De rerum natura: On the Nature of Existence and the Existence of Nature in the mundo maya and Beyond

In Mayan languages, as in many other Indigenous languages around the world, there is no traditional word for ‘nature.’ The lack of such terminology stems from the fact that the division between the human realm and the environment we live in has not been (historically or culturally) as separated as it is in the modern world. However, while there are no traditional words for ‘nature’ in Mayan languages, some of the languages use descriptive terms or neologisms that are often translated as ‘nature’ in dictionaries and other linguistic sources. The focus of this article is to understand the concept of nature in the Maya worldview based primarily on linguistic sources.Peer reviewe

Tieteidenvälisillä poluilla : kokemuksia tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksesta ja arvioinnista

Verkkoversio: Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopisto, 2022.Tämän vertaisarvioidun tutkimuksen yleisenä tutkimustehtävänä on tuoda yliopistopedagogiseen keskusteluun tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksen ja arvioinnin keskeisiä haasteita sekä kehitysehdotuksia. Tarkemmin kysymme, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä opiskelijoilla, ohjaajilla ja arvioijilla on tieteidenvälisten tutkielmien ohjauksesta ja arvioinnista. Erityisesti tarkastelemme keräämästämme kyselyaineistosta esiin nousseita aiheeseen liittyviä haasteita ja niiden syitä sekä kehittämisideoita. Kesällä 2019 lähetettyyn kyselyyn vastasi opiskelijan roolissa yhteensä 205 henkilöä, ja heidän vastauksensa kattoivat kaikkiaan 256 erillistä tieteidenvälistä tutkielmaa. Ohjaajan/arvioijan roolissa kyselyyn vastasi 105 henkilöä, ja vastaukset koskivat yhteensä 189 tutkielman ohjausta tai arviointia. Molemmat vastaajaryhmät käsittelivät alempia tutkielmia (esim. kandidaatintutkielma), ylempiä tutkielmia (esim. pro gradu -tutkielma) ja väitöskirjoja. Sanalliset vastaukset analysoitiin lähilukemiseen perustuvalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden ikä-, sukupuoli- ja tiedekuntajakaumaa verrattiin Helsingin yliopiston koko opiskelijakuntaa koskeviin tietoihin vuosilta 2009–2019. Ohjaajien ja arvioijien vertailuaineistona käytimme Helsingin yliopiston koko henkilökuntaa koskevia, vuosien 2010–2019 tietoja. Syventääksemme käsitystämme tutkielmien arviointiin liittyvistä kriteereistä ja ohjeista Helsingin yliopistossa, kävimme kattavasti läpi niitä esitteleviä dokumentteja. Opiskelijoiden vastauksissa oli runsaasti sekä negatiivisia ja kriittisiä että positiivisia kuvauksia tieteidenvälisten tutkielmien ohjaus- ja arviointiprosesseista. Ensin mainittuja oli enemmän, mikä saattaa osittain selittyä sillä, että kyselytutkimuksissa ylipäätään tuodaan enemmän esiin kritiikkiä ja epäkohtia kuin hyviä asioita. Ohjaajien ja arvioijien vastauksissa kokonaiskuva oli neutraali: myönteisten ja kielteisten kuvausten määrässä ei ollut selviä eroja. Molemmat ryhmät nostivat esiin paljon haasteita ja pohtivat niiden syitä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Ongelmallisina ja toimivina koetut asiat olivat samantapaisia molemmilla vastaajaryhmillä ja tutkielman tyypistä riippumatta. Opiskelijoilla alempien tutkielmien tekijöiden vastaukset olivat lyhyempiä, kun taas väitöskirjan tekijät usein raportoivat myös löytämiään ratkaisuja ongelmiin. Tämä liittynee pidempään tutkielmaprosessiin ja karttuneeseen kokemukseen. Ohjaajien/arvioijien vastauksissa oli enemmän eroavaisuuksia kuin opiskelijavastauksissa, ja etenkin väitöskirjojen ohjaajien/arvioijien vastauksissa nousi esiin runsaasti nimenomaan väitöskirjojen erityispiirteitä. Erittelimme vastauksista kuusi isoa teemaa, joista kolme nousi esiin molempien ryhmien vastauksissa. Ensinnäkin korostettiin, että tieteidenvälisyydellä on keskeinen rooli ja merkitys tutkielmien ohjauksessa ja arvioinnissa sekä tieteellisessä työskentelyssä ylipäätään; siihen tulisi suhtautua avoimen positiivisesti ja pyrkiä luomaan siihen liittyviä perinteitä. Toiseksi painotettiin yhteistyön ja raja-aitojen madaltamisen merkitystä kaikilla tasoilla yksittäisistä ihmisistä koko yliopistoyhteisöön ja kaikkien tahojen – tiedekuntien, tieteenalojen ja oppiaineiden, ohjaajien, arvioijien ja opiskelijoiden – sisällä ja välillä. Kolmas molempien ryhmien esiin nostama keskeinen teema oli ohjaukseen ja arviointiin toivottu pedagoginen linjakkuus ja tieteidenvälisten tutkielmien arviointikriteerien selkeyttäminen. Näiden lisäksi erityisesti opiskelijat nostivat esiin neljäntenä teemana sen, että tieteidenvälisten tutkielmien rajaamiselle tulisi antaa riittävästi aikaa tutkielmaprosessin alussa. Ohjaajien ja arvioijien vastauksista nousi esiin vielä kaksi lisäteemaa. Viidentenä teemana he käsittelivät ohjaajien ja arvioijien oman position ja sen luomien rajoitteiden merkityksen ymmärtämistä. Kuudenneksi ohjaajat ja arvioijat toivat esiin työtaakkaan, kuormittavuuteen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä: esimerkiksi toisten tiedekuntien opiskelijoiden ohjaamista toivottiin otettavan huomioon työajassa ja/tai palkitsemisessa ja tieteidenvälisesti kokeneimpien ohjaajien toivottiin tukevan vähemmän kokemusta omaavia. Tutkimus nostaa esiin monia haasteita, joita ei tietääksemme ole aiemmassa kirjallisuudessa sanoitettu vastaavalla tavalla empiiriseen aineistoon pohjaten. Myös kehitysehdotuksia esitetään runsaasti, ja niitä on koottuna kirjan viimeisessä luvussa. The main research objective of this peer-reviewed study is to contribute to the ongoing pedagogical debate on the key challenges and development proposals for the supervision and assessment of interdisciplinary theses at the university. More specifically, we inquire into the experiences and perceptions of students, supervisors and assessors regarding the supervision and assessment of interdisciplinary theses. Based on the survey data collected, we particularly assess the challenges and their causes as well as ideas for development. Our survey was conducted in the summer of 2019. A total of 205 students responded to the survey questions, and their answers covered 256 separate interdisciplinary theses. A total of 105 supervisors/assessors responded to the survey questions, and their answers covered the supervision or assessment of a total of 189 theses. Both responder groups covered theses at the bachelor’s degree, master’s degree or doctoral degree levels. The verbal responses were analysed via close-reading, data-driven content analysis. We compared the age, gender and faculty distribution of the students with data for the entire student body of the University of Helsinki from 2009 to 2019. As comparison data for supervisors and assessors, we used data for the entire staff of the University of Helsinki from the years 2010 to 2019. To deepen our understanding of the criteria and guidelines for the assessment of theses at the University of Helsinki, we reviewed a comprehensive set of these documents. The students' responses were rich in both negative and critical feedback and also offered positive descriptions of the guidance and assessment processes for interdisciplinary theses. The responses, though, tended to be more negative and critical in nature, which may partly be explained by the fact that surveys in general often reveal more critical perspectives than positive points. The overall picture was neutral in terms of the responses by supervisors and assessors: there were no clear differences in the number of positive and negative descriptions. Both groups highlighted many challenges and reflected on their causes and possible solutions. The issues perceived as problematic and those described as working well were similar for both groups of respondents, regardless of the type of thesis. The answers by students concerning their bachelor’s level theses were shorter, while the answers concerning doctoral level theses also included solutions to identified problems, which may be related to the longer thesis process and the experience gained. There were greater differences in the responses by supervisors/assessors than in the student responses, and the responses by those supervising/assessing doctoral level theses in particular revealed a large number of characteristics specific to the writing process. We identified six major themes in the responses, three of which emerged in the responses of both groups. First, the participants stressed that interdisciplinarity plays a key role and is important to the supervision and assessment of theses and in scientific work in general; it should be openly encouraged and efforts should be made to create a tradition of interdisciplinarity. Second, they emphasised the importance of cooperation and of lowering barriers at all levels, from those faced by individuals to those pertaining to the entire university community and within and between all actors — faculties, disciplines and subjects, supervisors, assessors and students. The third key theme raised by both groups was the desire for pedagogical coherence in guidance and assessment and the need to clarify the criteria for assessing interdisciplinary theses. In addition to these three themes, a fourth theme raised by students especially was that sufficient time should be given for refining the research focus of their interdisciplinary theses at the beginning of the research process. Two further themes emerged from the responses of supervisors and assessors. The fifth theme concerned understanding the importance of their positions and the resulting constraints. The sixth and final theme had to do with their workload, stress and available resources. For example, they would like to see the supervision of students from other faculties accounted for in terms of time and/or rewards. Additionally, they also would like interdisciplinary supervisors with more experience to provide better support to those with less experience. The study raises a number of challenges that, to our knowledge, have not been similarly articulated in previous studies based on such empirical evidence. There are also many suggestions for improvement, which are summarised in the final chapter of the book.VertaisarvioitupeerReviewe

The Finnish genetic heritage in 2022 - from diagnosis to translational research

Publisher Copyright: © 2022. Published by The Company of Biologists Ltd.Isolated populations have been valuable for the discovery of rare monogenic diseases and their causative genetic variants. Finnish disease heritage (FDH) is an example of a group of hereditary monogenic disorders caused by single major, usually autosomal-recessive, variants enriched in the population due to several past genetic drift events. Interestingly, distinct subpopulations have remained in Finland and have maintained their unique genetic repertoire. Thus, FDH diseases have persisted, facilitating vigorous research on the underlying molecular mechanisms and development of treatment options. This Review summarizes the current status of FDH, including the most recently discovered FDH disorders, and introduces a set of other recently identified diseases that share common features with the traditional FDH diseases. The Review also discusses a new era for population-based studies, which combine various forms of big data to identify novel genotype-phenotype associations behind more complex conditions, as exemplified here by the FinnGen project. In addition to the pathogenic variants with an unequivocal causative role in the disease phenotype, several risk alleles that correlate with certain phenotypic features have been identified among the Finns, further emphasizing the broad value of studying genetically isolated populations.Peer reviewe

The Finnish genetic heritage in 2022 - from diagnosis to translational research

Isolated populations have been valuable for the discovery of rare monogenic diseases and their causative genetic variants. Finnish disease heritage (FDH) is an example of a group of hereditary monogenic disorders caused by single major, usually autosomal-recessive, variants enriched in the population due to several past genetic drift events. Interestingly, distinct subpopulations have remained in Finland and have maintained their unique genetic repertoire. Thus, FDH diseases have persisted, facilitating vigorous research on the underlying molecular mechanisms and development of treatment options. This Review summarizes the current status of FDH, including the most recently discovered FDH disorders, and introduces a set of other recently identified diseases that share common features with the traditional FDH diseases. The Review also discusses a new era for population-based studies, which combine various forms of big data to identify novel genotype-phenotype associations behind more complex conditions, as exemplified here by the FinnGen project. In addition to the pathogenic variants with an unequivocal causative role in the disease phenotype, several risk alleles that correlate with certain phenotypic features have been identified among the Finns, further emphasizing the broad value of studying genetically isolated populations

Prolonged sleep restriction induces changes in pathways involved in cholesterol metabolism and inflammatory responses

Sleep loss and insufficient sleep are risk factors for cardiometabolic diseases, but data on how insufficient sleep contributes to these diseases are scarce. These questions were addressed using two approaches: an experimental, partial sleep restriction study (14 cases and 7 control subjects) with objective verification of sleep amount, and two independent epidemiological cohorts (altogether 2739 individuals) with questions of sleep insufficiency. In both approaches, blood transcriptome and serum metabolome were analysed. Sleep loss decreased the expression of genes encoding cholesterol transporters and increased expression in pathways involved in inflammatory responses in both paradigms. Metabolomic analyses revealed lower circulating large HDL in the population cohorts among subjects reporting insufficient sleep, while circulating LDL decreased in the experimental sleep restriction study. These findings suggest that prolonged sleep deprivation modifies inflammatory and cholesterol pathways at the level of gene expression and serum lipoproteins, inducing changes toward potentially higher risk for cardiometabolic diseases.Peer reviewe

InDEx – Industrial Data Excellence

InDEx, the Industrial Data Excellence program, was created to investigate what industrial data can be collected, shared, and utilized for new intelligent services in high-performing, reliable and secure ways, and how to accomplish that in practice in the Finnish manufacturing industry.InDEx produced several insights into data in an industrial environment, collecting data, sharing data in the value chain and in the factory environment, and utilizing and manipulating data with artificial intelligence. Data has an important role in the future in an industrial context, but data sources and utilization mechanisms are more diverse than in cases related to consumer data. Experiences in the InDEx cases showed that there is great potential in data utili zation.Currently, successful business cases built on data sharing are either company-internal or utilize an existing value chain. The data market has not yet matured, and third-party offerings based on public and private data sources are rare. In this program, we tried out a framework that aimed to securely and in a controlled manner share data between organizations. We also worked to improve the contractual framework needed to support new business based on shared data, and we conducted a study of applicable business models. Based on this, we searched for new data-based opportunities within the project consortium. The vision of data as a tradeable good or of sharing with external partners is still to come true, but we believe that we have taken steps in the right direction.The program started in fall 2019 and ended in April 2022. The program faced restrictions caused by COVID-19, which had an effect on the intensity of the work during 2020 and 2021, and the program was extended by one year. Because of meeting restrictions, InDEx collaboration was realized through online meetings. We learned to work and collaborate using digital tools and environments. Despite the mentioned hindrances, and thanks to Business Finland’s flexibility, the extension time made it possible for most of the planned goals to be achieved.This report gives insights in the outcomes of the companies’ work within the InDEx program. DIMECC InDEx is the first finalized program by the members of the Finnish Advanced Manufacturing Network (FAMN, www.famn.fi).</p

Kuljetinlinjan sähköistyksen uusinta

Työn tarkoituksena oli uusia Savon Voiman Iisalmen voimalaitoksen vuonna 1983 rakennetun kiinteän polttoaineen kuljetinjärjestelmän sähkö- ja automaatiolaitteet siltä osin kuin katsotaan tarpeelliseksi. Tärkeä osa oli kuljetinlaitteiden sähköisten turvalaitteiden määrittäminen vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Lisäksi kuljetinjärjestelmän automaatiotoi-mintoja oli lisättävä ja liitettävä voimalaitoksen automaatiojärjestelmään. Kuljetinlinjan sähköistyksen uusintaa varten rakennetaan uudelle sähkökeskukselle sähkötila, johon tulee myös varastotilaa. Työ alkoi esisuunnittelulla ja nykytilan kartoittamisella, johon sisältyi tarvittavan dokumentoinnin kartoitus ja nykyisen dokumentaation tason selvittäminen. Työhön kuului uuden sähkötilan rakennussähköistyksen ja maadoituksen suunnittelu, polttoaineen vastaanottojärjestelmän turvallisuuden tarkastelu ja polttoaineen vastaanottojärjestelmän toimintakuvaksen teko. Rakennussähköistys toteutettiin sähkötilan pohjakuvan mukaisesti ja työn tilaajan esitysten pohjalta. Polttoaineen vastaanottojärjestelmän toiminnankuvaus tehtiin tutustumalla koneiden toimintaan itse paikalla ja tutkimalla piirikaavioita. Työn tuloksena saatiin uuden sähkötilan rakennussähköistys- ja maadoitussuunnitelma sekä taajuusmuuttajien sijoitte-lukuva. Polttoaineen vastaanottojärjestelmästä saatiin toiminnankuvaus, jota ei ole aikaisemmin ollut. Tuloksena saatiin myös tietoa sähkötilan suunnitteluun liittyvistä ohjeista ja kuljetinjärjestelmän turvallisuudesta.The aim of this thesis was to renew the electrical and automation devices of the solid fuel conveyor system to the extent that it is considered necessary in the Savon Voima Iisalmi power plant built in 1983. An important part of this thesis was to determine that the electronic security equipment of the conveyor devices meets the current requirements. In addition, the conveyor system automation functions were added and attached to the power plant automation system. For the renewal of the conveyor line electrification the electrical room for the switchboard will be built. The electrical room will have a storage space. The work began by the pre-planning and mapping of the current state including mapping of the needed documentation and clarifying the current level of documentation. The work included the designing of the electrical and grounding plan of the new electrical room, the analysis of the safety of the fuel receiving system and the making of the functional description of the fuel receiving system. The electrification of the electrical room was carried out based on the electrical room ground plan and the suggestions by the commissioner of the work. A functional description of the fuel receiving system was carried out by looking at the operation of the machinery on site and researching circuit diagrams. The result of the thesis was an electrical and grounding design to the electrical room together with a layout picture of the frequency converter. A functional description was obtained for the fuel receiving system that had not existed before. As a result, information about how to plan electrical rooms and some instructions about the safety of the conveyor system were also obtained