Hydrogeelit lääketieteessä ja niiden soveltaminen rintasyöpähoidoissa

Rintasyöpä on tällä hetkellä johtavin diagnosoitu syöpä maailmalla. Vuonna 2020 uusia rintasyöpätapauksia tilastoitiin noin 2,3 miljoonaa. Uusien rintasyöpädiagnoosien on arvioitu kasvavan yli 40 % ja rintasyöpäkuolleisuuden yli 50 % vuoteen 2040 mennessä. Perinteiset rintasyövän hoitomuodot, kuten kemoterapia, eivät ole riittävän tehokkaita sellaisenaan ja niistä aiheutuvat sivuvaikutukset voivat olla erittäinkin haitallisia. Lisäksi uusien syöpälääkkeiden kehitys ja rintasyövän tutkimus vaatii edistyneempää kudostekniikkaa jäljittelemään paremmin aitoa kasvainmikroympäristöä. Hydrogeelejä on tutkittu lupaavin tuloksin uudenlaisina lääkkeenantojärjestelminä paikalliseen ja kontrolloituun lääkeannosteluun, sekä myös 3D-soluviljelmien matrikseina. Tutkielmassa perehdytään erilaisten hydrogeelien sovelluksiin rintasyöpähoitoja varten sekä rintasyövän uusiutumisen estämiseksi. Lisäksi selvitetään hydrogeelien soveltuvuutta kudostekniikkaan uusien rintasyövän vastaisten strategioiden kehittämiseksi. Hydrogeelit ovat yksi tutkituimmista polymeerisistä lääkkeenantojärjestelmistä. Hydrogeelit ovat kolmiulotteisia verkkorakenteita, jotka kykenevät sitomaan paljon vettä itseensä. Verkkorakenteet ovat silloittuneiden hydrofiilisten polymeeriketjujen muodostamia. Lääkeaineiden säännöstelty vapauttaminen perustuu hydrogeelin kykyyn kontrolloida turpoamista, eli veden sitomista. Tutkielmassa keskitytään rintasyöpähoidoissa käytettäviin hydrogeelityyppeihin, joita ovat lämpötila-, pH- ja valoherkät sekä kaksoisreagoivat

”Because we are the good guys” : Hyvän ihmisen representaatio Cormac McCarthyn teoksessa The Road

Tutkin miten hyvä ihminen on esitetty Cormac McCarthyn teoksessa The Road eli hyvän ihmisen representaatiota. Ennen kaikkea pyrin analysoimaan esiin sen, miten romaanin päähenkilöt, isä ja poika, määrittelevät hyvän ihmisen eli millainen on hyvä ihminen romaanin päähenkilöiden kautta tulkittuna. Kysymykset hyvästä ja pahasta kuuluvat yleisesti moraalifilosofian piiriin ja käytänkin hyvän ihmisen määrittelemisessä apuna sekä velvollisuus- että hyve-etiikkaa. Edellisessä keskityn erityisesti Kantin ja jälkimmäisessä Aristoteleen filosofiaan sekä kristillisiin hyveisiin uskoon, toivoon ja rakkauteen, joita Marcel DeCoste on käsitellyt omassa The Road -teoksesta tehdyssä tutkimuksessaan. Analyysissa hyödynnän myös tutkimusaiheeni kannalta merkityksellistä teoksesta tehtyä aiempaa tutkimusta. Kantin mukaan hyvä ihminen noudattaa aina moraalilakia. Hyvä ihminen kykenee toimimaan oikein ja moraalisten periaatteiden mukaisesti silloinkin, kun se voi olla vaikeaa – kun tunteet, impulssit tai selviytymisen tarve vetävät toiseen suuntaan. The Road -teoksesta voidaan tunnistaa moraalisia periaatteita, joita päähenkilöt pyrkivät noudattamaan. Erik J. Wielenberg on koonnut nämä listaksi, jota hän kutsuu ”Hyvien ihmisten käyttäytymissäännöiksi”. Lista oikeastaan kiteyttää sen, miten isän ja pojan mielestä hyvän ihmisen odotetaan käyttäytyvän. Sääntöjen ja periaatteiden noudattaminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa lähestyä hyvän ihmisen määritelmää. Hyve on moraalisesti hyvä ja toivottava ominaisuus ihmisessä. Aristoteles oli sitä mieltä, että aidosti hyveellinen ihminen haluaa toimia moraalisesti oikein. Sen, mikä on oikein, hyveellinen ihminen myös haluaa tehdä. Ei ole siis ristiriitaa halun ja moraalisesti oikean välillä eikä siksi tarvita kurinalaista sääntöjen noudattamista. Hyve-etiikan näkökulmasta poika vaikuttaa teoksessa edustavan lähes puhdasta hyvyyttä. Pojan sisällä ei vaikuta olevan ristiriitoja moraalisesti oikean suhteen, poika haluaa aina toimia oikein. Isän laita on toisin. Hän pyrkii toimimaan moraalisesti oikein, mutta häntä repivät jatkuvat ristiriidat. Häntä kannustaa ja motivoi moraalisesti oikeaan toimintaan rakkaus, jota hän tuntee poikaansa kohtaan ja toivo pojan selviytymisestä ja hyvän säilymisestä pojassa. Vaikka isän toiminta on toisinaan moraalisesti kyseenalaista, hänet voidaan nähdä ainakin osittain hyvänä ihmisenä, koska sillä, mikä on moraalisesti oikein, on hänelle merkitystä. Isällä on siis käsitys hyvien ihmisten käyttäytymissäännöistä, joita hän pyrkii noudattamaan, mutta inhimillisen epätäydellisenä olentona ei tässä aina onnistu. Hyvyys ja pahuus ilmenevät ihmisissä jatkumolla. Poika sijaitsee jatkumon ”hyvä ihminen” -ääripäässä, isä sijaitsee jossakin keskemmällä janaa. Isä ei kuitenkaan syö muita ihmisiä eikä tapa muuten kuin itsepuolustusmielessä. Moraalilla on hänelle väliä. Pahat ihmiset eivät välitä moraalista. Pahat ihmiset eivät välitä moraalista. Kristian Bøn mukaan he välittävät vain selviytymisestä ja tekevät mitä tahansa sen eteen. Siksi ihmisiä syövät murhaajat voidaan teoksessa luokitella pahan ihmisen ääripäähän

”Playing by heart”:Suzuki-pedagogiikan mahdollisuudet taiteen perusopetuksessa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on vertailla taiteen perusopetuksen musiikin opetussuunnitelman tavoitteita perinteisessä viulunsoitonopetuksessa Suzuki-pedagogiikan filosofiaan ja tavoitteisiin. Lisäksi työn tavoitteena on etsiä monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä motivoimaan oppilaita tavoitteellisessa musiikkiharrastuksessa. Toiveenani tutkielmassani on tuoda esille niitä piirteitä Suzuki-menetelmästä, jotka voisivat auttaa taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa. Tutkielmassani käyttämäni aineiston perusteella suurimmat erot perinteisessä soitonopetuksessa ja Suzuki-menetelmässä liittyvät kappaleiden kuunteluun etukäteen, nuotinluvun opettelun ajoitukseen, kappaleiden kertaamiseen sekä harrastuksen alkuun pääsykokeilla tai ilman. Vanhemman kotiopettajan rooli on myös Suzuki-menetelmän erikoisuus, se mahdollistaa hyvin nuorten, jopa 3-vuotiaiden lasten soittoharrastuksen aloittamisen. Suzuki-menetelmän mukaan jokaisella on kyky oppia, siksi pääsykokeita ei järjestetä. Nuotinluvun opettelemisen hyödyt kouluikäisenä aloittavilla lapsilla ovat selvät perinteisen opetuksen puolella, jos nuotit ovat mukana opetuksessa alusta asti jollain tavalla, ja lapsi on itse kiinnostunut nuotinluvusta. Nuoremmilla aloittajilla nuotinluvulla ei puolestaan ole kiire. Kuulonvaraisten oppimismenetelmien käyttö ja korvakuulolta soittaminen herättää lapsissa ja nuorissa musiikin tulkinnallista puolta ja luovuutta, vapauttaa kuuntelemaan sävelpuhtautta, tarkkailemaan hyvää soittoasentoa sekä tuo opettajan ja oppilaan välille hedelmällisempää vuorovaikutusta. Motivaatioon vaikuttaa monien tutkimusten mukaan se, miten innostavaa opetus on ja minkä verran oppilas pääsee itse vaikuttamaan ohjelmistoonsa. Myös vanhempien tuki voi auttaa motivaation lisäämisessä. Hyvien harjoittelutapojen oppiminen sekä harjoittelumotivaation ylläpitäminen ovat oleellinen osa soitonopiskelua ja yksi soitonopettajan tärkeimmistä tehtävistä

Surgical and patient-reported outcomes after total knee arthroplasty requiring soft tissue flap reconstruction – A 12-year experience from high-volume arthroplasty hospital

Publisher Copyright: © 2022 Elsevier LtdBackground: This study investigates the outcomes of complex knee joint reconstructions performed by an orthoplastic surgery team at a tertiary referral hospital. Methods: Retrospective review of all the total knee arthroplasty (TKA)/revision TKA (rTKA) procedures with soft tissue flap reconstruction performed between 2008 and 2019 was conducted. Patients were stratified into two groups according to the urgency of surgery: scheduled non-complicated (SNC) and emergent complicated (EC). The whole study cohort was also categorized into non-infected and infected groups. Results: Of 20,184 TKAs operated, 58 patients required flap reconstruction (SNC group n = 27; EC group n = 31). The most common reconstruction was medial gastrocnemius flap (74%). Mean follow-up time was 31.9 months. Functional knee joint salvage was achieved in 96.3% the SNC group and in 80.6% the EC group patients (p = 0.07). Transfemoral amputation rates were 3.7% in the SNC group vs. 6.5% in the EC group (p = 0.36). Oxford Knee Score was 34.5 vs. 25.5 (p = 0.21), and range of motion was 100⁰ vs. 93⁰ (p = 0.37) in the SNC and EC groups, respectively. Superior functional knee joint salvage rates were achieved in the non-infected group compared to the infected group (97.1% vs. 75.0%, p = 0.004). However, the transfemoral amputation rate was nearly three-fold in the infected group (8.3% vs. 2.9%, p = 0.36). Estimated five-year survival with functional knee joint was higher in the non-infected group (p = 0.03). Conclusions: Both the SNC and EC groups had similar acceptable limb salvage rates, and functional and PROM outcomes. Infection reduces the probability of a functional knee joint after TKA and flap reconstruction.Peer reviewe

Clinical Outcomes After Revision Hip Arthroplasty due to Prosthetic Joint Infection - A Single-Center Study of 369 Hips at a High-Volume Center with a Minimum of One Year Follow-up

BACKGROUND: Prosthetic joint infection (PJI) treatment decisions are traditionally based on treatment algorithms. There is, however, a lack of evidence to support the choice of these treatment algorithms. Therefore, we aimed to assess the one-year survival after PJI revision and compared different surgical strategies in a single-center setting. METHODS: Revisions of the hip due to PJI performed at our institution between January 2008 and September 2021 with at least one-year of follow-up were identified. In total, 134 debridement, antibiotics, and implant retentions (DAIRs), 114 one-stage revisions, and 121 two-stage revisions were performed. Infections were classified as early, acute hematogenous, and chronic. Survival was calculated using the Kaplan-Meier method and cumulative incidence function. Predictors of outcomes were examined with Fine-Gray regressions and Cox proportional hazards regressions. Subdistribution hazard ratios and hazard ratios (HR) with 95% confidence intervals (CIs) were calculated. RESULTS: At one-year follow-up, 26.6% (CI 22.2-31.2%) of the patients had undergone reoperation and 7.9% (CI 5.4-10.9%) had died. The risk for reoperation was highest after DAIR (36.6%, CI 28.5-44.7%) and lowest after one-stage revision (20.2%, CI 13.4-28%). Within the early infections, the one-stage revision almost halved the risk of reoperation (HR 0.51, CI 0.31-0.84) with no added mortality risk (HR 1.05, CI 0.5-2.2), when compared to DAIR. CONCLUSION: By utilizing 1-stage revision over DAIR in early infections, it might be possible to improve the prognosis by decreasing the risk of reoperation without increasing mortality. However, as the patient selection is undeniably difficult, more research is warranted.Peer reviewe

Trends in Revision Knee Arthroplasty for Prosthetic Joint Infection : A Single-Center Study of 384 Knees at a High-Volume Center between 2008 and 2021

BACKGROUND: Prosthetic joint infection (PJI) is one of the most devastating complications after total knee arthroplasty (TKA), and comorbidities increase the risk. We examined whether a temporal change has occurred in the demographics, especially regarding comorbidities, of patients who have PJI and were treated at our institution over a 13-year study period. In addition, we assessed the surgical methods used and the microbiology of the PJIs. METHODS: Revisions (n=384, 377 patients) due to PJI of the knee performed at our institution between 2008 and September 2021 were identified. All included PJIs fulfilled the 2013 International Consensus Meeting diagnostic criteria. The surgeries were categorized into one of the following categories: debridement, antibiotics, and retention (DAIR), one-stage revision, and two-stage revision. Infections were classified as early, acute hematogenous, and chronic. RESULTS: No changes in the median age of the patients nor comorbidity burden were observed during the study period. However, the proportion of two-stage revisions decreased remarkably from 57.6% in 2008 to 2009 to 6.3% in 2020 to 2021. A DAIR was the most used treatment strategy, but the proportion of one-stage revisions increased the most. In 2008 to 2009, 12.1% of the revisions were one-stage, but in 2020 to 2021, the proportion was 43.8%. The most common pathogen was Staphylococcus aureus (27.8%). CONCLUSIONS: The comorbidity burden remained at the same level with no trends. A DAIR was the most used strategy, but the proportion of one-stage revisions rose to almost the same level. The incidence of PJI varied between the years, but remained relatively low.Peer reviewe

Fungemia and other Fungal Infections Associated with Use of Saccharomyces boulardii Probiotic Supplements

Because of widespread use of probiotics, their safety must be guaranteed. We assessed use of Saccharomyces boulardii probiotic yeast from medical records for patients who had Saccharomyces fungemia or other clinical Saccharomyces culture findings. We evaluated all Saccharomyces sp. findings at 5 university hospitals in Finland during 2009-2018. We found 46 patients who had Saccharomyces fungemia; at least 20 (43%) were using S. boulardii probiotic. Compared with a control group that had bacteremia or candidemia, the odds ratio for use of an S. boulardii probiotic was 14 (95% CI 4-44). Of 1,153 nonblood culture findings, the history for 125 patients was checked; at least 24 (19%) were using the probiotic (odds ratio 10, 95% CI 3-32). This study adds to published fungemia cases linked to use of S. boulardii probiotic and sheds light on the scale of nonblood Saccharomyces culture findings that are also linked to use of this probiotic.Peer reviewe

Fungemia and Other Fungal Infections Associated with Use of Saccharomyces boulardii Probiotic Supplements

Because of widespread use of probiotics, their safety must be guaranteed. We assessed use of Saccharomyces boulardii probiotic yeast from medical records for patients who had Saccharomyces fungemia or other clinical Saccharomyces culture findings. We evaluated all Saccharomyces sp. findings at 5 university hospitals in Finland during 2009–2018. We found 46 patients who had Saccharomyces fungemia; at least 20 (43%) were using S. boulardii probiotic. Compared with a control group that had bacteremia or candidemia, the odds ratio for use of an S. boulardii probiotic was 14 (95% CI 4–44). Of 1,153 nonblood culture findings, the history for 125 patients was checked; at least 24 (19%) were using the probiotic (odds ratio 10, 95% CI 3–32). This study adds to published fungemia cases linked to use of S. boulardii probiotic and sheds light on the scale of nonblood Saccharomyces culture findings that are also linked to use of this probiotic.</p

Genetic Susceptibility to Non-Necrotizing Erysipelas/Cellulitis

Peer reviewe