Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutus Suomessa: erityisnäkökulmana yritys−yliopisto-yhteistyö

Tutkimukseen perustuvalla uudella tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen merkitys tuottavuudelle ja talouskasvulle. Niillä on huomattava rooli muun muassa laajojen ja monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t&k) ovat olleet Suomen menestyksen perusta jo usean vuosikymmenen ajan. Tässä yksi avaintekijä on ollut elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden vahva yhteistyö. Tämä julkaisu piirtää kokonaiskuvan yhteistyöstä ja sen tämänhetkisistä haasteista. Vaikka yritys–yliopisto-yhteistyö on Suomessa muihin EU-maihin verrattuna yhä runsasta, on 2010-luvulla tapahtunut yhdessä tekemisen kulttuurin hiipuminen, yhteistyötä edistävien instrumenttien lakkauttaminen ja t&k-rahoitusvolyymin lasku ollut monella tapaa epäsuotuisa suuntaus. Raportti nostaa esiin muun muassa seuraavia kehittämisaihioita: yritysyhteistyön tulisi olla kiinteä osa yliopistojen ja tutkimuslaitosten päätehtäviä; kaikkien yhteistyötahojen tulisi nähdä toiminta omia päämääriä palvelevana; tutkijat ja opiskelijat ovat aiempaa kiinnostuneempia tutkimustulosten hyödyntämisestä, ja tätä tulisi tukea osuvammin. Yritys–yliopisto-yhteistyön intensiteetin nostaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyöresurssien lisäämistä sekä uusia toimintatapoja, kannustimia ja yhteiskehittämisen alustoja

Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan

Tekoälyajan työ –raportti on osa elinkeinoministeri Mika Lintilän asettamaa tekoälyohjelmaa, jonka ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pekka Ala-Pietilä. Raportin on tuottanut ohjelman alaisuudessa toiminut Työn ja yhteiskunnan muutos –työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi VTL Osmo Soininvaara. Raportti koostuu neljästä pääartikkelista, jotka käsittelevät (1) tekoälyn vaikutuksia yleiseen talous- ja työllisyyskehitykseen; (2) työn muutosta ja työmarkkinoita; (3) koulutusta ja osaamisen ylläpitoa; sekä (4) etiikkaa. Tekoäly on yleiskäyttöinen teknologia, joka muokkaa työelämää ja yhteiskuntaa laajasti. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden tuottavuuden nopeampaan kasvuun ja siten elintason paranemiseen. Hyötyjen saavuttamiseksi yhteiskunnan tulee investoida työvoiman osaamisen päivittämiseen, työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen sekä ihmistyötä täydentävien innovaatioiden synnyttämiseen. Työmarkkinoiden hyvä toimivuus on entistä tärkeämpää. Työryhmä esittää jatkovalmisteluun muun muassa elinikäisen oppimisen reformia, jossa työikäisille luotaisiin osaamistili tai -seteli, jolla voisi päivittää osaamistaan hankkimalla koulutusta palvelujen tarjoajilta. Työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantaisivat vastuun yhdessä työvoiman osaamisen päivittämisestä. Suomeen syntyisi koulutuskysynnän ylläpitämänä koulutusmarkkinat. Olli Koski (TEM, Innovaatiot ja yritysrahoitus / puh. 029 504 7174

Work in the age of artificial intelligence: Four perspectives on the economy, employment, skills and ethics

The report Work in the age of artificial intelligence is part of the Artificial Intelligence Programme set up by Minister of Economic Affairs Mika Lintilä. The programme’s steering group is chaired by Pekka Ala-Pietilä. A working group on the transformation of work and society, chaired by Osmo Soininvaara, Lic. Pol. Sc., wrote the report. The report is a collection of four main articles that discuss (1) the effects of artificial intelligence on general economic and employment trends; (2) the transformation of work and the labour market; (3) reforms on education and skills maintenance; and (4) ethics. Artificial intelligence is a general-purpose technology that changes working life and society extensively. It opens the possibility for rapid productivity growth and for a higher standard of living. To harness the potential of artificial intelligence, society must invest in updating workers’ skills, facilitating workforce mobility and generating innovations that complement human labour. The importance of a well-functioning labour market will be even greater. One of the working group’s proposals for further preparation is a lifelong-learning reform where every person of working age would be given a skills account or voucher that they could use to update their skills. Employees, employers and society together would bear responsibility for updating workforce skills. This would create a demand-based market for education and training

Elinkeinopoliittinen tilannekuva, syksy 2018

Elinkeinopoliittinen tilannekuva perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaan kyselyyn, joka on kohdistettu kahdeksalle ministeriön ohjaamalle organisaatiolle (Business Finland, Energiavirasto, Finnvera, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja Rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Kyselyllä kartoitetaan organisaatioiden näkemyksiä toimintaympäristön dynamiikasta ja sen muutoksista viime puolen vuoden aikana. Tavoitteena on myös arvioida tulevaa kehitystä. Raportti osaltaan auttaa tarkentamaan kokonaiskuvaa talouden suunnasta sekä tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Talouden kasvuvauhti on yhä suotuisa, mutta kasvun huippu on ohitettu. Maailmantalouden myönteinen kehitys jatkuu verrattain nopeana, mikä luo kasvumahdollisuuksia Suomen osaamiselle ja viennille. Geopoliittiset ja taloudelliset riskit varjostavat kehitysnäkymiä: markkinoiden häiriöherkkyys on tämän myötä noussut. Kasvu kumpuaa erityisesti nousevista talouksista. Kysyntää vauhdittavat digitalisaatio ja kasvava tarve uusiin ratkaisuihin esim. cleantech-, bio- ja terveysteknologia-aloilla. Talouden uudistuminen ja tuottavuuden parantaminen ovat keskeisiä haasteita ensi vaalikaudella. Tämän vuoksi huomiota on kiinnitettävä mm. osaamisperustan vahvistamiseen, investointien lisäämiseen, digitalisaation avaamiin kasvumahdollisuuksiin (esim. alustatalous), työmarkkinahaasteisiin, teknologisessa eturintamassa pysymiseen sekä siihen, että kilpailullisuutta lisätään ja markkinoiden avaamista jatketaan. Globaalin toimintaympäristön kehitystä on seurattava aktiivisesti ja monipuolisesti. Raportti kokoaa havaintoja monista elinkeinopolitiikan kannalta keskeisistä teemoista ja kehittämiskysymyksistä

Elinkeinopoliittinen tilannekuva, talvi 2020: TEM:n hallinnonalan näkemyksiä

Elinkeinopoliittinen tilannekuva perustuu TEM:n kyselyyn, joka on kohdistettu kahdeksalle ministeriön ohjaamalle organisaatiolle (Business Finland, Energiavirasto, Finnvera, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Kyselyllä kartoitetaan näkemyksiä toimintaympäristön dynamiikasta ja sen muutoksista. Raportti auttaa tarkentamaan kuvaa talouden suunnasta ja tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Globaalitalous kasvanee kohtuullista noin 3 prosentin vauhtia vuosina 2020–2021. Maailmankaupan odotetaan hieman elpyvän vuoden 2019 heikon jakson jälkeen. Suomen talous kasvoi vuonna 2019 arviolta noin 1,5 prosenttia. Kasvun odotetaan hidastuvan vuosina 2020–2021 noin 1,0 prosenttiin. Elinkeinoelämän tunnelma on odottava, sillä tulevaa on vaikea nähdä. Epävarmuudet heijastuvat mm. investointihaluttomuutena ja liiketoiminnan kehittämispäätösten lykkäämisenä. Kestävää kasvua rajoittaa osaaja- ja osaamispula etenkin talouden dynaamisilla aloilla. Tilannekuvassa käsitellään mm. t&k-toimintaan, pääomasijoitusmarkkinoihin, vientiin, geoalaan ja markkinoiden toimivuuteen liittyviä ajankohtaisasioita

Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa

Keväällä 2018 Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaan Pk-barometriin lisättiin ensimmäistä kertaa kysymyksiä pk-yritysten korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyöstä. Näin voitiin mm. selvittää, kuinka moni yritys teki tällaista yhteistyötä ja minkälaisia tuloksia on saatu aikaan. Pk-yrityksistä 17 % tekee korkeakoulu- ja/tai tutkimuslaitosyhteistyötä. Ammattikorkeakouluyhteistyötä tekee yrityksistä 12 %, kun vastaavat osuudet yliopistojen ja tutkimuslaitosten osalta ovat 7 % ja 4 %. Ammattikorkeakouluyhteistyössä painottuvat koulutus ja opinnäytetyöt. Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö liittyy usein innovaatioiden kehittämiseen, esim. t&k-toiminnan keinoin. Tutkimuslaitosyhteistyössä korostuvat myös tilaustutkimus sekä tutkimusinfrastruktuurin ja -palveluiden käyttö. Yhteistyö on useimmiten johtanut yritysten tietopohjan ja osaamisen vahvistumiseen (64 % yrityksistä) sekä jäsentyneempään näkemykseen tulevista kehitystrendeistä ja markkinoista (32 %). Myös pilotointi ja tuotetestaus (26 %) sekä uuden teknologian, menetelmän ja laitteen käyttöönotto (25 %) oli verrattain yleistä. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että yliopistoilla, tutkimuslaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla on selvästi erilaiset toiminnalliset profiilit, mutta pk-yritysten näkökulmasta samalla toisiaan täydentävää osaamista. Ministeriön yhteyshenkilöt: Kai Husso (Innovaatiot ja yritysrahoitus, p. 0295 063 683), Pirjo Kutinlahti (Innovaatiot ja yritysrahoitus, p. 0295 048 260)

Innovaatiopolitiikan lähtökohdat

Tämä julkaisu on työ- ja elinkeinoministeriön virkamiespuheenvuoro innovaatiopolitiikan tavoitteista, haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä ensi vaalikaudella ja myös sen yli. Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan laajaa politiikkatoimien kokonaisuutta, jolla edistetään innovaatioiden luomista ja sitä tukevan t&k:n ja osaamisperustan vahvistamista, monenkeskistä yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti, innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvua sekä elinkeinoelämän uudistumista. Innovaatiopolitiikan päätavoite on kansainvälisesti menestyvien innovaatioiden keinoin nostaa tuottavuutta, tukea talouden ja työllisyyden kestävää kasvua sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia. Tämä edellyttää määrätietoisia panostuksia tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn. Raportissa määritellään innovaatiopolitiikan pääteemat ja -linjaukset sekä keskeiset kehittämistoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Analyysissä on otettu huomioon erityisesti kolme keskeistä politiikka-asiakirjaa: OECD:n valmistelema Suomen innovaatiopolitiikan maa-arviointi (2017), tutkimus- ja innovaationeuvoston Visio ja tiekartta vuoteen 2030 (2017) sekä työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu Kestävän Kasvun Agenda (2018). Talouden, työllisyyden ja kilpailukyvyn kestävä kasvu edellyttää innovaatiopolitiikan radikaaliakin uudistamista. Innovaatiopolitiikan kansalliseksi tavoitteeksi vahvistetaan ’Suomi on uuden teknologian ja innovaatioiden kilpailukykyinen kehittäjä, nopea omaksuja ja paras soveltaja’. Kehityshaasteisiin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavissa olevaa julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, innovaatiojärjestelmän kokonaishallintaa ja -koordinaatiota sekä toimia, joilla parannetaan Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja innovaatioympäristönä. Hankkeen yhteyshenkilöt: Olli Koski (029 504 7174), Kai Husso (029 506 3683

Elinkeinopoliittinen tilannekuva, kevät 2019 TEM:n hallinnonalan näkemyksiä

Elinkeinopoliittinen tilannekuva perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamaan kyselyyn, joka on kohdistettu kahdeksalle ministeriön ohjaamalle organisaatiolle (Business Finland, Energiavirasto, Finnvera, Geologian tutkimuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy). Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Kyselyllä kartoitetaan ministeriön ohjaamien organisaatioiden näkemyksiä toimintaympäristön dynamiikasta ja sen muutoksista viime puolen vuoden aikana sekä lähitulevaisuudessa. Raportti auttaa tarkentamaan kokonaiskuvaa talouden suunnasta sekä tukee ministeriön politiikkavalmistelua ja omistajaohjausta. Talouden kasvuvauhti on vuonna 2019 yhä kohtuullinen, n. 1,5 %. Ennustelaitosten arvioita tälle vuodelle on kuitenkin korjattu viime syksyltä keskimäärin puoli prosenttiyksikköä alaspäin. Kotimaassa investointihaluttomuus sekä osaajapula (työntekijöiden määrä) ja osaamispula (työntekijöiden taidot) ovat keskeisiä kasvun hidasteita. Maailmantalous kasvaa ainakin parin seuraavan vuoden aikana yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Monista poliittisista ja taloudellisista riskeistä johtuen mahdollisuus niin talouden kuin ulkomaankaupan odotettua heikommalle kehitykselle on kuitenkin melko suuri. Tilannekuvassa nousevia muita teemoja ovat mm. ilmastonmuutoksen laajeneva huomioon ottaminen poliittisessa keskustelussa ja taloudessa, t&k-toiminnan voimavarojen kehitykseen liittyvät epävarmuudet, geoalan kasvunäkymät esimerkiksi akkuteollisuuden kasvuun liittyen sekä kotimaisten markkinoiden toimivuuden parantaminen ja kilpailullisuuden lisääminen. Aikaisen kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoista on laadittu erillinen katsaus. Yritysrahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen varsin hyvällä tasolla. Vaihtoehtojen lisääntymisestä huolimatta pk-sektorin rahoitus on vielä pitkälti pankkien varassa. Erityisesti nopeasti kasvavat ja kansainvälistyvät pk-yritykset voivat vaihtelevista syistä jäädä ilman kaipaamaansa pankkirahoitusta. Tällöin pääomasijoitus tai muu vaihtoehtoinen rahoitusmuoto saattaa olla sopivampi ratkaisu. Suomen pääomasijoitusmarkkina on kehittynyt viime vuosina varsin suotuisasti. Oman pääoman ehtoisten startup-sijoitusten määrä on lähes nelinkertaistunut vuosina 2010–2018. Yritysten kannalta positiivista on ollut useiden kokonaan uusien rahastojen ja pääomasijoittajatiimien synty. Vuonna 2018 pääomasijoittajien sijoitusaktiivisuus oli huipputasolla. Kai Husso puh. 029 506 3683, Olli Koski puh. 029 504 7174 / TEM, Innovaatiot ja yritysrahoitus

Selvitys keskisuurten yritysten kasvusta

Keskisuuret yritykset ovat merkittävä yritysryhmä työllistämisen ja lisäarvon tuottamisen näkökulmasta. Keskisuurten yritysten selvityksessä on tilannekuvaa keskisuurten ja osin myös midcap-yritysten kasvusta ja kehityksestä. Keskisuuret ja midcap-yritykset ovat kasvaneet vuosina 2001-2020 lukumäärältään, liikevaihdoltaan, henkilöstömäärältään sekä arvonluonniltaan. Myös kasvuyritysten määrä on lisääntynyt. Huolimatta keskisuurten yritysten kasvusta, on keskisuurilla yrityksillä kasvun varaa edelleen muun muassa viennissä sekä t&k-toiminnassa. Myös muuttunut toimintaympäristö haastaa keskisuurten ja midcap-yritysten kasvua. Keskisuuret ja midcap- yritykset eivät ole olleet julkisten yrityspalveluiden erityisenä kohderyhmänä. Tämä näkyy esimerkiksi Team Finland-palveluiden kohdentumisena enemmänkin mikro- ja pienyrityksiin. Keskisuurissa ja midcap-yrityksissä on paljon kasvupotentiaalia ja ottamalla huomioon paremmin ko. yritysryhmän tarpeet, voitaisiin saada aikaan lisää kasvua ja yrityspalveluiden vaikuttavuutta. Selvitys suosittaa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä keskisuurten ja midcap-yritysten kasvun ja uudistumisen edellytyksiä. Mm. keskisuurten ja midcap- yritysten tulisi olla selkeämmin julkisten yrityspalveluiden kohdejoukkona. Uudistumisen ja kestävän kasvun esteitä tulee poistaa ja rahoitusta tulee suunnata digitalisaation hyödyntämiseen ja markkinaehtoiseen vihreään siirtymään. Lisäksi Suomen vahvuusalueet tulee tunnistaa ja keskisuuria yrityksiä tulee hyödyntää niiden vetureina