BIT BANG 5: Changing Global Landscapes - Role of Policy Making and Innovation Capability

Bit Bang – Changing Global Landscapes: Role of Policy Making and Innovation Capability was the fifth multidisciplinary postgraduate course for Aalto University doctoral students. A total of 24 students from five Aalto University Schools participated in this two-semester course. The course focused on global competition for leadership in innovation, policy-making, technology, and science and education. The fundamental objective of the Bit Bang courses is to teach the students teamwork, multidisciplinary collaboration and scenario building, as well as provide the students with global perspective, and industry and business foresight. In addition to normal class activities the students worked in six person teams to study local and global strategies to strive for success. This joint publication contains the final reports of the teamwork assignments. In the chapters the students seek answers to what makes the difference between the leaders and the followers. The topics include e.g. the potential of additive manufacturing for bringing manufacturing industries back to Western countries, the link between national higher education systems and innovation capability at the nation level, and changing governmental structures to better match contemporary challenges. The Bit Bang post graduate courses are organised by Aalto University’sMultidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy (MIDE)

The Northern Finland Birth Cohort Eye Study: Design and baseline characteristics

Peer reviewe

Preoperative Posterior Tilt Increases the Risk of Later Conversion to Arthroplasty After Osteosynthesis for Femoral Neck Fracture

BackgroundFemoral neck fractures (FNFs) are one of the most common injuries in the elderly. Treatment is either internal fixation or primary arthroplasty. The main aim of this study is to assess the risk factors associated with fixation failure leading to further arthroplasty in FNFs treated with cannulated screws.MethodsData on internal fixations of FNFs performed at Turku University Hospital between January 1, 2012 and December 31, 2017 were collected retrospectively from the patient database. Radiographical measurements were performed for preoperative displacement and posterior tilt, postoperative displacement, reduction quality, and implant shaft angle.ResultsAltogether 301 cases were included in the study. The overall reoperation rate was 25% and conversion to arthroplasty was performed in 16% of cases. In the multiple variant analysis, adjusted for age and gender, nondisplaced fractures with a 0°-20° preoperative posterior tilt had a significantly lower risk of later conversion to arthroplasty than did nondisplaced fractures with a ≤0° or ≥20° posterior tilt (odds ratio [OR] 4.0, 95% confidence interval [Cl] 1.8-8.6, P = .0005) and displaced fractures (OR 7.2, 95% CI 3.0-17.4, P P = .2).ConclusionDisplaced fractures and fractures with a preoperative posterior tilt of 20° or Keywordsinternal fixationarthroplastyreoperationfixation failureposterior tiltfemoral neck fracture</div

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla : Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031)

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja välillisesti kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin sekä niiden vaikutuksiin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin. Sopeutumissuunnitelman perustana on Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa 2022 sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tehty ilmastonmuutos- ja sopeutumistyö. Sopeutumissuunnitelman painopiste on terveydensuojelussa sekä terveydenhuollon sopeutumisessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Sopeutumissuunnitelman tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila, tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia terveyden ja hyvinvoinnin toimialueella, konkretisoida ja selkeyttää toimenpiteitä STM:n hallinnonalan vastuualueella. Sopeutumissuunnitelmaa pyritään myös jalkauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ja lisäämään riskitietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty 43 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia 92. Toimenpiteet kattavat ympäristöterveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (ml. työterveys), sosiaalisten vaikutusten sekä hillintätoimien ja heijastevaikutusten alueita. STM vastaa suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista

Latvian talouskriisin kerronta sanomalehti Dienan artikkeleissa ja lehden käymä poliittinen kamppailu kriisin nykyhetken määrittämiseksi

Tutkimuksessani tarkastelin sitä, miten Latvian suurin päivittäinen sanomalehti Diena osallistui kiivaana käyvään poliittiseen kamppailuun kriisin nykyhetken määrittelemiseksi talvella 2008-2009. Tarkasteluni aloitin 20. joulukuuta 2008 julkaistuista artikkeleista, jotka käsittelivät taloudellisen kriisin selättämiseksi juuri myönnettyä ulkomaista lainaa. Tarkasteluni päätin pääministeri Ivars Godmaniksen eroa käsitteleviin artikkeleihin 25. helmikuuta 2009. Eri kommentaaritoimittajien luomista nykyhetken kuvailuista katsoin syntyvän kertomuksen, josta oli mahdollista löytää lehden toimituksessaan hyväksymä linja. Pääaineistoni olivat lehden omat mielipidekirjoitukset ja muut artikkeli, joita ei voida laskea varsinaisiksi uutisartikkeleiksi. Uutisartikkeleita käytin taustoittamaan tapahtumia ja luomaan tarinan. Monet uutisartikkelit toimivat kuitenkin ikkunana Dienassa esiintyviin kilpaileviin kertomuksiin, ja siksi ne toimivat osin myös aineistonani poliittista kamppailua käsitellessäni. Aineistoni valossa osoitin, että lehti käytti kamppailuaseinaan pääministeri Godmaniksen toiminnan arviointia sekä kriisiin liittyvä aikapuhetta. Arvioimalla erilaisten toimijuuden kuvauksien kautta pääministeriä poliittisena toimijana lehti loi samalla omaa asemaansa nykyhetkeen sisältyvien toimintamahdollisuuksien määrittelijänä. Menneisyys-, mahdollisuusja uhkapuheillaan Diena puolestaan kuvasi itse kriisiä, ja sitä, minkälainen poliittinen toiminta kulloisessakin nykyhetkessä on mahdollista. Näistä aineksista muodostui Dienan poliittiseksi kamppailuksi katsomani retorinen taistelu, jolla lehti pyrki aktiivisesti vaikuttamaan poikkeuksellisessa tilanteessa tehtävään poliittiseen päätöksentekoon. Lehden käymän taistelun avulla pohdin myös ”kriisin ajan” dynamiikkaa ja sitä, minkälaista retorista kamppailua poikkeukselliseksi kuvailtu aika tuottaa. Aineistostani esiin nousi erityisesti puhe toimintamahdollisuuksia vailla olevasta umpikujasta ja toiminnan hallinnointi aikarajojen kautta. Kriisin ajan kamppailun päämääräksi muodostuikin juuri tulevaisuuden hallinta ja se, kuinka ennustamattomaksi ja hallitsemattomaksi nähty lähitulevaisuus muutetaan käsitettäviksi politisoitavissa oleviksi kysymyksiksi