vuotoinen, belting ja twang. Tulokset tuottivat enemmän lisätutkimuksen aiheita ja lisäkysymyksiä kuin varsinaisia vastauksia. Tarve lisätutkimukselle on suuri

Hengitysäänten kuuntelu ja suomenkieliset termit

Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Hengitysäänten kuuntelulla saadaan helposti ja nopeasti tietoa keuhkojen tilasta. Hengitysäänten sanalliseen kuvaamiseen on kansainväliset suositukset, mutta suomenkieliset termit vaihtelevat. Teimme lääkäreille kyselyn hengitysäänten suomenkielisistä termeistä ja pyysimme niistä kannanoton Lääketieteen sanastolautakunnalta. Esitämme myös hengitysäänten kuunteluun ja tulkintaan liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 154 lääkäriä. Vastaajat eivät olleet aivan yksimielisiä suomenkielisistä termeistä. Kyselyn ja sanastolautakunnan arvion perusteella ehdotamme käyttöön suomenkielisiä termejä kurkkuvinkuna (stridor), vinkuna (wheezing), rohina (rhonchus), ritinä (fine cracles), rahina (coarse cracles), vingahdus (squawk) ja keuhkopussin hankausääni (pleural friction rub). Samojen termien käyttäminen löydöksen kirjaamisessa parantaa hengitysäänten kuuntelun arvoa potilastyössä. Hengitysäänten kuuntelua voidaan jatkossa tarkentaa elektronisilla apuvälineillä ja tietokoneanalyysillä

Semantic Interoperability Architecture for Pervasive Computing and Internet of Things

Pervasive computing and Internet of Things (IoTs) paradigms have created a huge potential for new business. To fully realize this potential, there is a need for a common way to abstract the heterogeneity of devices so that their functionality can be represented as a virtual computing platform. To this end, we present novel semantic level interoperability architecture for pervasive computing and IoTs. There are two main principles in the proposed architecture. First, information and capabilities of devices are represented with semantic web knowledge representation technologies and interaction with devices and the physical world is achieved by accessing and modifying their virtual representations. Second, global IoT is divided into numerous local smart spaces managed by a semantic information broker (SIB) that provides a means to monitor and update the virtual representation of the physical world. An integral part of the architecture is a resolution infrastructure that provides a means to resolve the network address of a SIB either using a physical object identifier as a pointer to information or by searching SIBs matching a specification represented with SPARQL. We present several reference implementations and applications that we have developed to evaluate the architecture in practice. The evaluation also includes performance studies that, together with the applications, demonstrate the suitability of the architecture to real-life IoT scenarios. In addition, to validate that the proposed architecture conforms to the common IoT-A architecture reference model (ARM), we map the central components of the architecture to the IoT-ARM