Real-time sentiment analysis of video calls

In recent years, with ever-increasing internet connection speed and bandwidth, video-focused software has become more and more popular for both work and pleasure. Examples of such applications include Skype, BlueJeans or iOS Face- Time. These applications, and the various interactions facilitated by them contain lots of interesting data that we feel would be very fruitful to gather and analyze. Within the context of this thesis, we focused on evaluating the potential of collecting sentiment analytics from video teleconferencing both on an individual and group level, for the purpose of helping people reflect on their own behavior and regulate their emotions . To achieve this, we developed a composable, scalable microservice-based analytics pipeline for video and speech, and a browser-based web application to demonstrate it. We evaluated already existing solutions for gathering sentiment analytics, and integrated two of them into our analytics pipeline. The whole system was deployed in a virtualized container environment using Docker. Be- sides the pipeline and web application, we also designed and implemented some visualizations for the data that we gathered. In the end we developed a working prototype, although deeper analysis and evaluation of the actual accuracy of its results needs to be performed. Human emotions are rather difficult to quantize. We found that the current APIs and libraries publicly available for performing sentiment analysis are already quite accurate and feature-rich, and we expect them to get even better

Ampumamelun arviointi. Kirjallisuusselvitys

Kirjallisuusselvityksessä tarkastellaan sekä kevyiden että raskaiden aseiden ampumamelun vaikutusten arviointia ampumaratojen ja  -alueiden ympäristössä. Pääpaino on ampumamelun arviointiin käytettävissä tunnusluvuissa sekä melun aiheuttamassa häiritsevyydessä

Vanhemmat lapsen tunnesäätelytaitojen tukijoina

Tiivistelmä. Tutkielmassa selvitetään, miten vanhemmat voivat tukea peruskouluikäisen lapsen tunnesäätelytaitoja. Siinä tarkastellaan myös vanhempien tunnesäätelytaitojen vaikutusta lapsen tunnesäätelytaitoihin. Tutkielmassa korostetaan erityisesti vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta ja siinä tapahtuvaa tunnesäätelyä. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja lapsen tunnesäätelyn tukemiseen. Toisena tavoitteena on kuvailla vanhemman tunnesäätelyyn liittyviä pääpiirteitä, jotka tukevat lapsen tunnesäätelyä. Aihe syntyi ajankohtaisista kysymyksistä tunnekasvatukseen peruskouluikäisten lasten perheisiin liittyen. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus aiheesta, joka tarkastelee käsiteltävää ilmiötä pohjautuen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan. Tutkimusten mukaan lapsi tarvitsee vanhemman tukea tunnesäätelyssä haastavia tunteita kohdatessaan. Tutkimuksissa korostetaan erityisesti vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen laatua. Vanhemman ja lapsen väliset tunteita käsittelevät keskustelut ja ymmärrys lasten tunnereaktiota muokkaavista tekijöistä erottuivat myönteisinä tekijöinä lapsen tunnesäätelyn tukemisessa. Erityisesti vanhemman tuntemus omasta lapsesta vaikutti tunnesäätelyn keinojen käytön ohjaamiseen. Vanhempien ohjaamien tunnesäätelytaitojen avulla lapsi pystyy itsenäisesti säätelemään omia tunteitaan, jolloin lapsen tunnesäätelytaidot voivat kehittyä. Tulokset osoittivat vanhempien toimivien tunnesäätelytaitojen näkyvän lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymisessä positiivisena tekijänä. Erityisesti tunteista puhuminen, niiden hyväksyminen ja arvioiminen sekä tunnesensitiivisyys niin lapsen kuin vanhemman omia tunteita kohtaan vaikuttivat myönteisesti lapsen tunnesäätelytaitojen kehittymiseen. Lapsen tunnesäätelytaitojen tukemiseen vaikutti myös olennaisesti kodin tunneilmasto, jossa vanhemman tunnesäätelytaidot näkyvät merkittävänä tekijänä sen syntymisessä. Vanhempien luoma yleinen tunneilmasto heijastui lapsen toimintatapoihin tunteita herättävissä tilanteissa. Tutkimustulosten perusteella lapsen tunnesäätelytaitojen tukeminen vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehitykseen olennaisella tavalla, kuten erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimiseen ja haastavien tunnetilojen hallintaan. Toimivat tunnesäätelytaidot ovat yhteydessä itsetuntemukseen, empatiaan, hyvinvointiin ja terveyteen. Tunnesäätelytaitojen tarkoituksenmukaisen tukemisen avulla nämä taidot voivat kehittyä ja sen avulla voidaan vähentää mahdollisia käyttäytymisen ja puutteellisen tunnesäätelyn aiheuttamia ongelmia. Tätä voisi tutkia vielä lisää esimerkiksi pitkittäis- tai tapaustutkimuksen tutkimusmenetelmillä. Tutkimusaineistojen ollessa suurimmaksi osaksi englanninkielisiä, mutta kuitenkin länsimaisia, tutkimustulokset ovat yleistettävissä suomen tunnesäätelyn tutkimukseen

”Oppilaat tuntuvat olevan entistä enemmän kahvilla”:kokeneiden luokanopettajien käsityksiä oppilaiden tarkkaavaisuudesta 20 vuoden ajalta

Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kokeneiden luokanopettajien käsityksiä oppilaiden tarkkaavaisuudesta. Käsitykset kohdistuvat oppilaiden tarkkaavaisuuteen osana heidän toiminnanohjaustaan. Tutkimuksessa kartoitetaan, mitä tarkkaavaisuus on kokeneiden luokanopettajien näkökulmasta, onko oppilaiden tarkkaavaisuus muuttunut 20 vuoden aikana ja millaisia syitä osallistujat nimeävät käsityksille. Lasten kokemat tarkkaavaisuusongelmat huolestuttavat yleisen keskustelun ja aiempien tutkimuksien mukaan. Tarkkaavaisuus on tärkeässä roolissa oppimisen kannalta, mutta tarkkaavaisuushäiriöt yleistyvät entisestään. Aiemmissa tutkimuksissa keskitytään juuri häiriöihin, joten diagnoosittomien oppilaiden tutkimiselle on suuri tarve. Tavoitteena on tuoda esiin luokanopettajien käsityksiä ja saada laajempaa ymmärrystä oppilaiden tarkkaavaisuudesta 20 vuoden ajalta. Tutkimuksen toteutustapa on laadullinen ja lähestymistapa fenomenografinen. Tutkimuksen aineisto koostuu 23 osallistujan vastauksista, jotka on kerätty valtakunnallisesti sähköisellä kyselylomakkeella kolmen viikon aikana. Aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu kysely avoimilla vastausvaihtoehdoilla ja aineisto on analysoitu fenomenografista analyysia hyödyntäen. Osallistujien käsitykset koskevat alakouluikäisten oppilaiden tarkkaavaisuutta, joilla ei ole todettu neuropsykologisia häiriöitä. Tulokset osoittavat, että luokanopettajien käsitysten mukaan tarkkaavaisuus näkyy työskentelyn, opetuksen ja tehtävien teon aikana erityisesti keskittymisenä poissulkemalla ylimääräiset ärsykkeet. Tarkkaavaisuus koetaan merkittävänä osana oppilaan toiminnanohjausta ja merkitys näkyy oppilaan toiminnan ja oppimisen kautta. Tarkkaavaisuutta tukevat eniten opettajan toiminta, kuten työrauhan ylläpito ja heikentävät oppilaan huono vireystila ja motivaatio. Oppilaat ovat muuttuneet varsinkin työskentelyn osalta, johon oppilaat eivät jaksa keskittyä pitkäkestoisesti. Nykyään tarvitaan enemmän viihdyttäviä työtapoja ja toiminnanohjaus on haasteellisempaa. Vastauksissa nousee esiin tarkkaavaisuuden polarisoituminen, koska tarkkaavaisuuden ääripäät korostuvat. Useampi kokee, että oppilaiden tarkkaavaisuus on heikentynyt 20 vuoden aikana. Syitä heikentymiselle ovat elämäntapojen muutokset, kuten digitalisaatio ja liikunnan vähentyminen, perheensisäiset ongelmat ja yhteiskunnan nopeatempoisuus. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelussa. Jatkotutkimuksen osalta voitaisiin perehtyä tarkkaavaisuutta tukevien tekijöiden lisäämiseen kouluissa ja siihen, miten digitaalisten materiaalien käyttö opetuksessa vaikuttaa oppilaiden tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksen toteutuksessa on huomioitu luotettavuuteen ja eettisyyteen liittyvät tekijät

Hearing Threshold of Korean Adolescents Associated with the Use of Personal Music Players

Purpose: Hearing loss can lead to a number of disabilities and can reduce quality of life. Noise-induced hearing losses have become more common among adolescents due to increased exposure to personal music players. We, therefore, investigated the use of personal music player among Korean adolescents and the relationship between hearing threshold and usage pattern of portable music players. Materials and Methods: A total of 490 adolescents were interviewed personally regarding their use of portable music players, including the time and type of player and the type of headphone used. Pure tone audiometry was performed in each subject. Results: Of the 490 subjects, 462 (94.3%) used personal music players and most of them have used the personal music player for 1-3 hours per day during 1-3 years. The most common type of portable music player was the MP3 player, and the most common type of headphone was the earphone (insert type). Significant elevations of hearing threshold were observed in males, in adolescents who had used portable music players for over 5 years, for those over 15 years in cumulative period and in those who had used earphones. Conclusion: Portable music players can have a deleterious effect on hearing threshold in adolescents. To preserve hearing, adolescents should avoid using portable music players for long periods of time and should avoid using earphones

The Noise Exposure Structured Interview (NESI): an instrument for the comprehensive estimation of lifetime noise exposure

Lifetime noise exposure is generally quantified by self report. The accuracy of retrospective self report is limited by respondent recall, but is also bound to be influenced by reporting procedures. Such procedures are of variable quality in current measures of lifetime noise exposure, and off-the-shelf instruments are not readily available. The Noise Exposure Structured Interview (NESI) represents an attempt to draw together some of the stronger elements of existing procedures and to provide solutions to their outstanding limitations. Reporting is not restricted to pre-specified exposure activities, and instead encompasses all activities that the respondent has experienced as noisy (defined based on sound level estimated from vocal effort). Changing exposure habits over time are reported by dividing the lifespan into discrete periods in which exposure habits were approximately stable, with life milestones used to aid recall. Exposure duration, sound level, and use of hearing protection are reported for each life period separately. Simple-to-follow methods are provided for the estimation of free-field sound level, the sound level emitted by personal listening devices, and the attenuation provided by hearing protective equipment. An energy-based means of combining the resulting data is supplied, along with a primarily energy-based method for incorporating firearm-noise exposure. Finally, the NESI acknowledges the need of some users to tailor the procedures; this flexibility is afforded and reasonable modifications are described. Competency needs of new users are addressed through detailed interview instructions (including troubleshooting tips) and a demonstration video. Limited evaluation data are available and future efforts at evaluation are proposed

Arduino-controlled Robot

The aim of the thesis was to create a Bluetooth controlled robot for JAMK University of Applied Sciences for marketing purposes. The robot is controlled via a Bluetooth LE link, from any Android phone or tablet using a custom application. The robot itself is controlled by an Arduino microcontroller, which in turn is controlled by the mobile application via a custom communications protocol. The thesis contains a detailed description of the build process involved in the robot project, along with details and descriptions about the technological choices made on the assignment. Implementation of the project began first by researching possible technologies and sketching out the features the final product might have. After getting a clear picture of the desired end product, necessary components were ordered and assembled into a rough prototype. The Android mobile application and the embedded Arduino code were developed in tandem, implementing new features on both platforms as the need arose. As a result of the thesis, the customer received a fully functional robot with companion app, which could easily be demonstrated in fairs or other similar events. It could be controlled using any Android compatible phone or tablet.Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Bluetooth-kommunikaatiostandardin ylitse kontrolloitava robotti Jyväskylän Ammattikorkeakoululle markkinointitarkoituksiin. Robottia voidaan käskyttää Bluetooth LE-linkin ylitse millä tahansa Android-yhteensopivalla laitteella mobiilisovellusta hyödyntäen. Robottia itseään ohjaa Arduino-mikropiiri, jota sovellus käskyttää omalla protokollallaan muodostettuaan Bluetooth-linkin. Opinnäytetyö sisältää kattavan kuvauksen robottiprojektin rakennusprosessista, mukaan lukien kuvauksia projektin aikana tehdyistä teknologisista valinnoista. Toteutus aloitettiin aiemman prototyypin pohjalta tutkimalla uuteen robottiin tarvittavia ominaisuuksia ja komponentteja. Halutun lopputuloksen selkeennyttyä tarvittavat osat tilattiin ja koottiin valmiiksi lopputuotteeksi. Android-applikaatio ja robotin sulautettu sovellus tehtiin samanaikaisesti, toteuttaen uusia ominaisuuksia molemmille alustoille tarpeen vaatiessa. Työn tuloksena tilaaja sai toimivan robotin ja mobiilisovelluksen, jonka avulla robottia voidaan helposti käskyttää ja esitellä messuilla tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Sitä pystyy ohjaamaan millä tahansa Android-yhteensopivalla puhelimella tai tabletilla

Opettajien transformatiivinen toimijuus koulun digipedagogisessa kehittämisessä

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien transformatiivista toimijuutta opettajien digipedagogisen osaamisen, digipedagogisen kehitystoiminnan ja työyhteisön digipedagogisten kehitysolosuhteiden näkökulmista. Lisäksi tutkitaan, eroavatko opettajien kehittäjäroolin mukaan muodostetut ryhmät toisistaan edellä mainittujen osa-alueiden osalta. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Innokas -verkoston Innovatiivinen koulu toimii -hanketta hankkeeseen osallistuneiden koulujen opettajilta (N = 233) keväällä 2022. Määrällinen aineisto kerättiin osana hankkeen alkukartoitusta sähköisellä kyselylomakkeella. Määrällisen aineiston analyysissä käytetään yksisuuntaista varianssi-analyysiä sekä Kruskal-Wallisin-testiä. Tulokset osoittavat opettajaryhmien eroavan toisistaan tilastollisesti merkitsevästi itsearvioidun digipedagogisen osaamisen, digipedagogisen kehitystoiminnan aktiivisuuden ja työyhteisön koettujen digipedagogisten kehitysolosuhteiden suhteen. Nimetyssä kehittäjä roolissa toimivat opettajat arvioivat digipedagogisen osaamisensa ja aktiivisuutensa digipedagogisessa kehitystoiminnassa korkeammaksi kuin muut opettajat. Lisäksi nimetyssä kehittäjäroolissa toimivat opettajat kokevat työyhteisön digipedagogiset kehitysolosuhteet paremmiksi kuin muut opettajat. Tutkimus antaa tärkeää tietoa opettajien digipedagogisen osaamisen tasosta sekä aktiivisuudesta koulun digipedagogisessa kehittämisessä. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää opettajien täydennyskoulutuksen suunnitteluun sekä koulujen digipedagogisen toimintakulttuurin kehityskohteiden tunnistamiseen

Ostoreskontran prosessikehitys automaation avulla yrityksessä X

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kotimaisen konserniyrityksen kanssa. Toimeksiantajaan viitataan tässä opinnäytetyössä nimellä yritys X. Opinnäytetyössä syvennyttiin yritys X:n ostoreskontran prosessikehitykseen automaation näkökulmasta. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli tuottaa mahdollisia kehitysehdotuksia tutkittavalle prosessille jo käytössä olevan sekä muiden hyödynnettävien automaatiotyökalujen puitteissa. Tutkimusotteena työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta, jonka avulla tutkimuksessa päästiin syventymään tutkitun prosessin kehityskohteisiin perusteellisesti. Toteutetulla haastattelututkimuksella yritys X:n ostoreskontran henkilöstölle kartoitettiin tutkittavan prosessin nykytilaa, positiivisia puolia, kehitysehdotuksia sekä mahdollisia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmakohtiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui taloushallinnon digitaalisesta kehityksestä, automaation roolista taloushallinnossa, automaation tuottamista mahdollisuuksista sekä riskeistä ja eri automaatioratkaisuihin syventymisestä. Haastatteluiden sekä teoreettisen viitekehyksen avulla opinnäytetyöllä tuotettiin kohdeyritykselle kehitysehdotuksia automaation hyödyntämiseen tutkitussa prosessissa. Tuotetuissa kehitysehdotuksissa automaatioratkaisuista hyödynnettiin esimerkiksi Excelin makrotyökalua, ohjelmistorobotiikkaa ja koneoppimista. Kehitysehdotukset on tuotettu siten, että kohdeyrityksen on mahdollista hyödyntää osaa ehdotuksista nopealla aikavälillä jo nykyhetkessä ja osaa ehdotuksista pidemmällä aikavälillä tulevaisuudessa, resurssien niin salliessa. Opinnäytetyöprosessin aikana tuotettuja kehitysehdotuksia ei vielä otettu käyttöön kohdeyrityksen toimesta, joten konkreettista näyttöä niiden tehokkuudesta ei ole. Jatkotutkimusta aiheeseen liittyen voitaisiin tulevaisuudessa suunnata mahdollisesti käyttöönotettuihin kehitysehdotuksiin ja tuloksiin, joita prosessikehityksessä on niiden avulla saavutettu.The thesis was produced in cooperation with a domestic group company. The thesis focused on the process development of company X's accounts payable from the point of view of automation. The goal of the thesis was to produce possible development ideas for the researched process. Qualitative research was used as a research sample, executed by interviews. Interviews involved topics such as the status of the process, positive aspects, development proposals and possible solutions to the problem points that arose were mapped for the personnel of company X's accounts payable. The theoretical framework of the thesis consisted of the digital development of financial administration, the role of automation in financial administration, the opportunities and risks created by automation, and delving into different automation solutions. With the help of interviews and a theoretical framework, the thesis produced development ideas for company X. In the development ideas produced, used automation tools were for example Excel's macro tool, robotic process automation and machine learning. The development ideas can be utilized in either short-term or long-term plans for the process. The development ideas produced during the thesis process have not yet been put into use by company X, so there is no concrete evidence of their effectiveness. Further research related to the topic could be directed to the development ideas that may have been put into use and the results that have been achieved in process development with them

3D-konenäkö valmistavassa teollisuudessa

3D-konenäkö on valmistavassa teollisuudessa uudenlainen työkalu korvaamaan ihmistyövoimalla tehtäviä töitä. Se aiheuttaa muutoksen valmistavan teollisuuden työvoiman tarpeeseen automatisoimalla työtehtäviä, joita aiemmin käytössä olleet koneet eivät ole voineet hoitaa. 3D-konenäkö ratkaisee kaksiulotteisessa konenäköjärjestelmässä ilmenneet ongelmat tuomalla uuden ulottuvuuden kappaleen tutkimiseen ja mittaamiseen. Sen avulla valmistavan teollisuuden yritykset voivat myös saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Tutkielmassa tehdään kirjallisuuskatsaus valmistavassa teollisuudessa käytössä oleviin 3Dkonenäkösovelluksiin. Tutkielman päätavoite on selventää sekä 3D-konenäön sovelluksia että sen käytön etuja ja haittoja. Työn aineistona ovat vertaisarvioidut lehtiartikkelit, aiheesta kertovat kirjat ja konferenssijulkaisut. Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisenä 3D-konenäkötekniikoita ja niiden toimintaperiaatteita. 3D-konenäköjärjestelmän toimintaperiaate on lähes samanlainen tavallisen konenäköjärjestelmän kanssa. Järjestelmässä on enemmän komponentteja, jotta 3D-näkymä on mahdollista luoda tietokoneella. Tämän selityksen seurauksena on myöhemmin käsiteltäviä valmistavan teollisuuden sovelluksia mahdollista ymmärtää paremmin. Tutkielmassa saatiin selville 3D-konenäön olevan käytössä esimerkiksi tuotteiden automaattisessa kokoonpanossa ja laadunvarmistuksessa. Tuotannon tehtävissä käytetäänkin 3D-konenäöllä varustettuja robotteja tunnistamaan kappaleen oikea sijainti ja asennus kokoonpanossa. 3D-konenäön käytön suurimpia haasteita ovat sen käyttöönoton korkea hinta. Teknologian suurimpia hyötyjä huomattiin olevan kustannussäästöt virheellisen tuotannon ja laadun heiketess