Vanhusten hoitopaikoissa vähempikin lääkehoito riittää : Suositus mikrobilääkkeiden käytöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Van­husten pitkäai­kais­hoidon taval­li­simmat tuleh­dukset ovat virt­satie-, hengi­tystie- ja ihoin­fektiot. Virtsa­tie­tu­leh­dusten hoi­toon so­pivat ensi­si­jai­sesti nitro­fu­ran­toiini, pivme­sil­li­naami ja tri­me­top­riimi. Keuhko­kuumeen tai sen epäilyn hoi­toon suosi­tellaan V-pe­ni­sil­liiniä, amok­si­sil­liiniä tai doksi­syk­liiniä. Haavain­fek­tioihin so­pivat kefa­lek­siini, klok­sa­sil­liini ja klin­da­my­siini. Ruu­sun hoi­toon tu­lisi käyt­tää alkuan­nok­sena pro­kaii­ni­pen­sil­liiniä ja jat­koon V-pe­ni­sil­liiniä, el­lei es­teitä ole. Keski-Suomen sairaan­hoi­to­piirin alueella teh­tiin van­husten hoito­paik­koja var­ten suo­situs mikro­bi­lääk­keiden käy­töstä. Van­husten hoito­pai­koissa, jois­sa ei ole mahdol­li­suutta laski­mon­si­säiseen hoi­toon, riit­tää yleensä 15 mikro­bi­lääkkeen lis­ta

Ohjeistus lisäsi käsihuuhteen ja vähensi antibioottien käyttöä vanhusten hoitopaikoissa

- Koulu­tuksen ja ohjeis­tuksen jäl­keen käsi­huuhteen käyt­tö li­sääntyi ja anti­bioottien käyt­tö vä­heni kah­den seuran­ta­vuoden ai­kana van­husten hoito­pai­koissa. - Virtsa­tie­tu­leh­dusten esto­hoidon mikro­bi­lää­kitys vä­heni, mut­ta muu anti­bioot­ti­hoito py­syi en­nallaan - Hoito­käy­tän­töjen py­syvä muu­tos vaa­tii jat­kuvaa seu­rantaa ja inter­ven­tioita

Sairaudet, toimintakyky ja lääkä­ri­työ­voima keski­suo­ma­lai­sissa vanhusten hoito­pai­koissa

De­mentiaa sairas­tavien osuus terveys­kes­kus­sai­raa­loissa ja vanhain­ko­deissa on kas­vanut kymme­nessä vuo­dessa sel­västi

Infektioiden torjunta keski­suo­ma­lai­sissa pitkäai­kais­hoi­to­pai­koissa

Lähtö­kohdat Suo­messa ei ole aikai­semmin selvi­tetty pitkäai­kais­hoi­dossa olevien poti­laiden mikro­bi­lää­ke­hoidon indi­kaa­tioita ja mää­rää ei­kä ar­vioitu vallit­sevia infek­tioiden hoi­to- ja torjun­ta­käy­tän­töjä. Ai­neisto ja mene­telmät Infek­tio­lää­käri, hygie­nia­hoi­taja ja ge­riatri haastat­te­livat vuo­den ai­kana 130 pitkäai­kais­hoi­to­paikan henki­lö­kuntaa ja tutus­tuivat lai­tosten ti­loihin. Eri­tyistä huo­miota kiinni­tettiin mikro­bi­lääk­keiden se­kä käsi­huuhteen käyt­töön. Tu­lokset Virtsa­tie­tu­leh­dusten es­to ja hoi­to olivat taval­li­simmat syyt mikro­bi­lää­ki­tyksiin, joi­ta oli yh­teensä 19 pro­sen­tilla hoidet­ta­vista (687/3 654). Hoi­dossa oli yh­teensä 23 MR­SA:n ja 22 ESBL:ä tuot­tavan ente­ro­bak­teerin kan­tajaa. Käsi­huuh­detta käy­tettiin hy­vin vaihte­le­vasti. Pää­telmät Van­husten pitkäai­kais­hoidon mikro­bi­lää­ke­hoi­dosta tu­lee an­taa alueel­liset oh­jeet se­kä käsi­huuhteen käyt­töä li­sätä ja sen kulu­tusta seu­rata vuo­sittain

Use of anti-dementia drugs in home care and residential care and associations with neuropsychiatric symptoms : a cross-sectional study

Background: The number of people with dementia is increasing alongside the aging population, and most of these patients manifest with neuropsychiatric symptoms (NPS). The objective of this study was to investigate anti-dementia drug use and its associations with NPS. Methods: Questionnaires on demographic information, current drug use, activities of daily living and NPS were sent to all municipal home care producers and to all institutions providing long-term residential care in the South Savo Hospital District, Finland. Results: The study population comprised 2821 persons. Their mean age was 81 years and 68 % were female. Dementia had been diagnosed in 31 % (n = 410) in home care and in 56 % (n = 774) in residential care. Anti-dementia drugs were used by 69 % of patients with dementia. Hyperactivity symptoms were common in residential care patients (n = 456, 33 %), while problems with mood and apathy dominated in home care patients (n = 486, 54 %). In multivariate regression analysis, the mood symptoms and apathy subgroup was associated with use of an acetylcholinesterase inhibitor (AChEI) (OR 1.44; 95 % Cl 1.03-2.02), memantine (OR 1.77, 95 % Cl 1.15-2.72) or their combinations (OR 1.56, 95 % Cl 1.03-2.34). Hyperactivity symptoms were associated with combination therapy of this type (OR 2.03, 95 % Cl 1.36-2.34). Conclusions: The use of anti-dementia drugs was common in both care settings. The use of any anti-dementia drug or combination was associated with the mood and apathy subgroup. The hyperactivity subgroup was associated with combination use of memantine and AChEI.Peer reviewe

Cognitive and Neuropsychiatric Symptom Differences in Early Stages of Alzheimer's Disease: Kuopio ALSOVA Study

Background/Aim: Alzheimer’s disease (AD) causes impairment in memory and other cognitive functions as well as neuropsychiatric symptoms and limitations in the activities of daily living (ADL). The aim of this study was to examine whether demographic variables, dementia severity, ADL and neuropsychiatric symptoms are associated with cognition in very mild or mild AD. Methods: We analyzed the baseline data of 236 patients with very mild or mild AD participating in a prospective AD follow-up study (ALSOVA). The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease neuropsychological battery total score was used in the evaluation of the global cognitive performance. Results: Cognition was associated with dementia severity and ADL but not with neuropsychiatric symptoms. ADL functions were associated with both cognitive performance and neuropsychiatric symptoms. Conclusion: Even patients with very mild or mild AD may exhibit neuropsychiatric symptoms not related to cognitive impairment. The results of this study emphasize the importance of taking a multidimensional approach to the diagnostic and prognostic evaluation of AD patients already in the early stages of the disease