Steel structures joints and influence of joints rotational stiffness on frame

Teräsrakenteiden suunnittelussa rakennesuunnittelija joutuu ottamaan huomioon useita eri seikkoja jotka ohjaavat suunnittelutyön etenemistä ja vaikuttavat suunnittelutyön lopputulokseen. Euroopassa käyttöön otetut Eurokoodit antavat reunaehdot mitoitustyölle alkaen kuormituksista aina yksityiskohtaisiin rakenneosien mitoitusohjeisiin. Eurokoodit on hyvin laaja kokonaisuus standardeja, joissa on viittauksia muihin standardeihin. Taitava suunnittelija joutuu hallitsemaan suuren määrän eri standardeja ja määräyksiä jotta suunnittelutyö on yleensä mahdollista. Lisäksi tarvitaan vahvaa soveltamiskykyä jotta taloudellisia ja käytännöllisiä rakenteita on mahdollista suunnitella. Rakennesuunnittelussa taloudellisen rakenteen saavuttamiseksi merkittävä seikka on koko rakenteen analyysimallissa käytettävät liitosten kiertymäjäykkyydet. Usein suunnittelijat ovat tottuneet olettamaan sauvojen väliset liitokset nivelellisiksi, jolloin niillä ei ole lainkaan kykyä siirtää momenttia. Tämä on helppo ja suoraviivainen tapa rakentaa laskentamalli, ja tiettyjen reunaehtojen täyttyessä usein täysin hyväksyttävä tapa toimia. Kuitenkin hyvin yksinkertaisilla liitosdetaljeilla on mahdollista saada liitokselle jonkin verran kiertymäjäykkyyttä, jolla on useimmiten edullinen vaikutus koko rakenteen voimasuureiden jakautumiseen ja siten myös sauvojen mitoitukseen. Tässä työssä on käsitelty liitosten suunnittelua ohjaavia standardeja siten että aluksi on käsitelty liitosten suunnittelua ohjaavaa standardijärjestelmää ja luetteloimalla tärkeimpiä teräsrakenteiden suunnittelussa tarvittavia standardeja. Sen lisäksi liitoksissa käytettävistä tuotteista, pääasiassa ruuvikokoonpanoista, on koottu standardien pohjalta tietoa. Liitosten komponenttien mitoitusta on esitetty myös. Tärkeimpänä osana tässä työssä on käsitelty liitosten kiertymäjäykkyyden vaikutusta koko rakenteen analyysimallin rakentamisessa ja laskemisessa. Kiertymäjäykkyyden mallintaminen eri analyysityypeissä on käsitelty sekä esitetty perusteita nivelellisen rakennemallin käyttöön. Lopuksi on tehty yhdelle kehälle vertailulaskelmia käyttäen eri liitostyyppejä. Tästä tuloksena on saatu että joustavien liitosten käyttäminen johtaa taloudelliseen rakenteeseen. Samalla liitosten detaljiikka on mahdollista pitää kohtuullisen yksinkertaisena, jolloin rakenteen kokonaiskustannuksissa saavutetaan optimaalinen ratkaisu

Development of phytoplankton of Lake Vesijarvi during recovery from eutrophication

Wastewaters discharged to Lake Vesijarvi ruined its recreational value and demanded mitigation measures. In the mid-1970s, the diversion of wastewaters elsewhere reduced epilimnetic total phosphorus concentration by similar to 40% from > 100 mg P m(-3) in 5 years, but this was not enough to eliminate cyanobacterial blooms. In 1979-1984, hypolimnetic oxygenation was applied to decrease internal nutrient loading, but pumping warm surface water to the hypolimnion probably intensified gas ebullition from the sediment, carrying nutrients to the epilimnion and intensifying cyanobacterial blooms. Intensive fish removal in 1989-1994 was more successful. Five years of summer trawling removed over three-quarters of roach and smelt stock, and after the two most intensive fishing years, TP and chlorophyll concentrations abruptly decreased by similar to 35%. During subsequent years fish removal continued at similar to 30% intensity and maintained chlorophyll and total nutrient concentrations at a lower level until the end of the study. At the same time, the frequency of cyanobacterial blooms decreased from annual to twice per decade. Larger-scale oxygenation after 2010 no longer resulted in ebullition, and its effect on phytoplankton was indistinguishable from natural variability. Consequently, it was abandoned. The intensity of fish removal needed to maintain the present status of the lake is still awaiting evaluation.Peer reviewe

Vesijärven kehitys neljän vuosikymmenen kunnostustoimenpiteiden aikana

The diversion of sewage inputs in the mid-1970s led to an order of magnitude reduction in nutrient loading to Lake Vesijarvi, southern Finland. After the diversion, nutrient concentrations declined, consistent with a simple dilution model, and by the mid-1990s the chlorophyll concentration was reduced by 80%. The favourable development was supported by a 5-year mass removal of planktivorous and benthivorous fish and the stocking of predatory pikeperch (Sander lucioperca(L.)), although the exact mechanisms behind their effects remain obscure. Starting in 2010, oxygen-rich water from the top of the water column was pumped to the deepest parts of the lake, resulting in high deepwater oxygen concentration in winter. In summer, hypoxic or even anoxic conditions could not be avoided, but the duration of the anoxic period was markedly shortened. Because nitrate was never depleted, leaching of total nitrogen from the sediment was reduced and the same was also true for total phosphorus, but only in winter. The oxygenation stabilized deepwater nutrient concentrations to a low level, but this was not reflected in the epilimnetic total nutrient concentration or in a further decrease in the chlorophyll concentration.Peer reviewe

Development of Lake Vesijärvi through four decades of remediation efforts

The diversion of sewage inputs in the mid-1970s led to an order of magnitude reduction in nutrient loading to Lake Vesijarvi, southern Finland. After the diversion, nutrient concentrations declined, consistent with a simple dilution model, and by the mid-1990s the chlorophyll concentration was reduced by 80%. The favourable development was supported by a 5-year mass removal of planktivorous and benthivorous fish and the stocking of predatory pikeperch (Sander lucioperca (L.)), although the exact mechanisms behind their effects remain obscure. Starting in 2010, oxygen-rich water from the top of the water column was pumped to the deepest parts of the lake, resulting in high deepwater oxygen concentration in winter. In summer, hypoxic or even anoxic conditions could not be avoided, but the duration of the anoxic period was markedly shortened. Because nitrate was never depleted, leaching of total nitrogen from the sediment was reduced and the same was also true for total phosphorus, but only in winter. The oxygenation stabilized deepwater nutrient concentrations to a low level, but this was not reflected in the epilimnetic total nutrient concentration or in a further decrease in the chlorophyll concentration

Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa

Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa harjoitettaessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tässä raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosessit ja tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lisäksi raportissa käsitellään ympäristökuormitusta vähen-täviä tekniikoita ja toimintatapoja. Raportti sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen. Raportin johtopäätöksissä on yhteenveto niistä tekniikoista ja toimintatavoista, joilla voidaan parhaiten pienentää kotieläintuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Johtopäätöksissä siis esitetään tuotannon BAT-tekniikat. Ne kattavat kaikki em. eläinlajit ja kokoluokaltaan ilmoitusmenettelyn ja ympäristöluvituksen piirissä olevan toiminnan. Pääosa BAT-johtopäätöksistä liittyy lantaan ja erityisesti sen käsittelystä vesiin ja ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämiseen ja estämiseen. Johtopäätösten pohjana on käytetty sikojen tai siipikarjan tehokasvatuksen (IRPP) BAT-päätelmiä, joita on täydennetty muiden eläinten pitoon liittyvillä tekniikoilla. Siipikarjan ja sikojen tehokasvatuksessa tulee tämän raportin lisäksi huomioida niitä koskevat EU-tason päätelmät, joissa on vaatimuksia myös toiminnan tarkkailuun sekä esitetään BAT-päästötasot (BAT-AEL) tuotannosta aiheutuville ammoniakkipäästöille

Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen

Suomen ensimmäinen pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelu laadittiin vuonna 2008 vesienhoidon ensimmäisen suunnittelukauden ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita OH 3/2009) mukaisesti. Tässä oppaassa esitetään päivitetyt arviointiperusteet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointiin ja luokitteluun vesienhoidon toista suunnittelukautta varten. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu ELY-keskuksille vesienhoidon suunnittelussa käytettäväksi vesien tilan luokitteluun. ELY-keskusten on tärkeää huomioida ja ottaa systemaattisesti käyttöön ohjeessa esitetyt päivitetyt arviointiperusteet. Vesien tilan luokittelussa käytettäviä parametreja on tapauskohtaisesti sisällytettävä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin ja YVA-selvityksiin. Ohjeessa esitetään ne muutokset ja lisäykset, jotka vuosien 2012–2013 aikana toteutettavassa luokittelussa tulee huomioida verrattuna ensimmäisen suunnittelukauden ohjeistukseen. Muilta osin noudatetaan ensimmäisen luokittelukierroksen ohjeistusta (Ympäristöhallinnon ohjeita OH 3/2009). Kaikki luokittelutekijöiden arviointiperusteet (vertailuarvot ja luokkarajat) ovat tässä ohjeessa liitteinä, eikä ohjeen OH 3/2009 liitetaulukoita tule käyttää

Kastelujärjestelmän uudelleensuunnittelu : Polarmoss Oy

Tämä opinnäytetyö on tehty Polarmoss Oy:lle. Aihe saatiin Panu Pesoselta, joka toimii kyseisessä yrityksessä tuotantopäällikkönä. Yrityksen toimialana on jäkälän nostotoiminta ja jalostus floristiikka- ja interior design -aloille. Yrityksen liikevaih-doista 99 % tulee viennistä. Yritys työllistää noin 50 ihmistä vuosittain (mukaan luettuna kausityöntekijät jäkälännostokaudella). Työn päätavoitteena on tuotannon pullonkaulana talvella värjäämiseen liittyvän esikastelun muuttaminen kustannustehokkaammaksi ja nopeammaksi. Jäkälä mate-riaalina aiheuttaa omat haasteensa, koska se on kuivana murenevaa ja se myös kelluu. Työ aloitettiin viikon mittaisella tutustumisella jäkälän jalostusprosessiin sekä hankkimalla tietoa jäkälästä materiaalina ja perehtymällä yleisesti luonnonmateriaa-lien käsittelyyn, jonka perusteella tehtiin suunnitelmat uudeksi kastelualtaaksi. Tässä työssä on pohdittu useita eri vaihtoehtoja, kuinka materiaali pystytään kaste-lemaan helpoiten, mahdollisimman pienellä hävikillä. Lopputuloksena tässä työssä oli, että paras tapa kastelujärjestelmän parantamiseen on vanhan järjestelmän muokkaaminen suurempaan mittakaavaan, koska jäkälä materiaalina on niin haastava ja esimerkkejä maailmalta ei löydy. Työssä päädyttiin ratkaisuun, että suunnitellaan vanha kasteluallas uudelleen, ja ehdotetaan yrityksel-le uusia laitteita työskentelyn helpottamiseksi

Steel structures joints and influence of joints rotational stiffness on frame

Teräsrakenteiden suunnittelussa rakennesuunnittelija joutuu ottamaan huomioon useita eri seikkoja jotka ohjaavat suunnittelutyön etenemistä ja vaikuttavat suunnittelutyön lopputulokseen. Euroopassa käyttöön otetut Eurokoodit antavat reunaehdot mitoitustyölle alkaen kuormituksista aina yksityiskohtaisiin rakenneosien mitoitusohjeisiin. Eurokoodit on hyvin laaja kokonaisuus standardeja, joissa on viittauksia muihin standardeihin. Taitava suunnittelija joutuu hallitsemaan suuren määrän eri standardeja ja määräyksiä jotta suunnittelutyö on yleensä mahdollista. Lisäksi tarvitaan vahvaa soveltamiskykyä jotta taloudellisia ja käytännöllisiä rakenteita on mahdollista suunnitella. Rakennesuunnittelussa taloudellisen rakenteen saavuttamiseksi merkittävä seikka on koko rakenteen analyysimallissa käytettävät liitosten kiertymäjäykkyydet. Usein suunnittelijat ovat tottuneet olettamaan sauvojen väliset liitokset nivelellisiksi, jolloin niillä ei ole lainkaan kykyä siirtää momenttia. Tämä on helppo ja suoraviivainen tapa rakentaa laskentamalli, ja tiettyjen reunaehtojen täyttyessä usein täysin hyväksyttävä tapa toimia. Kuitenkin hyvin yksinkertaisilla liitosdetaljeilla on mahdollista saada liitokselle jonkin verran kiertymäjäykkyyttä, jolla on useimmiten edullinen vaikutus koko rakenteen voimasuureiden jakautumiseen ja siten myös sauvojen mitoitukseen. Tässä työssä on käsitelty liitosten suunnittelua ohjaavia standardeja siten että aluksi on käsitelty liitosten suunnittelua ohjaavaa standardijärjestelmää ja luetteloimalla tärkeimpiä teräsrakenteiden suunnittelussa tarvittavia standardeja. Sen lisäksi liitoksissa käytettävistä tuotteista, pääasiassa ruuvikokoonpanoista, on koottu standardien pohjalta tietoa. Liitosten komponenttien mitoitusta on esitetty myös. Tärkeimpänä osana tässä työssä on käsitelty liitosten kiertymäjäykkyyden vaikutusta koko rakenteen analyysimallin rakentamisessa ja laskemisessa. Kiertymäjäykkyyden mallintaminen eri analyysityypeissä on käsitelty sekä esitetty perusteita nivelellisen rakennemallin käyttöön. Lopuksi on tehty yhdelle kehälle vertailulaskelmia käyttäen eri liitostyyppejä. Tästä tuloksena on saatu että joustavien liitosten käyttäminen johtaa taloudelliseen rakenteeseen. Samalla liitosten detaljiikka on mahdollista pitää kohtuullisen yksinkertaisena, jolloin rakenteen kokonaiskustannuksissa saavutetaan optimaalinen ratkaisu

Inverkan av vattenståndsreglering på sjöarnas Kallavesi och Unnukka strandzon och biotoper : Utredning om utvecklingen regleringen av sjöarna Kallaveri on Unnukka

Alueelliset ympäristöjulkaisut 22